Vanhan koiran uudet temput – reflektiota aineistonhallinnan suunnittelun kokemukseen liittyen

”DMP:n ymmärrys ja sisäistäminen on ollut yksi oleellisimpia kokemuksia tutkijaurallani”, kirjoittaa eläinlääketieteilijä Heli Hyytiäinen. Tekstissään hän kuvaa aineistonhallintasuunnitelmaan (DMP) liittyviä kielteisiä ennakko-odotuksiaan sekä prosessin, joka teki – ennakko-odotusten vastaisesti – DMP:stä tutkijantyön uuden työvälineen ja keskeisen osan jokaista tutkimussuunnitelmaa, pyydettiin sitä tai ei.

Jatka lukemista ”Vanhan koiran uudet temput – reflektiota aineistonhallinnan suunnittelun kokemukseen liittyen”

Aineistonhallintasuunnitelmia kartoittamalla parempia palveluita – tarkastelussa kesän 2023 DMP:t

Helsingin yliopiston Datatuessa kesä on perinteisesti aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) kommentoinnin kulta-aikaa. Viime kesänä kirjaston datatiimin uudet työntekijät pääsivät tekemään DMP-kartoituksen. Kartoituksen perusteella yleisimpiä datatyyppejä olivat teksti- ja taulukkomuotoinen data ja datan säilytyspaikoista eniten mainintoja saivat tieteenalakohtaiset tietokannat. Kartoitus auttaa kehittämään Datatuen palveluita.

Jatka lukemista ”Aineistonhallintasuunnitelmia kartoittamalla parempia palveluita – tarkastelussa kesän 2023 DMP:t”

Miksi oikeuksiensiirtositoumus on niin nerokas juttu?

Oikeuksiensiirtositoumus otettiin osaksi uusia työsopimuksia vuoden 2022 alusta Helsingin yliopistossa. Aiheesta on riittänyt keskustelua, mutta mitä oikeuksiensiirtositoumuksella oikeastaan tavoitellaan? Tässä blogiartikkelissa käydään läpi sitoumuksen käyttötarkoitus ja toimintaperiaate tutkimusdatan hallintaan ja oikeuksiin liittyvän prosessin näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Miksi oikeuksiensiirtositoumus on niin nerokas juttu?”

Humanisti datamaailmassa: Digitaalista pimeää aikaa estämässä

Mitä digitaalisesta ajasta jää jäljelle tuleville sukupolville? Mitä tiedämme nykyajasta sadan tai parin sadan vuoden päästä? Aleksi Peura nostaa kirjoitussarjansa kuudennessa osassa esiin pitkäaikaissäilytyksen (PAS) visaisia kysymyksiä, joista vähäisimpiä ei ole tulevaisuuden ennustaminen. Vaikka PAS-kysymykset, kuten mitä nykyajasta kannattaa säilyttää tai miten se tehdään, ovat valtavia, niihin on mahdollista valmistautua – erityisesti datanhallintaa suunnittelemalla. Tavoite on kuitenkin kirkas, kuten Aleksi Peura toteaa: ”PAS:n tehtävänä on toimia muistinamme.”

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Digitaalista pimeää aikaa estämässä”

Humanisti datamaailmassa: Kesän DMP-rumban oppitunnit

”DMP:ssä ei ole tarkoitus sanoa sitä, mitä jotkut muut haluavat kuulla, vaan puhua totta”, kirjoittaa Aleksi Peura datanhallintaa käsittelevän blogisarjansa viidennessä osassa. Kirjaston datatiimiin kuuluva Peura käy läpi aineistonhallintasuunnitelmien (DMP, data management plan) kesän tarkistusurakassa tekemiään havaintoja, ja käsiteltävänä ovat niin ”hyvän DMP:n” harha, DMP:n pohjimmainen tarkoitus kuin tutkijan tarjolla oleva tuki.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Kesän DMP-rumban oppitunnit”

20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa

Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? Miksi Googlen pilvipalvelut puuttuvat yliopiston tallennusratkaisutaulukosta? Kuka on Datatuki-verkostossa se henkilö, joka hallitsee datanhallinnan ”viidakon” kokonaisuudessaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousi esiin kevään tapaamisissa ja webinaareissa uuteen tutkimusdatapolitiikkaan liittyen. Blogiartikkeli käy läpi kysymykset, ja tarjoaa niihin myös Datatuki-verkoston vastaukset.

Jatka lukemista ”20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa”

Humanisti datamaailmassa: Täydellisen anonymisoinnin mahdottomuus

Tieteellisen tutkimuksen kohteena olevien ihmisten yksityisyyden suojeleminen on tutkimusdatanhallinnan eli RDM:n (research data management) avainasioita, jonka huomioimiseen myös lainsäädäntö velvoittaa. Tutkijan näkökulmasta tehtävä on usein haastava: ”Anonymisointi on tehtävä tarkasti, huolellisesti, kokonaisvaltaisesti ja kuitenkin niin, että lopputuloksesta on jotain hyötyä tutkimuksellekin – eli mitä käytännössä pitäisi tehdä?” Kirjoitussarjansa neljännessä osassa Aleksi Peura syventyy sensitiivisen datan ja anonymisoinnin perimmäisiin kysymyksiin.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Täydellisen anonymisoinnin mahdottomuus”

Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä

”Se määrä dataa, jota jokainen meistä nykypäivänä kerryttää, on historiallisesti täysin poikkeuksellinen. Jätämme jälkemme kaikkialle minne menemmekin.” Historioitsija ja Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Aleksi Peura pureutuu juttusarjansa toisessa osassa digitalisaatioon ja datan määrän kasvuun, joka vaikuttaa olennaisesti myös historiantutkimukseen – niukkuuden tieteen hukkuessa dataan tutkimusmetoditkin muuttuvat.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä”

Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta

Mikä kyselyalusta on sopiva silloin, kun kerätty tutkimusaineisto sisältää sensitiivistä dataa? Miten rakennetaan tutkimukseen osallistuvan näkökulmasta mahdollisimman selkeä monikielinen kysely REDCap-alustalla? Nämä kysymykset olivat ajankohtaisia, kun väitöskirjatutkija Niina Putkonen valmisteli väitöskirjatutkimukseensa liittyvää monikielistä tutkimusta. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan toinen osa – avausosa luettavissa täällä.

Jatka lukemista ”Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta”