Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: tutkimuksen arviointi, maksuton open access ja OSTP-linjaus

Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa pureudutaan vuoden 2022 keskeisiin avoimen tieteen teemoihin: tutkimuksen arvioinnin muutosprosessiin, maksuttoman open access -julkaisemisen (diamond OA) tukemiseen ja Yhdysvaltain omaan ”Plan S:ään” eli OSTP-linjaukseen, joka avaa liittovaltion rahoittaman tutkimuksen vuoteen 2025 mennessä. Tutustu myös vuosikatsauksen avausosaan (kansalliset linjaukset ja AVOTT-yhteistyön tulokset) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: tutkimuksen arviointi, maksuton open access ja OSTP-linjaus”

The University of Helsinki has set up a coordination group for open science

In recent years, open science has progressed in leaps and bounds in both Finland and other countries. In autumn 2022, the University of Helsinki set up an open science coordination group, with representatives from every campus as well as research management and services. The group is tasked with coordinating the development of open science and teaching at the University. In this blog post, the group’s members discuss the work ahead and the related challenges.

Jatka lukemista ”The University of Helsinki has set up a coordination group for open science”

Tutkimuskanavan valinta on eettinen kysymys

”Yksipuolinen keskittyminen oman julkaisuluettelon salonkikelpoisuuteen ei yksinkertaisesti enää riitä”, kirjoittaa Taideyliopiston musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti. Blogiartikkelissaan hän tarkastelee tieteellisen julkaisemisen käytäntöjä sekä oman kokemuksensa kautta että laajemmin. Kriittinen silmäys tieteelliseen julkaisukulttuuriin nostaa esiin kysymyksen julkaisukanavan valinnasta eettisenä valintana.

Jatka lukemista ”Tutkimuskanavan valinta on eettinen kysymys”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: kansallisia linjauksia ja muita AVOTT-toiminnan tuloksia

Avoimen tieteen kansallisen koordinaation (AVOTT) työryhmät valmistelivat syksyn 2022 aikana useita linjauksia ja muita dokumentteja. Työn tuloksena syntyi avoimen oppimisen linjaus, kotimaisten tiedelehtien rahoitusmalliesitys ja kansalaistieteen opas – myös avoimen tieteen kansallinen seuranta valmistui viime vuonna. Tässä blogiartikkelissa – avoimen tieteen vuosikatsauksen 1. osassa – palautetaan mieliin työryhmien työn tuloksia. Artikkeli jatkaa ja täydentää Think Openissa elokuussa julkaistua avoimen tieteen puolivuotiskatsausta, joka vetää yhteen alkuvuoden 2022 aikana julkaistut linjaukset, ohjeet ja suositukset. Tutustu myös vuosikatsauksen kakkososaan (pääteemat) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: kansallisia linjauksia ja muita AVOTT-toiminnan tuloksia”

Montako tutkimusaineistoa yliopisto tuottaa vuodessa?

Nykyinen meritoitumisjärjestelmä ei juuri palkitse tutkimusaineistojen tuottajia. Voisiko ratkaisuna olla tutkimusaineistojen nostaminen samanlaiseksi mittariksi kuin mitä tutkimusjulkaisut ovat, kuten kansallisessa avoimen tieteen seurannassa parasta aikaa pohditaan. Mutta miten tutkimusaineistoja lasketaan? Ja mikä oikeastaan lasketaan tutkimusaineistoksi? Tässä blogiartikkelissa tarkastellaan, mitä tutkimusaineistot ovat ja miksi niitä on vaikea mitata. Samalla esitetään vaihtoehtoisia tapoja edistää tutkimusaineistojen tuottamista ja lisätä niiden arvoa tieteellisen työn tuotoksena.

Jatka lukemista ”Montako tutkimusaineistoa yliopisto tuottaa vuodessa?”

Helsingin yliopistolle oma avoimen tieteen koordinaatioryhmä

Tieteen avoimuudessa on edetty viime vuosien aikana nopein askelin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Helsingin yliopistoon on perustettu tänä syksynä avoimen tieteen yhteistyötä varten ryhmä, johon kuuluu edustajia kaikilta kampuksilta, tutkimuksen johdosta ja palveluista. Ryhmän tehtävänä on koordinoida avoimen tieteen ja opetuksen kehittämistä yliopistossa. Tässä blogiartikkelissa koordinaatioryhmän jäsenet hahmottelevat tulevaa työmaata ja siihen liittyviä haasteita.

Jatka lukemista ”Helsingin yliopistolle oma avoimen tieteen koordinaatioryhmä”

Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 37 kirjaa – tässä ne ovat

Helsingin yliopiston kirjaston avointen kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa on julkaistu tänä vuonna (12.12.2022 mennessä) 37 kirjaa. Alla olevasta listasta voi tutustua kuluvan vuoden julkaisuihin. Muistutus myös HOB-jouluwebinaarista ke 14.12. klo 10–11 – puhujien joukossa on Heikki Oja, jonka kirjoittamia ja toimittamia kirjoja löytyy myös tämän vuoden kirjalistasta.

Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 37 kirjaa – tässä ne ovat”

EOSC aims to be the internet of research within ten years – dialogue interview with Sara Garavelli and Anca Hienola

”The vision is that EOSC (European Open Science Cloud) in ten years will be similar to the internet. It will be a virtual environment, where researchers can find and access data, and also services that can ease their work in research”, summarizes Sara Garavelli (CSC) EOSC’s goals in the near future. However, among researchers, EOSC is still not well known, as researcher Anca Hienola points out. In this interview, Garavelli and Hienola discuss EOSC from the perspective of researchers and research services. We also get an answer to the question, what is EOSC’s most tangible achievement at the moment.

Jatka lukemista ”EOSC aims to be the internet of research within ten years – dialogue interview with Sara Garavelli and Anca Hienola”

”Mikä on Elsevier?” ja muita kysymyksiä tieteellisestä julkaisemisesta

Avoimen tieteen ja tiedekustantamisen periaatteiden pohdinta on yliopistolaisille jo arkipäivää – vai onko? Kokemus on osoittanut, että tutkijoilla on varsin vaihtelevat tiedot tiedejulkaisemisen rakenteista. Monipaikkatyön aikakaudella ei enää voi olettaa kaikkien oppivan yliopistomaailman pelisääntöjä kahvihuonekeskustelujen lomassa, mutta onneksi ainakin osan voi oppia myös koulun (tai kirjaston) penkillä.

Jatka lukemista ””Mikä on Elsevier?” ja muita kysymyksiä tieteellisestä julkaisemisesta”