Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen

”Ja koko ajan open access -ajatus oli läsnä – emme tee vain itsellemme, vaan myös muille tutkijoille”, englantilaisen filologian emeritaprofessori Terttu Nevalainen kuvaa kielentutkimuksen varhaista korpustyötä. Nevalainen on itse ollut kokoamassa tekstikorpuksia 1980-luvulta lähtien, ja tässä haastattelussa hän kertoo, miten avoimista aineistoista muodostui keskeinen osa kielentutkimuksen käytäntöjä.

Jatka lukemista ”Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen”

Miten avoimesta julkaisemisesta tuli normaali käytäntö fysiikassa – haastattelussa professori Katri Huitu

”Omassa yhteisössäni julkaisu oli ja on arXivin myötä täysin avointa. Vaikka jotkut lehdet pyrkivät aluksi jarruttamaan julkaisemisen avoimuutta, sen hyödyt nähtiin niin suuriksi, että peruuttaminen avoimuudesta olisi ollut mahdotonta”, Helsingin yliopiston hiukkasfysiikan fenomenologian professori Katri Huitu kertoo. Preprint-artikkelien jakamiseen tarkoitettu arXiv on varhainen open access -innovaatio, joka syntyi käytännön tarpeesta. Tässä artikkelissa Huitu kertoo open access -vaiheista ja kuvaa  julkaisemisen prosessia fysiikan alalla.

Jatka lukemista ”Miten avoimesta julkaisemisesta tuli normaali käytäntö fysiikassa – haastattelussa professori Katri Huitu”

Humanisti datamaailmassa: Kesän DMP-rumban oppitunnit

”DMP:ssä ei ole tarkoitus sanoa sitä, mitä jotkut muut haluavat kuulla, vaan puhua totta”, kirjoittaa Aleksi Peura datanhallintaa käsittelevän blogisarjansa viidennessä osassa. Kirjaston datatiimiin kuuluva Peura käy läpi aineistonhallintasuunnitelmien (DMP, data management plan) kesän tarkistusurakassa tekemiään havaintoja, ja käsiteltävänä ovat niin ”hyvän DMP:n” harha, DMP:n pohjimmainen tarkoitus kuin tutkijan tarjolla oleva tuki.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Kesän DMP-rumban oppitunnit”

Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa sisältää alkuvuoden 2022 uutiskoosteen sekä lukuvinkkejä. Teemoina ovat tuttujen Plan S:n ja Suomen Akatemian lisäksi tutkimuksen arvioinnin uudistaminen, maksuton avoin julkaiseminen, tieteellisten seurojen rooli, ResearchGaten oikeustapaus, datanhallinnan johtaminen, avoimuuden kannustimet, tutkimusaineistojen avaamisen vaikeus, Helsinki University Press, tiedeinstituutit ja muutama muukin aihe. Puolivuotiskatsauksen avausosa käsitteli kansallisia linjauksia.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä”

Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset

Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kotimainen koordinaatiotyö on tuottamassa tänä vuonna suuren määrän uusia kansallisia linjauksia. Työn alla on ollut toimintakulttuuriin, avoimeen oppimiseen, tieteellisiin kirjoihin ja tutkimusmenetelmiin liittyviä teemoja. Tämä blogikatsaus summaa alkuvuoden 2022 aikana valmistuneet ja kommentoitavana olleet linjaukset, ohjeet ja suositukset. Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa käy läpi uutiset ja lukuvinkit.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset”

Tieteidenvälisillä poluilla löysi lopullisen muotonsa monien vaiheiden jälkeen – tämä on tarina kirjan synnystä

”Ei me tiedetty kauhean selvästi tästä HOB-asiasta silloin, kun aloitimme, mutta se tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen”, Risto Willamo kertoo Helda Open Booksin valitsemisesta. Willamon lausahdus kuvaa kenties yleisemminkin sitä käänteidentäyteistä matkaa, jonka opinnäytteiden ohjaamisen tueksi elokuussa 2022 julkaistu Tieteiden välisillä poluilla -kirja on kulkenut. Tässä blogiartikkelissa tekijät kertovat, miten kaikki sai vuonna 2019 alkunsa ja mitä sen jälkeen tapahtui.

Jatka lukemista ”Tieteidenvälisillä poluilla löysi lopullisen muotonsa monien vaiheiden jälkeen – tämä on tarina kirjan synnystä”

20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa

Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? Miksi Googlen pilvipalvelut puuttuvat yliopiston tallennusratkaisutaulukosta? Kuka on Datatuki-verkostossa se henkilö, joka hallitsee datanhallinnan ”viidakon” kokonaisuudessaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousi esiin kevään tapaamisissa ja webinaareissa uuteen tutkimusdatapolitiikkaan liittyen. Blogiartikkeli käy läpi kysymykset, ja tarjoaa niihin myös Datatuki-verkoston vastaukset.

Jatka lukemista ”20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa”

Avoin julkaiseminen on arvokysymys – myöskään kustannuspalveluiden laadusta ei haluta tinkiä

Moni tutkija haluaa julkaista avoimesti, jotta heidän tutkimuksensa olisi mahdollisimman laajan yleisön saavutettavissa. Avoimuus ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri, sillä tutkijat toivovat avoimen julkaisemisen sisältävän palveluja, jotka parantavat tutkimuksen laatua ja julkaisun tasoa sekä edesauttavat kirjan päätymistä oikeiden yleisöjen luettavaksi.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen on arvokysymys – myöskään kustannuspalveluiden laadusta ei haluta tinkiä”