Helsingin yliopisto
”Bottom line is, the platform fills an important gap in the scientific publishing process: the need for academic-led journals,” says Plinio Casarotto, editor of the new Journal for Reproducibility in Neuroscience, peer-reviewed scientific journal published on the University of Helsinki’s Editori platform. Casarotto’s interview starts a new series of articles on the Think Open blog.
Editori-tarinat: Journal for Reproducibility in Neuroscience – vertaisarvioitu open access -lehti
”Ydinasia on se, että julkaisualusta täyttää merkittävän aukkokohdan tieteellisessä julkaisemisessa: yliopistolähtöisten lehtien tarpeen”, toteaa vertaisarvioidun Journal for Reproducibility in Neuroscience -lehden päätoimittaja Plinio Casarotto. Casarotton haastattelu aloittaa juttusarjan, jossa esitellään Helsingin yliopiston Editori-alustalla julkaistavia avoimia lehtiä.
Koronasta digiloikkaan ja opetuksen avoimuuteen – poikkeusaika on avannut opetusta
Opetus siirtyi Helsingin yliopistossa keväällä koronan tieltä pikavauhtia verkkoon, mikä on lisännyt myös avoimesti saatavilla olevan opetuksen määrää. Tässä blogiartikkelissa tarkastellaan Helsingin yliopiston avoimen opetuksen kanavia (mm. Unitube, Youtube, Mooc), opetuksen avoimuuden toteuttamista ja peilataan opetuksen digiloikkaa keväällä järjestettyyn webinaariin, jossa aiheena oli oppimisen avoimuus ja avoimet opetusmateriaalit.
Jatka lukemista ”Koronasta digiloikkaan ja opetuksen avoimuuteen – poikkeusaika on avannut opetusta”
Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan osatekijät
Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan tärkeimmät osatekijät ovat oman datan tunteminen ja kuvaileminen, eettisten ja oikeudellisten periaatteiden noudattaminen, datan suojaamiseen, tallentamiseen, jakamiseen, arkistointiin, avaamiseen ja julkaisemiseen liittyvien työnkulkujen ymmärtäminen. Tässä Tunne datasi -artikkelisarjan osassa tarkastelemme lähemmin aineiston- ja datan hallinnan keskeisimpiä osatekijöitä ja niiden suhdetta tutkimuksen perinteisiin työnkulkuihin sekä osin myös kotiorganisaation tarjoamiin peruspalveluihin.
Jatka lukemista ”Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan osatekijät”
The components of research data management
The key components of research data management consist of knowing and describing your data, following ethical and legal principles, understanding the workflows related to securing, storing, sharing, archiving, opening and publishing your data. Here we take a closer look at these components of RDM and their relationship with the scientific conduct of research and partially with the basic services provided by the home organization.
Jatka lukemista ”The components of research data management”
Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa
Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.
Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”
Miksi CC BY ja CC0 ovat avointen lisenssien suosituksia?
Avointa Creative Commons -lisenssiä valitessaan tutkijalle ehdotetaan usein vaihtoehdoksi CC BY- tai CC0-lisenssiä riippuen siitä, onko kyse julkaisuista vai tutkimusaineistoista. Tämä blogipostaus kertoo, miksi näitä suositellaan, ja mitä tutkija valitsee, jos hän valitsee CC BY- ja CC0-lisenssin.
Jatka lukemista ”Miksi CC BY ja CC0 ovat avointen lisenssien suosituksia?”
What is research data management (RDM)?
The new article series brings research data management (RDM) to its basics. The opening part of the series provides an overview of what RDM is, why it concerns all researchers and how the RDM life cycle relates to the research life cycle.
Mitä on tutkimusaineistojen ja tutkimusdatan hallinta, RDM?
Uusi artikkelisarja johdattaa tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan (RDM) perusteisiin. Tässä sarjan avausosassa kerrotaan, mitä RDM on, miksi se koskee jokaista tutkijaa ja miten RDM-elinkaari nivoutuu yhteen tutkimuksen elinkaaren kanssa.
Jatka lukemista ”Mitä on tutkimusaineistojen ja tutkimusdatan hallinta, RDM?”
Mitä sensitiivisen datan tallennukselle kuuluu vuonna 2020?
Sensitiivisen datan tallennustarpeet kasvoivat yliopistolla merkittävästi vuonna 2018 voimaan astuneen EU:n laajuisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä. Sensitiivisen datan tallennus luonnistuu nykyisin Umpio-palvelun avulla, ja luvassa on myös uusia tapoja tallentaa ja jakaa aineistoa.
Jatka lukemista ”Mitä sensitiivisen datan tallennukselle kuuluu vuonna 2020?”