Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Monet datanhallinnassa (research data management, RDM) käytetyt termit ovat yleiskielen sanoja, ja eri käyttötarkoituksissa ne saattavat saada eri merkityksen. Datanhallintaa koskevassa sarjassa tehdään selkoa keskeisistä – usein sekaannusta aiheuttavista – termeistä. Avausosassa pureudutaan datan ’tallennukseen’, ’säilyttämiseen’ ja ’pitkäaikaissäilytykseen’.
Jatka lukemista ”Datatermit tutuiksi, osa 1: Tallennanko, säilytänkö vai arkistoinko dataa?”
Tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että tutkijat pitävät tutkimuksen hyvää datanhallintaa eli datan järjestelmällistä käsittelyä erittäin tärkeänä datan eheyden, tutkimustulosten luotettavuuden ja tutkimuksen toistettavuuden kannalta. Silti koulutusta datanhallintaan on saanut vain harva ja nuorten tutkijoiden osaaminen on kirjavaa. Tutkimustaan käsittelevässä blogiartikkelissa Jukka Rantasaari esittää myös ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta”
”To maintain faith in scientific institutions, our data needs to be available for public and journalistic scrutiny”, says researcher Ivo Neefjes (University of Helsinki). In this interview, he stresses the need to make research data accessible for other researchers with sufficient metadata. Neefjes is attending the event ”Open Science Afternoon 2021 – Open Data Matters” where he is presenting Molecular Clusters video, that won Science journal’s Dance Your PhD competition in the spring.
Jatka lukemista ”Open data needs to be both available and accessible – interview with Ivo Neefjes”
”Personally for me open research data is an enormous opportunity to do research and answer questions others have not yet asked”, says microbiologist Antti Karkman (University of Helsinki). In this short interview, he speaks on the advantages of open data in his own research and the research in general. Karkman is one of the speakers at ”Open Science Afternoon 2021 – Open Data Matters”.
Jatka lukemista ”Open data contributes to the advance of science – interview with Antti Karkman”
Open access author fee or article processing charge (APC) is the price paid for open access publication and it varies depending on the publisher and journal. The APCs finance open access publishing. However, most open access journals do not charge an APC. Open access fees are the subject of a new five-part series on the Think Open blog, and the opening article explains the basic concepts.
Elo–syyskuun teemoja Think Open -blogissa ovat olleet datanhallinta, Plan S, open access -kirjajulkaiseminen ja tutkimusdatapolitiikka. Lisäksi on kartoitettu tutkijoiden näkemyksiä avoimesta julkaisemisesta ja julkaisukulttuurista. Tästä blogiartikkelista löytyy tiivis katsaus julkaistuihin artikkeleihin.
Plan S, an initiative developed by major research funders, made the headlines when the funders’ requirement on open access publishing of research articles was pushed through with a time frame of only a few years. Since then, the academic world has waited for their statement on monographs and edited collections. The statement has now been published, and the accompanying recommendations reveal that the diversity of scholarly publishing has been considered more than in the Plan S guidelines.
SCOAP3 for Books -pilottiprojekti avaa hiukkasfysiikan ja sen lähitieteenalojen kirjoja kaikkien saataville (open access) kansainvälisellä konsortiomallilla, jossa Helsingin yliopistokin on mukana. Ensimmäiset kirjat avattiin syyskuussa. Kirjojen open access -projekti on jatkoa menestyksekkäälle artikkeleiden ja lehtien open access -hankkeelle, jonka aikana on avattu tuhansia tutkimusartikkeleita.
Tutkimusdatan merkitys ja rooli osana tutkimusta vahvistuu, mutta millaisia palveluita ja millaista asiantuntemusta tutkijoiden tukena on tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä? Data-asiantuntijoiden (data steward) ammatillinen rooli ja eri maiden käytännöt olivat esillä kaksipäiväisessä Research Data Management Forum (RDMF) -tapahtumassa. Tässä blogiartikkelissa luodaan tiivis katsaus pääpuheenvuoroihin ja muihin esityksiin, ja pohditaan data-asiantuntijuuden ydinkysymyksiä, kuten tehtävänkuvia, koulutusta ja roolia nykyisessä muutostilanteessa.
Tutkimusrahoittajien Plan S tuli julki rytinällä, kun rahoittajien vaatimus tutkimusartikkelien julkaisemisesta avoimesti ajettiin läpi muutaman vuoden aikataululla. Nyt tiedemaailman jännityksellä odottama ensimmäinen avaus monografioiden ja kokoomateosten avoimuudesta on saatu. Julkilausuma ja siihen liitetyt suositukset ottavat tiedejulkaisemisen monimuotoisuuden huomioon huomattavasti aiempaa Plan S -ohjeistusta paremmin. Kirjojen avoimuuden lisäksi tässä artikkelissa tarkastellaan tiedeyhteisön näkemyksiä avointen CC-lisenssien käytöstä.
Helsingin yliopisto