Effective research data management? – DMP to the rescue!

Data management planning (DMP) is too often considered as a burden and bureaucratic procedure. However, the DMP is a useful tool that helps researchers to better prepare for the research process and to identify potential risks. DMP also has significant pedagogical potential, and with DMP’s organizations can develop the infrastructure and services needed to conduct research.

Jatka lukemista ”Effective research data management? – DMP to the rescue!”

Suunnittelusta apua tehokkaaseen tutkimusaineistojen ja -datan hallintaan

Datanhallinnan suunnittelu (DMP, data management plan) nähdään valitettavan usein taakkana ja byrokraattisena prosessina. Sitä se ei kuitenkaan ole. DMP on erinomainen tutkijan työkalu, joka auttaa muun muassa tutkimusprosessin valmistelussa ja potentiaalisten riskien tunnistamisessa. Datanhallinnan suunnittelulla on myös merkittävä pedagoginen potentiaali, ja DMP:n avulla tutkimusorganisaatiot voivat kehittää tutkimuksessa tarvittavia palveluita tutkijoiden tueksi.

Jatka lukemista ”Suunnittelusta apua tehokkaaseen tutkimusaineistojen ja -datan hallintaan”

Avoimen opetuksen tiennäyttäjä – Kumpulassa moocit ovat jo arkea, seuraava etappi on MOOC-keskus

”Hyviä ideoita on paljon, ja jos niiden toteuttamiseen saa kannustusta, sieltä se syntyy”, yliopistonlehtori ja avointen verkkokurssien pioneeri Matti Luukkainen toteaa. Tietojenkäsittelytieteiden osasto palkittiin Helsingin yliopiston tämänvuotisella avoimen tieteen palkinnolla saavutuksista avoimen opetuksen pitkän linjan kehittäjänä. Perinteet on Kumpulassa rakennettu ruohonjuuritason toimintaa – aktiivisia opettajia – tukemalla. Uutena avauksena on ensi vuonna aloittava MOOC-keskus, joka vie avointen kurssien kehittelyn uudelle tasolle.

Jatka lukemista ”Avoimen opetuksen tiennäyttäjä – Kumpulassa moocit ovat jo arkea, seuraava etappi on MOOC-keskus”

Ilmasto-osaamisen akuutti tarve avasi opetuksen – nyt Climate University toimii mallina muille

”Suomalainen yhteiskunta tarvitsee ilmasto- ja kestävyysosaamista eri osa-alueilla. Siksi haluamme tehdä kaikille avointa opetusta, joka tavoittaa korkeakoulut ja koulutusohjelmat, opiskelijat ja työelämässä olevat”, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Laura Riuttanen toteaa. Yliopiston avoimen tieteen palkinnolla palkitun Riuttasen haastattelussa punaisena lankana on avoin vuorovaikutus, joka toteutuu niin korkeakoulujen ja opettajien välillä, tieteen ja opetuksen välillä kuin myös yliopiston ja yhteiskunnan välillä. Climate University -verkosto toteuttaa tätä käytännössä.

Jatka lukemista ”Ilmasto-osaamisen akuutti tarve avasi opetuksen – nyt Climate University toimii mallina muille”

Editori-tarinat: LUMAT – alansa huippulehti matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen tutkimuksessa

”Teemme lehteä pienellä budjetilla oman työajan puitteissa ja melko paljon myös työajan ulkopuolella. Editori tarjoaa meille vähän helpotusta työtaakkaan esimerkiksi ylläpidon ulkoistamisella”, yliopistonlehtori Johannes Pernaa kertoo alansa johtaviin lehtiin kuuluvan LUMATin syistä siirtyä Helsingin yliopiston kirjaston Editori-julkaisualustalle. Haastattelussa hän avaa myös tieteellisen lehden pyörittämisen arkea toimitustyöstä markkinointiin.

Jatka lukemista ”Editori-tarinat: LUMAT – alansa huippulehti matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen tutkimuksessa”

”Oppimisen ja opetuksen avoimuutta rakennetaan yhteistyöllä” – yhteenveto Open Access -viikon webinaarista

Avointen oppimateriaalien tekijänoikeudet, verkkokurssien pedagogiikka, avoimet opetuskäytännöt, kurssialustat ja materiaalien tallennuspaikat, datan hyödyntäminen opetuksessa, avoimen opetuksen laatu ja opetuksen kautta meritoituminen. Siinä aiheita, jotka nousivat esiin Helsingin yliopiston kirjaston Open Access -viikon webinaarissa. Tämä blogiartikkeli summaa avointa opetusta ja oppimista käsitelleen webinaarin sisällön.

Jatka lukemista ””Oppimisen ja opetuksen avoimuutta rakennetaan yhteistyöllä” – yhteenveto Open Access -viikon webinaarista”

OA-viikon webinaari pureutuu viikon pääteemaan, avoimeen opetukseen ja oppimiseen

Miten motivoida avoimuutta opetustyössä – ja mitä käytännön kysymyksiä tähän liittyy? Miten opiskelijat kokevat opetuksen avoimuuden? Ja miten kirjasto tukee avoimuutta palveluillaan? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan Helsingin yliopiston kirjaston torstai-iltapäivän 22.10. webinaarissa, johon osallistuu myös tuore avoimen tieteen palkinnon saaja. Blogiteksti tarjoaa myös tuoreita lukuvinkkejä avoimesta opetuksesta

Jatka lukemista ”OA-viikon webinaari pureutuu viikon pääteemaan, avoimeen opetukseen ja oppimiseen”

Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen

Avoimen tieteen edistäminen koetaan globaaliksi ja paikalliseksi asiaksi, joka liittyy tieteen tekemisen perusasioihin: metodologiaan, tiedon laatuun ja luotettavuuteen, yhteistyöhön – ja tieteen edistämiseen. Näin voisi tiivistää kahdeksan tutkijana, hallinnon puolella tai tukipalveluissa työskentelevän vastaukset Think Open -blogin pienimuotoiseen tiedusteluun, joka toteutettiin osana käynnissä olevaa Open Access -viikkoa (19.–25. lokakuuta 2020). Otsikon kysymystä voivat pohtia muutkin – vastaa Twitterissä aihetunnisteella #MiksiAvoinTiede tai #WhyOpenScience.

Jatka lukemista ”Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen”

Onko avointa opetusta ilman avoimia ohjelmistoja?

Avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa on käynnissä opetuksen avoimuuden linjaaminen, mutta keskustelu kiertyy opetusmateriaalien lisensoinnin ja julkaisemisen ympärille. Digitalisaation myötä yhä suurempi osa opetuksesta tapahtuu digitaalisilla työkaluilla tai koskee niiden käyttöä. Avointen työkalujen suosimisesta ei kuitenkaan ole juuri keskusteltu, vaikka siitä voisivat hyötyä sekä yliopisto, opiskelijat että yhteiskuntakin.

Jatka lukemista ”Onko avointa opetusta ilman avoimia ohjelmistoja?”