Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikkaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Think Open -blogiartikkelissa päivityksestä vastaavaan työryhmään kuuluvat jäsenet kertovat näkemyksiään uuden datapolitiikan tarpeista ja tavoitteista. Vastausten perusteella keskeisenä tavoitteena on, että yhteinen datalinjaus helpottaa tutkijoiden työtä konkreettisella tavalla tutkimusalojen ja tutkimusaineistojen erityislaatu huomioiden. Linjauksen selkeys ja vastuiden määritteleminen toistuvat vastauksissa. Myös palveluiden tärkeys osana linjausta huomioidaan.
Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?
Helsingin yliopiston lähtökohtana on suosia avoimia teknologioita ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Käytännön tilanteissa valintoja ohjaavat avoimuuden lisäksi muutkin periaatteet, jossa punnitaan niin käytettävyyttä, ylläpitoa kuin kustannuksiakin. Eduistaan huolimatta avoin lähdekoodi ei aina ole synonyymi laadukkaalle ohjelmistotuotannolle. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Helsingin yliopisto linjaa avoimen koodin käyttöä, mitä avoimia ohjelmistoja yliopistossa käytetään ja millaisia näkökulmia avoimeen koodiin liittyy organisaation näkökulmasta.
Jatka lukemista ”Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?”
Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?
Kirjoittajamaksut ovat osa avoimen julkaisemisen monimuotoista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta lähtökohta. Eri keinot avoimuuden toteuttamiseen tukevat strategiaa. Siirtymävaiheessa avoimeen julkaisemiseen liittyvät maksut koettelevat erityisesti tutkimusintensiivisiä yliopistoja.
Jatka lukemista ”Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?”
Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen
Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen”
Kurssikirjat Helda Open Booksissa: nopea tie opiskelijatyytyväisyyteen
Helsingin yliopiston Helda Open Books-palvelu tarjoaa nopean ja kätevän tavan tehdä opiskelijat tyytyväiseksi eli tarjota heille avoin, vapaasti ladattava kurssikirja. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme kurssikirjan julkaisuprosessia, kerromme hieman Helda-julkaisuarkiston teknisestä ympäristöstä ja esittelemme muutaman Oppikirjat avoimeksi -projektissa avatun kurssikirjan.
Jatka lukemista ”Kurssikirjat Helda Open Booksissa: nopea tie opiskelijatyytyväisyyteen”
Avoimista aineistoista avoimiin tutkimusmenetelmiin kielentutkimuksessa
Kieliaineistoja ja niiden käsittelyyn tarkoitettuja menetelmiä on jo pitkään ollut avoimesti saatavilla tutkijoiden käyttöön. Nyt kielentutkimuksessa ollaan siirtymässä avoimessa julkaisemisessa uuteen vaiheeseen, kun myös alan keskeisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden opetukseen keskittyviä resursseja on alettu julkaista avoimesti selvästi aiempaa enemmän. Joulukuussa 2020 julkaistiin laaja kokoelma Kielentutkimuksen menetelmiä I–IV.
Jatka lukemista ”Avoimista aineistoista avoimiin tutkimusmenetelmiin kielentutkimuksessa”
What it takes and what are the benefits of opening research data – summary of Datarepo2021 webinar
The challenges – as well as the opportunities – of open data are affecting more and more researchers, and regardless of the discipline, the same questions come up again and again: Can I open the research data I have collected? What does it require? How to deal with sensitive material? In March 2021, the University of Helsinki’s Data Support, in cooperation with data repositories, organized a webinar that brought together researchers and data management experts from various fields. The webinar focused on what it takes to open data and how open materials can be used. This blog post sums up the event.
Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa?
Kirjoittajamaksuihin sisältyvä taustatyö ulottuu sopimusten neuvottelemisesta tutkijoiden rahoituspyyntöjen käsittelyyn ja neuvontaan sekä maksujen seurantaan. Helsingin yliopiston kokoisessa tutkimusintensiivisessä yliopistossa kirjoittajamaksuihin liittyvä työmaa ei ole vähäinen. Kirjaston tavoitteena on sujuvoittaa hallinnollisia käytäntöjä ja vapauttaa tutkijan aikaa maksuprosessista.
Jatka lukemista ”Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa?”
Jo yli 70 prosenttia korkeakoulujen uusista tutkimusartikkeleista avoimesti saatavilla
Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on entistä yleisempää suomalaisissa korkeakouluissa. Yliopistojen raportoimien tietojen mukaan 71,7 % niiden henkilökunnan vuonna 2020 julkaisemista vertaisarvioiduista artikkeleista oli avoimesti saatavilla, joko kustantajan palvelussa tai julkaisuarkistoon rinnakkaistallennettuna versiona.
Choose the best storage solution for your research data with the Data Storage and Sharing Table
Determining the best data storage solution for your research can be cumbersome. To make the selection process easier, University of Helsinki researchers can now use the Data Storage and Sharing Table, which describes the various options available for storing research data. This blog post explains the criteria for choosing your research data storage solution.