Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?

Noin 80 % kustantajista sallii jonkin artikkeliversion tallentamisen julkaisuarkistoon, ja useimmiten se on hyväksytty käsikirjoitusversio eli post-print. Tästä syystä on erittäin tärkeää ottaa talteen viimeinen, vertaisarvioinnin perusteella korjattu käsikirjoitus. Think Open -blogin rinnakkaistallennusta käsittelevän juttusarjan toisen osan aiheena ovat artikkelin eri versiot.

Jatka lukemista ”Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?”

Which version of the article can I submit to the digital repository?

Roughly 80 % of publishers allow self-archiving of some version of the article in open repositories and the most common version allowed is the accepted manuscript (post-print). For this reason, it is most important to keep a copy of the final manuscript which includes the modifications from peer review. The second part of the Think Open blog’s self-archiving series deals with the article versions.

Jatka lukemista ”Which version of the article can I submit to the digital repository?”

Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista

Uusi kirjoitussarja pureutuu rinnakkaistallennukseen eli ”vihreän tien avoimuuteen” (green open access) – sen perusasioihin, hyötyihin ja erityiskysymyksiin. Sarjan avauspostauksessa kerrotaan avoimen julkaisemisen eri muodoista ja siitä, mikä on rinnakkaistallentamisen paikka avoimen julkaisemisen eri vaihtoehtojen kokonaisuudessa.

Jatka lukemista ”Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista”

Self-archiving is a free way for researchers to carry out open access publishing

The new article series brings self-archiving to its basics, discussing its advantages and presenting special questions. This first post of the series reviews different forms of open access publication and establishes the place of self-archiving among the different alternatives for open access.

Jatka lukemista ”Self-archiving is a free way for researchers to carry out open access publishing”

Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki

Suomi kulkee Euroopassa omaa tietään avoimen tieteen toiminnan kansallisessa organisoinnissa. Avoimen tieteen koordinointi tapahtuu tutkimuskentän yhteistyön pohjalta, mutta Henriikka Mustajoki korostaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön tuen merkitystä toiminnan vakiinnuttamisessa. Tänä vuonna avoimen tieteen työlistalla on paljon pitkän tähtäimen asioita.

Jatka lukemista ”Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki”

”Jos tämä olisi helppo ratkaista, tämä olisi ratkaistu jo” – Avoimen tieteen iltapäivässä etsittiin uutta suuntaa tiedejulkaisemiseen

Plan S ja muut avoimen julkaisemisen syksyn puheenaiheet olivat kattavasti esillä avoimen tieteen teemaviikon päätapahtumassa Tiedekulmassa. Avoimen tieteen iltapäivän puheenvuoroissa kantavaksi ajatukseksi nousi yhteistyön välttämättömyys tieteellisen julkaisukulttuurin muuttamisessa kestävämpään suuntaan.

Jatka lukemista ””Jos tämä olisi helppo ratkaista, tämä olisi ratkaistu jo” – Avoimen tieteen iltapäivässä etsittiin uutta suuntaa tiedejulkaisemiseen”

Avoimuus lisääntyy hitaasti mutta varmasti – tarkastelussa avoimen julkaisemisen kehitys kampuksittain viime vuosina

Avoimen julkaisemisen asema on vahvistunut vuosi vuodelta Helsingin yliopistossa. Vuoden 2020 OA-tavoitteen saavuttaminen vaatii yliopistoyhteisöltä kuitenkin lisää aktiivisuutta. Palveluiden kehittäminen tukee tavoitteen saavuttamista.

Jatka lukemista ”Avoimuus lisääntyy hitaasti mutta varmasti – tarkastelussa avoimen julkaisemisen kehitys kampuksittain viime vuosina”

Miten edistää avoimuutta? Paula Eerola ja Tuuli Toivonen keskustelevat julkaisemisesta ja tutkimuksen arvioinnista (osa 1/2)

Think Open -blogin dialogihaastattelun ensimmäisessä osassa vararehtori Paula Eerola ja geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivonen keskustelevat Plan S -julkilausumasta, avoimen julkaisemisen kannustavuudesta ja tutkimuksen arvioinnista.

Jatka lukemista ”Miten edistää avoimuutta? Paula Eerola ja Tuuli Toivonen keskustelevat julkaisemisesta ja tutkimuksen arvioinnista (osa 1/2)”