Tieteenalojen klassikoille uusi elämä Helda Open Booksin kautta

Avoimien monografioiden Helda Open Books -kokoelmassa on monenlaista välittömästi ladattavaa luettavaa. Tässä blogipostauksessa luodaan silmäys muutaman eri tieteenalan klassikkoon, jotka ovat löytäneet uuden elämän avoimena e-kirjana.

Mikä on klassikko? Tämä riippuu varmaankin siitä keneltä kysyy, mutta Tieteen termipankin mukaan klassikko on pysyväarvoinen, yleisesti tunnustettu, vakiintuneen aseman saavuttanut teos tai kirjailija.

Jokaisella tieteenalalla on omat klassiset teoreetikkonsa, opettajansa ja teoksensa. Ne voivat olla klassikkotutkimuksia, paljon käytettyjä kurssikirjoja tai muuten vain pysyvän arvon saaneita teoksia. Ajatellaanpa Ludwig Wittgensteinin teosta Tractatus logico-philosophicus. Se ei ei sellaisenaan sovellu kurssikirjaksi ja voi olla monta mieltä siitä onko se tutkimuskaan – viitteitä ei juuri löydy eikä esitysmuotokaan ole tieteellinen. Mutta voi sitä 1900-luvun yhtenä tärkeimmistä filosofisista klassikoista pitää.

Helsingin yliopiston kirjaston Helda Open Books -kokoelmaan on kerätty jonkin verran eri tieteenalojen klassikkoina pidettyjä teoksia. Niitä on kertynyt eri tieteenalojen edustajien esityksestä, Oppikirjat avoimeksi -projektin seurauksena tai kirjastolaisten aivoriihien tuotoksena.

Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia sopivista tieteenalaklassikoista kokoelmaan osoitteessa heldaopenbooks@helsinki.fi. Toiveena on se, että kirjat ovat suhteellisen kiistattomia klassikoita, ne eivät enää ole kustantajan toimesta myynnissä ja että niiden tekijältä (tai perikunnalta) on mahdollisuus saada lupa avoimeen julkaisemiseen.

Tiedenaisten historiaa

Tieteenhistoriaa on kirjoitettu pitkälti miesten historiana, mutta viime vuosina ovat myös naistieteilijät herättäneet kasvavaa kiinnostusta.

Suomalaisessa tieteenhistoriassa edelläkävijänä on toiminut Eva Isaksson, jonka teos Nainen ja maailmankaikkeus ilmestyi Ursan kustantamana jo vuonna 1987. Teoksessaan Isaksson kertoo sellaisista uranuurtavista luonnontieteiden klassikkonaisista kuin Bingenin Hildegard, Emilie du Châtelet, Sophie Germain ja Ada Lovelace, joita on sittemmin tutkittu paljonkin. Tähtitieteen ja fysiikan lisäksi käsitellään myös kotitaloustieteessä, kemiassa ja biologiassa vaikuttaneita tiedenaisia. Nainen ja maailmankaikkeus on paitsi helppotajuinen ja vetävästi kirjoitettu, myös runsaalla kuvituksella varustettu).

Uudenlaisen kaupunkitutkimuksen klassikko

Matti Kortteisen Lähiö: tutkimus elämäntapojen muutoksesta  (Otava, 1982) on jo klassikoksi muodostunut tutkimus, jota on käytetty paljon myös kurssikirjana.

Teoksen lähtökohtana on Suomessa 1980-luvulla käyty julkinen keskustelu, jossa on arvosteltu maassamme 1970-luvulla rakennettuja lähiöitä. On väitetty, että nämä niin sanotut betonilähiöt tarjoavat asukkailleen heikot asuinolosuhteet ja että tämä yhdessä maassamuuton tuottamien rasitusten kanssa aiheuttaa sen, että uusille lähiöalueille kasaantuu inhimillisiä ja sosiaalisia ongelmia. Tutkimustietoa aiheesta on kuitenkin ollut vain hyvin niukasti.

Lähiön tarkoitus oli paikata tätä puutetta selvittämällä sitä, kuinka uusille lähiöalueille muuttavien ihmisten elämäntavat muuttuvat. Kortteisen analyysin mukaan ongelmat keskittyvät työpaikkapuutteen ja joukkoliikenteen edesauttamaan ”putkiutumiseen”, patriarkaalisuuden kriisiin ja ydinperheytymiseen. Yhteiskuntatutkimuksen klassikon teemat eivät ole vanhentuneet, vaan näkyvät edelleen monin eri tavoin. Teokseen on viitattu esimerkiksi mediassa vielä viime vuosinakin.

Moraalifilosofian merkkiteos

Toinen jo 1981 ilmestynyt tutkimus ja suosittu kurssikirja on Jussi Tenkun Vanhan- ja keskiajan moraalifilosofian historia (Gaudeamus). Tenkun teos kertoo selkeästi ja helppotajuisesti antiikin ja keskiajan moraalikäsityksistä tavalla, joka saa näkemään hyvin sen, etteivät esimerkiksi epikurolaisen ja stoalaisen etiikan opit ole välttämättä aikansa eläneet, puhumattakaan aristotelisestä hyve-etiikasta, joka on nykyfilosofiassakin noussut uudelleen arvoon arvaamattomaan mm. Alasdair McIntyren teosten myötä.

Jo monet sukupolvet ovat kirjaa käsissään kuluttaneet, ja se poistui kurssikirjavaatimuksista vasta muutama vuosi sitten. Nyt teos on luettavissa Helda Open Booksissa, ja se tulee säilyttämään arvonsa vielä pitkään.

Yliopistopedagogiikan kivijalka

Hyvin monet tutkijat suorittavat yliopistopedagogiikan kursseja, sillä niiden tarkoitus on valmistaa heitä opetusvirkoihin ja dosentuurin opetusnäytteeseen. Näillä kursseilla on jo monien vuosien ajan käytetty kurssikirjana Anne Nevgin ja Sari Lindblom-Ylänteen toimittamaa teosta Yliopisto-opettajan käsikirja (WSOY Pro Oy, 2009).

Yliopisto-opettajan käsikirjan voi katsoa olevan alallaan klassikko. Kirjaa on ladattu HOB-kokoelmasta mukavat 1821 kertaa, ja HOB-teoksesta on twiitannut jo 29 henkilöä. Abstraktin mukaan ”Yliopisto-opettajan käsikirjassa esitellään uusinta yliopistopedagogista tutkimustietoa ja käytännönläheisiä esimerkkejä muun muassa opetuksen suunnittelusta, uusista opetusmenetelmistä, vaihtoehtoisista tenttikäytännöistä ja opintojen ja opinnäytetöiden ohjauksesta”.

Ikuisen elämän klassikko

Sokerina pohjalla on nostettava esiin, ei niinkään tieteenalan klassikko kuin, ikiklassikko, nimittäin Gilgamesh – kertomus ikuisen elämän etsimisestä. Teos ei ole mitään sen vähempää kuin maailman vanhin sankarieepos, joka kertoo muinaisesta Mesopotamiasta, kuningas Gilgameshin matkasta etsimään ikuista elämää.

Gilgamesh on kuitenkin klassikko monellakin tieteenalalla, ainakin uskontotieteessä ja itämaiden tutkimuksessa. Kertomus ”hänestä joka syvyydet näki” on näet myös avain assyrialaiseen uskonnolliseen ajatteluun: viisauden etsintä kuvaa mystikon tietä kohti täydellisyyttä. Myyttinen Gilgamesh on osaksi ihminen, osaksi jumala. Gilgameshin haastajaksi luotu villi Enkidu taas on karvainen ja elää eläinten parissa. Kaksintaistelun jälkeen vastapuolista tulee ylimmät ystävät. He joutuvat yhdessä vastatusten seetrimetsää vartioivan hirmuisen Humbaban kanssa, mutta vaarallisemmaksi osoittautuu rakkauden jumalatar Ishtarin dramaattinen rakkaus Gilgameshiin. Sen seurauksena Gilgamesh tutustuu kuolemaan ja suruun, ja joutuu matkustamaan tuonpuoleiseen saakka. Mutta saavuttaako hän kuolemattomuuden, kuten luomakunnan vedenpaisumukselta pelastanut jumala Utnapishtim?

Jännittävän kertomuksen on suomentanut suoraan akkadin kielestä professori Jaakko Hämeen-Anttila ja sen julkaisi ensimmäisen kerran Basam Books vuonna 2000.


Helda Open Books -kirjatyyppejä esittelevä sarja: