Missä julkaista tutkimusprojektin loppujulkaisu avoimesti? Helsingin yliopiston Helda tarjoaa hyvän vaihtoehdon

Julkaistu kirjoittanut Soile I Manninen

Tutkimusprojektin lopputulos ei ole aina artikkeli, vaan se voi olla myös kirja tai artikkelikokoelma, jolle ei välttämättä ole tiedossa sopivaa open access -julkaisupaikkaa. Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä Helda-julkaisuarkisto ja sen Helda Open Books -kokoelma tarjoaa tällaisissa tapauksissa hyvän vaihtoehdon: maksuttoman ja vakaan pitkäaikaisen säilytyspaikan, jossa aineistot ovat hyvin hakukoneiden haettavissa. Tästä blogiartikkelista löydät esimerkkejä Heldan käytöstä.

Suomen avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen julistuksen allekirjoittaneet tahot ovat sitoutuneet julkaisemaan kaikki uudet tieteelliset julkaisut välittömästi avoimena. Tieteellinen julkaisu tai projektin lopputulos ei ole aina artikkeli, vaan se voi olla myös kirja tai artikkelikokoelma. Missä teoksen voisi julkaista avoimesti mahdollisimman monen luettavaksi?

Yksi hyvä vaihtoehto julkaisemiselle on Helda Open Books -kokoelma, jossa julkaistaan maksutta myös monografiaksi luokiteltavia julkaisuja. Kirjan ei tarvitse olla vertaisarvioitu, ja jos kyseessä on useamman kirjoittajan kokoomateos, kaikkien tekijöiden ei tarvitse työskennellä Helsingin yliopistossa. Riittää, että joku tekijöistä on kirjan julkaisemisen aikaan työsuhteessa Helsingin yliopistoon ja muut tekijät antavat luvan julkaisemiseen. Helda Open Books -kokoelmassa julkaistaville teoksille annetaan pysyvät tunnisteet (persistent identifier, PID), mikä helpottaa teosten löydettävyyttä verkossa.

Lisenssivalintaa on hyvä miettiä ennalta

Avoimesti julkaistavan kirjan kohdalla on hyvä lähteä miettimään jo kirjaprosessin alussa, millaista sisältöä kirjaan on tulossa, koska se määrittelee myös, mitä lisenssejä kirjan sisällöille voidaan antaa. Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen periaatteissa suositellaan tieteellisille julkaisuille Creative Commons -lisensseistä CC BY (Nimeä) -lisenssin ajantasaista versiota, mutta myös muita CC-lisenssejä voi käyttää.

On hyvä huomata, että esimerkiksi kuvat voidaan julkaista eri lisenssillä kuin teksti, ja kuvitukseen liittyvien julkaisulupien ja sopivien lisenssien selvittely voi viedä runsaasti aikaa.

Kuvat voidaan julkaista eri lisenssillä kuin teksti, ja kuvitukseen liittyvien julkaisulupien ja sopivien lisenssien selvittely voi viedä runsaasti aikaa.

Artikkelikokoelmaan erilaisia lisenssejä

Yksi esimerkki tutkimusprojektin lopputuotoksena syntyneestä kirjasta on joulukuussa 2020 julkaistu teos Muuttuva tekijä – kirjoituksia tekijänoikeudesta ja taiteesta. Se löytyy Heldasta yhtenä teoksena ja artikkeleina. Teoksen taustalla oli Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus -hanke (2016–2020), jossa tutkittiin taiteen tekemisen reunaehtoja digitalisoituvassa maailmassa. Monitieteistä tutkimusprojektia rahoittivat Suomen Akatemia ja Emil Aaltosen säätiö.

Tutkimusartikkeleiden lisäksi kirja sisältää muun muassa novellin ja sarjakuva-muotoisen artikkelin. Tekstipainotteiset artikkelit on julkaistu CC BY -lisenssillä, kun taas enemmän kuvia sisältävät artikkelit ja novelli on julkaistu muokkaamista rajoittavalla CC BY-ND (Nimeä-EiMuutoksia) -lisenssillä.

Keskustelut teoksen julkaisemisesta Helda Open Books -kokoelmassa aloitettiin jo syksyllä 2019, ja sopimukset kirjan toimittajan ja tekijöiden kanssa tehtiin syksyllä 2020, kun sisältö alkoi olla koostettuna. Hankkeen rahoituksella pystyttiin kustantamaan ammattimainen taitto niin PDF:ksi kuin EPUB-formaattiinkin.

Tavoitteena laaja näkyvyys ja helppo saatavuus

Toinen esimerkki tulee oikeustieteen puolelta. Personalized medicine: Legal and ethical challenges (2020) on antologia, jossa käsitellään yksilöllistettyä lääketiedettä ja terveydenhoitoa oikeustieteen, etiikan ja teknologian näkökulmista. Teokselle haluttiin mahdollisimman laaja näkyvyys ja helppo saatavuus, ja eräällä teoksen toimittajista oli myönteisiä kokemuksia aiempien teostensa avoimesta julkaisemisesta.

Suomen Akatemia oli rahoittanut eri yliopistojen välistä tutkimuskonsortiota vuosina 2015–2019, ja teos on projektin loppuraportti. Tutkimusrahoitus ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tuki mahdollistivat teoksen ammattimaisen taiton Unigrafian kautta, ja teoksen painettua versiota voi halutessaan ostaa samasta paikasta.

Heldassa julkaiseminen täyttää tutkimusrahoittajien avoimen julkaisemisen vaatimukset, ja tiedonhakijoille sisällöt löytyvät hakukoneiden ja verkkopalvelujen kautta helposti.

Helda Open Books on osa Helsingin yliopiston julkaisuarkistoa, mikä käytännössä tarkoittaa julkaistuille teoksille käyttövarmaa ja pitkäaikaista julkaisualustaa. Heldassa julkaiseminen täyttää myös tutkimusrahoittajien avoimen julkaisemisen vaatimukset, ja tiedonhakijoille sisällöt löytyvät hakukoneiden ja verkkopalvelujen kautta helposti. Tekijät ja lukijat voivat luottaa julkaisujen olevan kaikkien kiinnostuneiden saatavilla mahdollisimman pitkään.

Helda Open Books -kirjatyyppejä esittelevä sarja: