Helsingin yliopisto
Kun emeritusprofessori Esko Linnakangas kymmenen vuotta sitten kuuli avoimen julkaisemisen mahdollisuudesta, hän innostui asiasta ja nyt innostuminen on tuottanut kirjan per vuosi. Kirjoissa hän on tarkastellut verotusta eri näkökulmista, ja viimeisin verotukia ja -sanktioita käsittelevä kirja – yhdessä Kalle Isotalon kanssa kirjoitettu yli 800-sivuinen opus – julkaistiin Helsingin yliopiston Helda Open Booksissa sopivasti vaalikeväänä. Blogihaastattelussa Linnakangas kertoo julkaisutoiminnastaan ja teosten avoimuuden merkityksistä.
Tieteidenvälisillä poluilla löysi lopullisen muotonsa monien vaiheiden jälkeen – tämä on tarina kirjan synnystä
”Ei me tiedetty kauhean selvästi tästä HOB-asiasta silloin, kun aloitimme, mutta se tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen”, Risto Willamo kertoo Helda Open Booksin valitsemisesta. Willamon lausahdus kuvaa kenties yleisemminkin sitä käänteidentäyteistä matkaa, jonka opinnäytteiden ohjaamisen tueksi elokuussa 2022 julkaistu Tieteiden välisillä poluilla -kirja on kulkenut. Tässä blogiartikkelissa tekijät kertovat, miten kaikki sai vuonna 2019 alkunsa ja mitä sen jälkeen tapahtui.
”Tavoitteenamme on edistää yhteiskunnallista lääketutkimusta” – sosiaalifarmasian menetelmäkirja päivitettiin ja julkaistiin avoimesti
”Kirja on tarkoitettu konkreettiseksi työvälineeksi erityisesti lääkealan opiskelijoille ja toimijoille, mutta myös muiden alojen opiskelijat saavat kirjasta apua, erityisesti mikäli tutkimusaihe on lähellä lääkealan ilmiöitä”, Yhteiskunnallinen lääketutkimus -kirjan toimittajat Nina Katajavuori ja Katri Hämeen-Anttila kuvaavat. Tässä haastattelussa he kertovat kirjan vaiheista ja open access -julkaisemisesta Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelmassa.
Mistä puhutaan, kun puhutaan avoimen julkaisemisen vaatimuksista? Yhteenvetoa ja havaintoja Bottan tilaisuudesta
Helsingin Bottalla ja verkossa 23. maaliskuuta järjestetty tilaisuus ”Avoimen julkaisemisen vaatimus − haitaksi vai hyödyksi tieteelle?” tarjosi vahvoja jännitteitä ja polveilevia puheenvuoroja. Vaikka näkemysten kirjavuudessa oli oma kiehtovuutensa, tilaisuuden seuraamista olisi saattanut auttaa keskustelun selvempi fokusointi ja liittäminen esimerkiksi valmisteilla olevaan kansalliseen monografialinjaukseen. Kotimaisten tiedekirjojen ja niistä saatavien tulojen ympärillä keskustelu kuitenkin enimmäkseen pyöri. Laajempi näkökulma tieteen avoimuuteen jäi tuleviin debatteihin.
Kurssikirjat avoimeksi Helda Open Booksin kautta – ideat esiin!
Helsingin yliopiston julkaisupalvelu Helda Open Books tarjoaa nopean ja maksuttoman tavan julkaista kurssi- ja oppikirjoja avoimesti. Opetuksessa käytettyjen teosten avoimuutta on hyvä miettiä juuri nyt, kun uusi opetussuunnitelma vuosille 2023–2026 on tulossa käyttöön.
Jatka lukemista ”Kurssikirjat avoimeksi Helda Open Booksin kautta – ideat esiin!”
Helda Open Booksissa on julkaistu yli 50 avointa kurssikirjaa – tässä ne ovat!
Tähän blogipostaukseen on listattu kaikki Helda Open Booksissa 2019–2022 julkaistut avoimet kurssikirjat. Tiedekunnista aktiivisimpia HOB-julkaisijoita ovat olleet valtiotieteellinen, humanistinen, teologinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta. Jos pohdit kurssikirjan avointa julkaisemista, lue aiheeseen liittyvä uutinen ja HOB-julkaisemista taustoittava blogiartikkeli. [Artikkelia on päivitetty 13.3.2023.]
Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu yli 50 avointa kurssikirjaa – tässä ne ovat!”
Avoimen tieteen vuosi 2021, Gilgamesh ja open access – Think Open -blogi vuodenvaihteessa
Think Open -blogiartikkeleissa oli joulu- ja tammikuussa kaksi pääteemaa: yhtäältä luotiin katsauksia päättyneeseen vuoteen 2021 avoimen tieteen näkökulmasta, toisaalta nostettiin esiin erityyppisiä avoimia kirjoja, jotka on julkaistu Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelmassa.
Miten kuningas saapui Heldaan? Jaakko Hämeen-Anttila ja Saana Svärd kertovat Gilgameshin open access -julkaisemisesta
Yli kolme vuosituhatta vanha eepos, Gilgamesh, julkaistiin vuonna 2000 suomeksi Jaakko Hämeen Anttilan käännöksenä. Teoksen saatavuus on ollut pitkään heikko, mutta elokuussa 2021 teos julkaistiin avoimesti Helda Open Books -kokoelmassa. Tässä blogiartikkelissa Jaakko Hämeen-Anttila ja apulaisprofessori Saana Svärd kertovat open access -julkaisemisen taustoista. Jatka lukemista ”Miten kuningas saapui Heldaan? Jaakko Hämeen-Anttila ja Saana Svärd kertovat Gilgameshin open access -julkaisemisesta”
Open Research Europe vie tieteellistä julkaisemista avoimen vertaisarvioinnin suuntaan
Open Research Europe (ORE) on uusi avoin julkaisualusta, joka on tarkoitettu EU-hankkeisiin pohjautuville julkaisuille kaikilla tieteenaloilla. ORE käyttää avointa vertaisarviointia, joka tuo tutkimuksen laadunarvioinnin korostuneesti tutkijayhteisön omiin käsiin. Vertaisarviot ovat julkisesti kenen tahansa arvioitavana ja ne noteerataan OREssa myös tieteellisen työn tuotoksiksi, joihin voi viitata julkaisujen tapaan. Tässä artikkelissa Wienin yliopiston apulaisprofessori ja OREn tieteellisen tukiryhmän jäsen Toma Susi vastaa kysymyksiin avoimen vertaisarvioinnin käytännön toteutuksesta.
Näin tunnistat saalistajajulkaisun – viisi vinkkiä tutkijalle
Avoimen julkaisemisen APC-kirjoittajamaksut houkuttelevat myös epäilyttäviä julkaisijoita. Tutkijan onkin hyvä tunnistaa näiden niin sanottujen saalistajajulkaisujen tyypillisimmät piirteet.
Jatka lukemista ”Näin tunnistat saalistajajulkaisun – viisi vinkkiä tutkijalle”