Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?

Kirjoittajamaksut ovat osa avoimen julkaisemisen monimuotoista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta lähtökohta. Eri keinot avoimuuden toteuttamiseen tukevat strategiaa. Siirtymävaiheessa avoimeen julkaisemiseen liittyvät maksut koettelevat erityisesti tutkimusintensiivisiä yliopistoja.

Jatka lukemista ”Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?”

Yliopiston julkaisusarjat ovat Heldassa tallessa ja helposti löydettävissä

Onko julkaisusarjasi verkkosivulla, ja haluaisit löytää sille pysyvämmän tallennuspaikan? Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkisto ja Helda Open Books -palvelu auttavat Helsingin yliopiston sarjajulkaisujen esille nostamisessa ja säilyttämisessä. Heldaan voidaan tallentaa niin uusia sarjajulkaisuja kuin jo aiemmin ilmestyneitä julkaisuja.

Jatka lukemista ”Yliopiston julkaisusarjat ovat Heldassa tallessa ja helposti löydettävissä”

Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa

Avoimen tieteen kehitykseen on liittynyt lukuisia eri vaiheita ja käännekohtia. Helsingin yliopistossa moni alkuaikojen kampuskohtaisista avoimen tieteen palveluista on muovautunut ja vakiintunut vuosien saatossa merkittäviksi, koko yliopiston kattaviksi palveluiksi. Vähitellen mukaan on tullut myös kokonaan uusia palveluita. Myös avoimeen tieteeseen kohdistuvat asenteet ja toimintatavat ovat käyneet läpi muutoksia, ja pääosin kehitys on ollut myönteistä. Kirjastossa pitkän työuran tehnyt kehityspäällikkö Kimmo Koskinen kertoo tässä artikkelissa omista kokemuksistaan avoimen tieteen parissa 1990-luvulta alkaen.

Jatka lukemista ”Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta

Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi vuoden 2020 uutissatoa ja artikkelitarjontaa. Noin kymmenen poiminnan listauksessa nousevat esiin muun muassa avoimen tieteen linjausten suhde tutkijan arkeen, avointen julkaisujen osuuden lisääntyminen suomalaisissa yliopistoissa, kotimaisten tiedelehtien avoimuus, vastuullinen arviointi ja APC-maksuja maksavien tutkijoiden asema tutkimusyhteisössä. Vuosikatsauksen avausosa (pääteemat) julkaistiin 12. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) julkaistaan 18. tammikuuta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 1 – Plan S:n viilauksia, kotimaan linjauksia ja katoavia OA-lehtiä

Avoimen tieteen vuoden 2020 katsauksen ensimmäisessä osassa pureudutaan Plan S:n tarkennuksiin ja julkaisukanavien Plan S -yhteensopivuuden tarkistavaan työkaluun, luodaan tiivis silmäys kansallisessa avoimen tieteen koordinaatiossa tehtyihin linjauksiin, suosituksiin ja ohjeistuksiin sekä tarkastellaan koronavuoden vaikutuksia tieteellisen tiedon avoimuuteen. Erikoisteemana käsitellään verkosta katoavia open access -lehtiä ja tutkijan mahdollisuuksia vaikuttaa oman tutkimuksensa säilyttämiseen. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toinen osa (uutiset) julkaistaan 14. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) 19. tammikuuta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 1 – Plan S:n viilauksia, kotimaan linjauksia ja katoavia OA-lehtiä”

Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa

Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.

Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”

Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen

Mitä avoimessa tieteessä on tänä vuonna tapahtunut? Tämä blogiartikkeli summaa alkuvuoden keskeiset asiat, ja kertoo, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut tieteen avoimuuteen, mitä linjauksia  avoimen tieteen kotimaisessa yhteistyössä on tuotettu ja mitä viilauksia vuodenvaihteessa 2021 voimaan astuvaan Plan S -suunnitelmaan on tehty.

Jatka lukemista ”Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen”

”Tiedeyhteisö ei ole ryhmittynyt yhden lipun alle” – Markku Löytönen on seurannut avoimen julkaisemisen kehitystä alusta asti

Maantieteilijä ja tietokirjailija Markku Löytönen on pitkän linjan open access -aktiivi, jolle tieteen avoimuus on läpi työuran tarkoittanut julkaisuja laajempaa näkökulmaa. Tässä blogihaastattelussa professori emeritus kertoo tieteellisen julkaisemisen leireistä tiedeyhteisön sisällä, maantieteen alan OA-käytännöistä, avoimista oppimateriaaleista ja avoimen julkaisun perustamisesta.

Jatka lukemista ””Tiedeyhteisö ei ole ryhmittynyt yhden lipun alle” – Markku Löytönen on seurannut avoimen julkaisemisen kehitystä alusta asti”

Miksi myös OA-julkaisut rinnakkaistallennetaan? Kirjasto hoitaa tallennuksen tutkijan puolesta

Open access -lehdessä julkaistujen artikkelien rinnakkaistallennus tehdään jatkossakin kirjastossa. Tutkija voi saada asiasta muistutuksen, joka johtuu siitä, että julkaisujen automaattinen tunnistaminen ei kaikissa tapauksissa ole aukotonta. Tässä artikkelissa kerrotaan, miksi OA-artikkelit tallennetaan julkaisuarkistoon ja miten kirjasto tukee tutkijoita rinnakkaistallentamisessa.

Jatka lukemista ”Miksi myös OA-julkaisut rinnakkaistallennetaan? Kirjasto hoitaa tallennuksen tutkijan puolesta”

Julkaisujen avoin saatavuus yleistyy nopeasti suomalaisissa yliopistoissa

Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on muutaman viime vuoden aikana edennyt nopein askelin suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu­tiedonkeruussa koottujen tietojen mukaan 64,9 % yliopistojen vuoden 2019 aikana tuottamista vertaisarvioiduista artikkeleista on avoimesti saatavilla joko kustan­tajan palvelussa tai avoimeen julkaisuarkistoon rinnakkaistallennettuna versiona. Jatka lukemista ”Julkaisujen avoin saatavuus yleistyy nopeasti suomalaisissa yliopistoissa”