Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston julkaisuista koko ajan suurempi osa on avoimesti saatavilla. Tutkimusartikkelien kohdalla on päästy jo yli 80 prosentin avoimuuteen. Avoimuus on kehittynyt viime vuosina kaikissa tiedekunnissa. Keskustakampuksen tiedekunnissa muutos on ollut suurinta, luonnontieteellisillä aloilla avointen julkaisujen osuus ylittää paikoin jo 90 prosenttia. Kehitystä ovat vauhdittaneet kirjaston yhteistyössä tiedekuntien kanssa toteuttamat rinnakkaistallennuskampanjat, joita on tehty vuodesta 2019 alkaen. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen trendeistä neljän rinnakkaistallennuskampanjan aikana.
Tutkimuskanavan valinta on eettinen kysymys
”Yksipuolinen keskittyminen oman julkaisuluettelon salonkikelpoisuuteen ei yksinkertaisesti enää riitä”, kirjoittaa Taideyliopiston musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti. Blogiartikkelissaan hän tarkastelee tieteellisen julkaisemisen käytäntöjä sekä oman kokemuksensa kautta että laajemmin. Kriittinen silmäys tieteelliseen julkaisukulttuuriin nostaa esiin kysymyksen julkaisukanavan valinnasta eettisenä valintana.
Jatka lukemista ”Tutkimuskanavan valinta on eettinen kysymys”
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kymmenen uutista
Tässä avoimen tieteen vuosikatsauksen 2021 toisessa osassa käydään läpi viime vuoden uutissatoa. Esillä on Plan S ja Horizon Europe, Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikka sekä eurooppalaiset avoimen tieteen seurantaraportit. Vuosikatsauksen avausosa käsitteli viime vuoden puheenaiheita.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kymmenen uutista”
Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?
Kirjoittajamaksut ovat osa avoimen julkaisemisen monimuotoista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta lähtökohta. Eri keinot avoimuuden toteuttamiseen tukevat strategiaa. Siirtymävaiheessa avoimeen julkaisemiseen liittyvät maksut koettelevat erityisesti tutkimusintensiivisiä yliopistoja.
Jatka lukemista ”Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?”
Yliopiston julkaisusarjat ovat Heldassa tallessa ja helposti löydettävissä
Onko julkaisusarjasi verkkosivulla, ja haluaisit löytää sille pysyvämmän tallennuspaikan? Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkisto ja Helda Open Books -palvelu auttavat Helsingin yliopiston sarjajulkaisujen esille nostamisessa ja säilyttämisessä. Heldaan voidaan tallentaa niin uusia sarjajulkaisuja kuin jo aiemmin ilmestyneitä julkaisuja.
Jatka lukemista ”Yliopiston julkaisusarjat ovat Heldassa tallessa ja helposti löydettävissä”
Jo yli 70 prosenttia korkeakoulujen uusista tutkimusartikkeleista avoimesti saatavilla
Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on entistä yleisempää suomalaisissa korkeakouluissa. Yliopistojen raportoimien tietojen mukaan 71,7 % niiden henkilökunnan vuonna 2020 julkaisemista vertaisarvioiduista artikkeleista oli avoimesti saatavilla, joko kustantajan palvelussa tai julkaisuarkistoon rinnakkaistallennettuna versiona.
Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa
Avoimen tieteen kehitykseen on liittynyt lukuisia eri vaiheita ja käännekohtia. Helsingin yliopistossa moni alkuaikojen kampuskohtaisista avoimen tieteen palveluista on muovautunut ja vakiintunut vuosien saatossa merkittäviksi, koko yliopiston kattaviksi palveluiksi. Vähitellen mukaan on tullut myös kokonaan uusia palveluita. Myös avoimeen tieteeseen kohdistuvat asenteet ja toimintatavat ovat käyneet läpi muutoksia, ja pääosin kehitys on ollut myönteistä. Kirjastossa pitkän työuran tehnyt kehityspäällikkö Kimmo Koskinen kertoo tässä artikkelissa omista kokemuksistaan avoimen tieteen parissa 1990-luvulta alkaen.
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta
Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi vuoden 2020 uutissatoa ja artikkelitarjontaa. Noin kymmenen poiminnan listauksessa nousevat esiin muun muassa avoimen tieteen linjausten suhde tutkijan arkeen, avointen julkaisujen osuuden lisääntyminen suomalaisissa yliopistoissa, kotimaisten tiedelehtien avoimuus, vastuullinen arviointi ja APC-maksuja maksavien tutkijoiden asema tutkimusyhteisössä. Vuosikatsauksen avausosa (pääteemat) julkaistiin 12. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) julkaistaan 18. tammikuuta.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta”
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 1 – Plan S:n viilauksia, kotimaan linjauksia ja katoavia OA-lehtiä
Avoimen tieteen vuoden 2020 katsauksen ensimmäisessä osassa pureudutaan Plan S:n tarkennuksiin ja julkaisukanavien Plan S -yhteensopivuuden tarkistavaan työkaluun, luodaan tiivis silmäys kansallisessa avoimen tieteen koordinaatiossa tehtyihin linjauksiin, suosituksiin ja ohjeistuksiin sekä tarkastellaan koronavuoden vaikutuksia tieteellisen tiedon avoimuuteen. Erikoisteemana käsitellään verkosta katoavia open access -lehtiä ja tutkijan mahdollisuuksia vaikuttaa oman tutkimuksensa säilyttämiseen. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toinen osa (uutiset) julkaistaan 14. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) 19. tammikuuta.
Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa
Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.
Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”