Julkaisuarkistot käyttäjäkokemuksen jäljillä – Open Repositories 2019 -konferenssi Hampurissa

Avoimiin julkaisuarkistoihin keskittyvä Open Repositories -konferenssi järjestettiin kesäkuussa Hampurissa. Tämän vuoden teemana oli käyttäjän tarpeet. Neljän päivän aikana syvennyttiin myös muun muassa avoimeen tieteeseen, julkaisuarkistojen kehittämiseen, metadataan ja laki- ja lisensointiasioihin. Tietojärjestelmäasiantuntija Reeta Kuuskoski ja tietoasiantuntija Tanja Vienonen Kansalliskirjastosta käyvät läpi konferenssin antia ja taustoittavat myös suomalaisten julkaisuarkistojen roolia.

Jatka lukemista ”Julkaisuarkistot käyttäjäkokemuksen jäljillä – Open Repositories 2019 -konferenssi Hampurissa”

Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä

Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.

Jatka lukemista ”Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä”

Avoimen julkaisemisen lukupaketti kokoaa yhteen palvelut, strategiat ja käytännöt

Think Open Digestin Open access -teemanumero luo kattavan katsauksen avoimeen julkaisemiseen. Kaikkiaan 27 artikkelin kokonaisuudesta löytyy juttuja niin Helsingin yliopiston tarjoamista palveluista, kirjoittajamaksuista (APC) kuin avointen lehtien toimittamisesta. Avoimen julkaisemisen käytäntöjen ohella lukupaketti esittelee tiiviisti myös avoimen tieteen linjauksia ja strategioita kansainvälisestä Plan S -suunnitelmasta kansalliseen koordinaatioon.

Jatka lukemista ”Avoimen julkaisemisen lukupaketti kokoaa yhteen palvelut, strategiat ja käytännöt”

Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon

Monet tutkijat haluaisivat saada artikkelinsa avoimeksi, mutta eivät tiedä miten se tapahtuu. Ei huolta, se ei ole lainkaan vaikeaa! Tässä jutussa kerromme helppotajuisesti miten jokainen voi tallentaa artikkelinsa avoimeksi (mikäli kustantajan linjaukset sen sallivat) muutamassa minuutissa. Kirjoitus on kolmas osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.

Jatka lukemista ”Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon”

Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?

Noin 80 % kustantajista sallii jonkin artikkeliversion tallentamisen julkaisuarkistoon, ja useimmiten se on hyväksytty käsikirjoitusversio eli post-print. Tästä syystä on erittäin tärkeää ottaa talteen viimeinen, vertaisarvioinnin perusteella korjattu käsikirjoitus. Think Open -blogin rinnakkaistallennusta käsittelevän juttusarjan toisen osan aiheena ovat artikkelin eri versiot.

Jatka lukemista ”Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?”

Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita

Eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S -suunnitelma ei ratkaise tiedejulkaisemisen rahoituksen ongelmia vaan siirtää niitä aiempaan vaiheeseen: tuotantoon ja kirjoittajille. Kysymyksiksi nousee, kuka päättää kenen OA-maksut milloinkin maksetaan ja miksi toisilla on institutionaalinen tuki kirjoitusmaksujen (article processing charges, APC) maksamiseen. Jääkö uutta tuottava tutkimus julkaisematta, koska sille ei löytynyt rahaa? Plan S:n toinen versio lähinnä helpotti siirtymää, kun se salli hybridi- ja rinnakkaisjulkaisemisen (vihreä OA). Pallo jää tutkijoille ja yliopistoille. Radikaalimpi uudistus toisi tukea suoraan lehdille ja niiden tieteellisille taustaorganisaatioille. Avointa julkaisemista eri rooleissa seurannut Emilia Palonen pohtii haastetta myös politiikantutkijana.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita”

Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista

Uusi kirjoitussarja pureutuu rinnakkaistallennukseen eli ”vihreän tien avoimuuteen” (green open access) – sen perusasioihin, hyötyihin ja erityiskysymyksiin. Sarjan avauspostauksessa kerrotaan avoimen julkaisemisen eri muodoista ja siitä, mikä on rinnakkaistallentamisen paikka avoimen julkaisemisen eri vaihtoehtojen kokonaisuudessa.

Jatka lukemista ”Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista”

Avoimessa julkaisemisessa otettiin uusi suunta – katsaus summaa avoimen tieteen alkuvuoden ydinkohdat

Plan S, FinELib-lehtineuvottelut ja avoimen julkaisemisen strategia. Kevät 2019 oli vilkasta aikaa avoimen julkaisemisen toimintatapojen linjaamisessa. Tässä blogipostauksessa käydään läpi tämän vuoden ensimmäisen puoliskon keskeiset avoimen tieteen tapahtumat.

Jatka lukemista ”Avoimessa julkaisemisessa otettiin uusi suunta – katsaus summaa avoimen tieteen alkuvuoden ydinkohdat”

Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki

Suomi kulkee Euroopassa omaa tietään avoimen tieteen toiminnan kansallisessa organisoinnissa. Avoimen tieteen koordinointi tapahtuu tutkimuskentän yhteistyön pohjalta, mutta Henriikka Mustajoki korostaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön tuen merkitystä toiminnan vakiinnuttamisessa. Tänä vuonna avoimen tieteen työlistalla on paljon pitkän tähtäimen asioita.

Jatka lukemista ”Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki”

Mitä tutkijan tulee tietää avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta – kommentointiaikaa tiistaihin asti

Avoimen julkaisemisen kansalliseen strategialuonnokseen on kirjattu periaatteita ja tavoitteita avoimen julkaisemisen hinnasta, maksujen läpinäkyvyydestä, avoimen julkaisemisen arvioimisesta ja avointen julkaisukanavien tukemisesta. Tavoitteena on, että kaikki kotimaiset tieteelliset julkaisut ovat avoimesti saatavilla vuoteen 2022 mennessä.

Jatka lukemista ”Mitä tutkijan tulee tietää avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta – kommentointiaikaa tiistaihin asti”

Datan uumenista Plan S:n viitoittamaan tulevaisuuteen – lue, mitä blogissa kirjoitettiin vuonna 2018

Tähän blogipostaukseen on koottu kaikki Think Open -blogissa viime vuonna julkaistut kirjoitukset teemoittain järjestettynä. Tutkijalle suunnatut palvelut olivat blogitekstien ydinaiheita, mutta kirjoituksissa käytiin myös laajempaa keskustelua avoimeen tieteeseen ja digitaalisuuteen liittyen sekä nostettiin esiin tutkijantyön kannalta relevantteja ajankohtaisia aiheita. Tutkija on jatkossakin blogin keskiössä, mutta mistä blogissa pitäisi kirjoittaa vuonna 2019?

Jatka lukemista ”Datan uumenista Plan S:n viitoittamaan tulevaisuuteen – lue, mitä blogissa kirjoitettiin vuonna 2018”

”Jos tämä olisi helppo ratkaista, tämä olisi ratkaistu jo” – Avoimen tieteen iltapäivässä etsittiin uutta suuntaa tiedejulkaisemiseen

Plan S ja muut avoimen julkaisemisen syksyn puheenaiheet olivat kattavasti esillä avoimen tieteen teemaviikon päätapahtumassa Tiedekulmassa. Avoimen tieteen iltapäivän puheenvuoroissa kantavaksi ajatukseksi nousi yhteistyön välttämättömyys tieteellisen julkaisukulttuurin muuttamisessa kestävämpään suuntaan.

Jatka lukemista ””Jos tämä olisi helppo ratkaista, tämä olisi ratkaistu jo” – Avoimen tieteen iltapäivässä etsittiin uutta suuntaa tiedejulkaisemiseen”

Avoimuus lisääntyy hitaasti mutta varmasti – tarkastelussa avoimen julkaisemisen kehitys kampuksittain viime vuosina

Avoimen julkaisemisen asema on vahvistunut vuosi vuodelta Helsingin yliopistossa. Vuoden 2020 OA-tavoitteen saavuttaminen vaatii yliopistoyhteisöltä kuitenkin lisää aktiivisuutta. Palveluiden kehittäminen tukee tavoitteen saavuttamista.

Jatka lukemista ”Avoimuus lisääntyy hitaasti mutta varmasti – tarkastelussa avoimen julkaisemisen kehitys kampuksittain viime vuosina”