Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen olivat näkyvästi esillä Suomessa vaalikampanjassa ja nyt hallitusneuvotteluissa. Jotta todella pystyttäisiin kohottamaan tutkijoiden työnteon edellytyksiä ja sitä kautta suomalaisen tutkimuksen tasoa, meidän olisi ymmärrettävä mitä kansainvälisesti merkittävällä tutkimuksella oikeasti tarkoitetaan.
Jatka lukemista ”Miten määritellään kansainvälisesti merkittävä tutkimus?”
Helsingin yliopiston Mildred-hankkeen tavoitteena oli tarjota tutkijoille korkeatasoinen tutkimusdatainfrastruktuuri ja edistää avointa tiedettä. Mitä saatiin aikaan ja mitä opittiin? Hankkeen osaprojektien vetäjät kertovat.
Jaakko Kurhilalla on takanaan ensimmäinen vuosi Helsingin yliopiston digitalisaatioprosessin johtajana. Vuoden takaisen digitiekartan toteuttamisessa on lähdetty liikkeelle opetuksesta, joka on myös Kurhilalle tärkeä teema. Tutkimuksen digitalisaation osalta Kurhila nostaa esiin dataintensiivisen tutkimuksen ja tieteen avoimuuden, jossa keskeistä on erityisesti yliopiston kytkeytyminen yhteiskuntaan.
At the beginning of 2019, University of Helsinki (UH) Data Support together with the Faculty of Medicine conducted a survey of the faculty Principal Investigators about where data is stored during a project and where it is made available after the project. Almost 50 Principal Investigators participated in the survey. More than half of the researchers were affiliated only to University of Helsinki and around a quarter were affiliated both to the University and HUS.
Lääketieteellinen tiedekunta (LTDK) ja Helsingin yliopiston Datatuki teki alkuvuonna 2019 LTDK:n vastuullisille tutkijoille kyselyn, jossa selvitettiin aineistojen säilytysratkaisuja tutkimusprojektin aikana ja aineistojen julkaisupaikkoja projektin jälkeen. Kyselyyn vastasi lähes 50 vastuullista tutkijaa, joista yli puolet oli yliopiston puolelta ja noin neljäsosa sekä HUS:n että yliopiston palveluksessa.
Jatka lukemista ”Missä lääketieteen alan tutkija säilyttää ja julkaisee aineistonsa?”
Helsingin yliopiston avoin tiedekustantamo Helsinki University Press (HUP) on hionut julkaisu- ja palveluprosessejaan ja valmistautuu julkaisemaan ensimmäiset kirjansa tänä vuonna. Suuren kysynnän vuoksi HUP julkaisee tulevaisuudessa myös tieteellisiä lehtiä. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa kustantamo pyrkii erottautumaan palvelulla, joka antaa tutkijalle edellytykset laadukkaisiin julkaisuihin ja tehokkaaseen levitykseen.
The University of Helsinki’s own open access publisher Helsinki University Press (HUP) has refined its publishing and service processes and is preparing to publish its first books this year. HUP will also publish scientific journals in the future.
This blog post brings together all articles in English published in the Think Open blog last year. A large number of blog posts dealt with services for researchers, but there was also broader discussions on open science and digitalisation in the blog. The researcher will continue to be at the heart of the Think Open, but what kind of articles you wish to read in 2019?
Tähän blogipostaukseen on koottu kaikki Think Open -blogissa viime vuonna julkaistut kirjoitukset teemoittain järjestettynä. Tutkijalle suunnatut palvelut olivat blogitekstien ydinaiheita, mutta kirjoituksissa käytiin myös laajempaa keskustelua avoimeen tieteeseen ja digitaalisuuteen liittyen sekä nostettiin esiin tutkijantyön kannalta relevantteja ajankohtaisia aiheita. Tutkija on jatkossakin blogin keskiössä, mutta mistä blogissa pitäisi kirjoittaa vuonna 2019?
Suomen Antropologi -lehdessä suunniteltiin lehden muuttamista avoimeksi lehdeksi pitkin 2010-lukua. Sysäyksen vuonna 2016 tehdylle muutokselle antoivat open access -julkaisukulttuurin vahva asema tieteenalalla, Suomen Antropologisen Seuran jäsenistön tuki ja Kotilava-hanke. Lehden avaaminen on lisännyt käyttöä ja vähentänyt toimitustyöhön liittyvää stressiä. Kustannuspuoli piti kuitenkin miettiä uudelleen.
”As a fundamental concept for helping in open science, the FAIR principle should be brought to the attention of everybody at the university”, writes professor Jaana Bäck in this blog post. For Bäck, following the principles of open science is a natural way of doing research because it improves the impact of her scientific work. ”Open access to the data allows efficient collaboration, co-authorship with researchers from other countries and continents, and overall, larger visibility and impact of the work we do.”
Turhautuminen julkaisuprosessin hitauteen on lisännyt niin sanottujen preprint-arkistojen suosiota. Vertaisarvioimattomien artikkelien julkaiseminen tarjoaa mahdollisuuden tulosten nopeaan esittelyyn ja artikkelin parantamiseen avoimen vertaisarvioinnin keinoin. Tässä blogipostauksessa tarkastellaan kahta uutta preprint-arkistoa.
Jatka lukemista ”Testissä uudet preprint-arkistot OSF ja Science Open”
Preprint-repositories provide an opportunity for quick publication. We tested two archives, OSF Preprints and Science Open Preprints. This is the abstract of the original post (in Finnish).
Jatka lukemista ”New preprint repositories OSF and Science Open – a quick test”
The University of Helsinki IT Center provides a supporting service for researchers and research communities few know about. Yet the university’s IT Consultation Solutions specialists have successfully tackled complex research-related IT challenges since 2012. So what is the IT Consultation Solutions service and how can your research benefit? IT consultation specialists Janne Markkanen, Jonne Viljanen and Ville Virtanen explain how the service works.
Jatka lukemista ”IT Consultation Solutions for research – the university’s best kept secret?”
Think Open -blogin dialogihaastattelun ensimmäisessä osassa vararehtori Paula Eerola ja geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivonen keskustelevat Plan S -julkilausumasta, avoimen julkaisemisen kannustavuudesta ja tutkimuksen arvioinnista.
Helsingin yliopiston kirjasto järjestää 19. 10. klo 10-12 elokuvanäytöksen avoimesta tieteestä Kaisa-kirjaston Kaisa-salissa (Fabianinkatu 30, 7. kerros, 7062).
Jatka lukemista ”Avoin elokuva: Paywall – The Business of Scholarship”
The survey’s key message to OpenAIRE is related to the changing metadata requirements. National coordination in OpenAIRE harvesting is seen as a solution for laborious metadata work. This is a short summary of the survey; a more detailed report is available in the OpenAIRE blog (in Finnish).
Mitä datan avaaminen tarkoittaa käytännössä? Mitä se vaatii? Mikä rooli on käyttäjillä? Millaisia ongelmia matkan varrella on ratkaistava? Seismologian instituutissa toteutettu OpenFIRE-hanke toi esiin sekä datan avaamisen vaatiman työn ja osaamisen että ne kipupisteet, joita eteen tulee. Prosessin lopputulos, OpenFIRE-palvelun täysversio, julkaistiin tänä kesänä.
What is the opening of data in practice? What does it require? The OpenFIRE project at the Institute of Seismology highlights the work and expertise needed to open research data, and it also reveals the problems that come along the way. This is the abstract of the original post (in Finnish).
Mitkä asiat kannattaa ottaa jo hyvissä ajoin huomioon, kun miettii tutkimusdatansa julkaisemista? Datatuki kertoo.
Jatka lukemista ”Tutkijan muistilista tutkimusdatan julkaisemiseen”
Helsingin yliopisto