Open learning in geography teaching in higher education

Open learning and open science are more engaged each other than one can think. In the geography teaching in higher education we have noticed that more open data sources, rise of open source software, and call for open publishing have affected also to our ways to teach. Because teaching and research are going hand in hand in higher education, so are open science and open learning too.

Jatka lukemista ”Open learning in geography teaching in higher education”

Avoimen tutkimustiedon asialla jo vuodesta 2008 – Hankehaavista löytyvät tiedot tutkimushankkeista

Hankehaavi on koonnut luonnonvara-alojen tutkimushankkeiden tietoja yhteen paikkaan 12 vuoden ajan. Päivittyvä verkkohakemisto antaa kokonaiskuvaa tutkimuskentästä, sekä meneillään olevista että päättyneistä tutkimushankkeista. Tällä hetkellä haettavana on yli 10 000 hankkeen tiedot. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, mitä hyötyä on projektitiedon keräämisestä ja sen avoimesta saatavuudesta.

Jatka lukemista ”Avoimen tutkimustiedon asialla jo vuodesta 2008 – Hankehaavista löytyvät tiedot tutkimushankkeista”

Vastuullisen arvioinnin suositukset tutkijan arviointiin ja metriikan käyttöön

Vastuullinen tiede on saanut kevään aikana tuekseen kaksi kansallista suositusta. Sekä tutkijan vastuullisessa arvioinnissa että julkaisumetriikan vastuullisessa käytössä lähtökohtana on, että ne palvelevat ennen kaikkea tutkimusta ja tutkijoita. Tässä blogiartikkelissa esitellään suositukset ja nostetaan esiin 18. maaliskuuta järjestetyssä Etiikan päivän webinaarissa esiin nousseita kysymyksiä.

Jatka lukemista ”Vastuullisen arvioinnin suositukset tutkijan arviointiin ja metriikan käyttöön”

Open access as a dream which came true

This is a story how open access gave a new life for our book on research ethics. As everyone knows, open science and open access, in particular, is in fashion in recent research policy. However sometimes it seems that there is a lot of talk and discussion on it but not so much real doing. We will tell our about a fortunate case when we were in the right place at the right time.

Jatka lukemista ”Open access as a dream which came true”

Askelta pidemmälle: avoin tiede ja tiedeviestintä

Avoimuus ei ole vain avaamista ja läpinäkyvyyttä, vaan todellinen vaikuttavuus vaatii myös aktiivista ja suunnitelmallista viestintää, jotta tutkimustieto päätyy oikeiden tahojen luettavaksi. Ilman aktiivista viestintää avoin tiede on kuin vanha vitsi viraston avoimuudesta: laitetaan pdf-dokumentit sinne jonnekin saataville, jos joku vaikka sattuisi niitä tarvitsemaan. Aidosti avoin tiede on osallistuvaa, vuorovaikutteista ja aktiivisesti viestivää — vain siten tutkimustieto saadaan oikeasti käyttöön.

Jatka lukemista ”Askelta pidemmälle: avoin tiede ja tiedeviestintä”

Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa

”Tieteen termipankki on omassa lajissaan avoimen tieteen kentällä. Se ei ensi sijassa ole avointa tutkimusdataa (vaikka sitä voidaan sellaisenakin käyttää) eikä perinteinen tutkimusjulkaisu (vaikka termityön voi merkitä julkaisuihinsa), ei myöskään (pelkkä) tieteen erikoissanastojen sanakirja vaan tutkimusinfrastruktuuri, jonka tarjoama tieteellisiin käsitteisiin ja käsitteenmuodotukseen liittyvä tieto on tieteellisen tutkimuksen ja sen ymmärtämisen olennaisia välineitä”, kirjoittavat Tiina Onikki-Rantajääskö ja Johanna Enqvist Tieteen termipankkia käsittelevässä blogiartikkelissaan. Vuonna 2012 avatussa verkkopalvelussa on tällä hetkellä noin kolmannes Suomessa harjoitettavista tieteenaloista ja termipankissa kehitetään myös avoimen tieteen sanastoa.

Jatka lukemista ”Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa”

Petollisia lehtiä, kummallisia konferensseja – sukellus saalistajajulkaisijoiden maailmaan

Saalistaja- eli pseudolehdistä on tullut kiinteä osa kansainvälistä julkaisukenttää. Arviot ilmiön laajuudesta vaihtelevat, ja vaikka paniikkiin ei olekaan syytä, ei saalistajilta kuitenkaan kannata sulkea silmiään. Näin kirjoittavat Timo Vilén ja Eeva Savolainen postauksessaan, joka kutsuu Think Open -blogin lukijat mukaan matkalle epäilyttävien lehtien ja -konferenssien maailmaan. Artikkeli tarjoaa tutkijoille myös keinoja kustantajien luotettavuuden arvioimiseen.

Jatka lukemista ”Petollisia lehtiä, kummallisia konferensseja – sukellus saalistajajulkaisijoiden maailmaan”

How and why I self-archive – four researchers report their views

Many reasons are given for self-archiving, and self-archivers follow many different practices. We asked four researchers from different disciplines how and why they self-archive their research results. We also asked the researchers about their views on the promotion of self-archiving. This is the seventh part of the Think Open blog’s article series on self-archiving.

Jatka lukemista ”How and why I self-archive – four researchers report their views”

Miten ja miksi rinnakkaistallennan – neljä tutkijaa kertoo näkemyksistään

Rinnakkaistallentamiseen on useita syitä ja erilaisia käytäntöjä. Kysyimme neljältä eri tieteenaloja edustavalta tutkijalta, miten ja miksi he rinnakkaistallentavat tutkimustuotoksensa. Tiedustelimme myös tutkijoiden näkemyksiä rinnakkaistallentamisen edistämiseen. Kirjoitus on seitsemäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.

Jatka lukemista ”Miten ja miksi rinnakkaistallennan – neljä tutkijaa kertoo näkemyksistään”

Open science in my PhD

”Science should be transparent and accessible to everyone. Today, I firmly believe that science goes hand in hand with openness. When I started my PhD couple of years ago, I did not even know what open science meant. Since then, I have taken baby steps towards a more sustainable science culture.” In this blog post, University of Helsinki doctoral student Julia Kemppinen writes on a practical level how she learned to understand the importance of open science and how she implements open science practices in her research.

Jatka lukemista ”Open science in my PhD”

Julkaisuarkistot käyttäjäkokemuksen jäljillä – Open Repositories 2019 -konferenssi Hampurissa

Avoimiin julkaisuarkistoihin keskittyvä Open Repositories -konferenssi järjestettiin kesäkuussa Hampurissa. Tämän vuoden teemana oli käyttäjän tarpeet. Neljän päivän aikana syvennyttiin myös muun muassa avoimeen tieteeseen, julkaisuarkistojen kehittämiseen, metadataan ja laki- ja lisensointiasioihin. Tietojärjestelmäasiantuntija Reeta Kuuskoski ja tietoasiantuntija Tanja Vienonen Kansalliskirjastosta käyvät läpi konferenssin antia ja taustoittavat myös suomalaisten julkaisuarkistojen roolia.

Jatka lukemista ”Julkaisuarkistot käyttäjäkokemuksen jäljillä – Open Repositories 2019 -konferenssi Hampurissa”

Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä

Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.

Jatka lukemista ”Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä”

Four small steps – how to publish your paper openly in Helda repository

Many researchers would like to publish their articles openly in the University of Helsinki’s digital repository Helda, but don’t know how it happens. No fear, it is not difficult at all! In this blog text we will show you in plain language how everybody can self-archive their articles (publisher’s policies permitting) in few minutes. This is the third part of Think Open blog’s article series on self-archiving.

Jatka lukemista ”Four small steps – how to publish your paper openly in Helda repository”