Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Plan S, national open science coordination, EOSC… Last year was an eventful time in open science. Think Open blog’s annual open science review 2019 brings together the highlights, interesting articles and trends of the 2019.
Jatka lukemista ”The open science annual review summarizes the main topics for 2019”
Plan S, kansallinen koordinaatio, EOSC… Viime vuosi oli avoimessa tieteessä tapahtumarikasta aikaa. Think Open -blogin avoimen tieteen vuosikatsaus 2019 kokoaa yhteen vuoden kohokohdat, keskeiset selvitykset, kiinnostavat artikkelit ja uudet avaukset.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus summaa vuoden 2019 pääaiheet”
”Tieteen termipankki on omassa lajissaan avoimen tieteen kentällä. Se ei ensi sijassa ole avointa tutkimusdataa (vaikka sitä voidaan sellaisenakin käyttää) eikä perinteinen tutkimusjulkaisu (vaikka termityön voi merkitä julkaisuihinsa), ei myöskään (pelkkä) tieteen erikoissanastojen sanakirja vaan tutkimusinfrastruktuuri, jonka tarjoama tieteellisiin käsitteisiin ja käsitteenmuodotukseen liittyvä tieto on tieteellisen tutkimuksen ja sen ymmärtämisen olennaisia välineitä”, kirjoittavat Tiina Onikki-Rantajääskö ja Johanna Enqvist Tieteen termipankkia käsittelevässä blogiartikkelissaan. Vuonna 2012 avatussa verkkopalvelussa on tällä hetkellä noin kolmannes Suomessa harjoitettavista tieteenaloista ja termipankissa kehitetään myös avoimen tieteen sanastoa.
Jatka lukemista ”Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa”
Saalistaja- eli pseudolehdistä on tullut kiinteä osa kansainvälistä julkaisukenttää. Arviot ilmiön laajuudesta vaihtelevat, ja vaikka paniikkiin ei olekaan syytä, ei saalistajilta kuitenkaan kannata sulkea silmiään. Näin kirjoittavat Timo Vilén ja Eeva Savolainen postauksessaan, joka kutsuu Think Open -blogin lukijat mukaan matkalle epäilyttävien lehtien ja -konferenssien maailmaan. Artikkeli tarjoaa tutkijoille myös keinoja kustantajien luotettavuuden arvioimiseen.
Many reasons are given for self-archiving, and self-archivers follow many different practices. We asked four researchers from different disciplines how and why they self-archive their research results. We also asked the researchers about their views on the promotion of self-archiving. This is the seventh part of the Think Open blog’s article series on self-archiving.
Jatka lukemista ”How and why I self-archive – four researchers report their views”
Rinnakkaistallentamiseen on useita syitä ja erilaisia käytäntöjä. Kysyimme neljältä eri tieteenaloja edustavalta tutkijalta, miten ja miksi he rinnakkaistallentavat tutkimustuotoksensa. Tiedustelimme myös tutkijoiden näkemyksiä rinnakkaistallentamisen edistämiseen. Kirjoitus on seitsemäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.
Jatka lukemista ”Miten ja miksi rinnakkaistallennan – neljä tutkijaa kertoo näkemyksistään”
”Science should be transparent and accessible to everyone. Today, I firmly believe that science goes hand in hand with openness. When I started my PhD couple of years ago, I did not even know what open science meant. Since then, I have taken baby steps towards a more sustainable science culture.” In this blog post, University of Helsinki doctoral student Julia Kemppinen writes on a practical level how she learned to understand the importance of open science and how she implements open science practices in her research.
Avoimiin julkaisuarkistoihin keskittyvä Open Repositories -konferenssi järjestettiin kesäkuussa Hampurissa. Tämän vuoden teemana oli käyttäjän tarpeet. Neljän päivän aikana syvennyttiin myös muun muassa avoimeen tieteeseen, julkaisuarkistojen kehittämiseen, metadataan ja laki- ja lisensointiasioihin. Tietojärjestelmäasiantuntija Reeta Kuuskoski ja tietoasiantuntija Tanja Vienonen Kansalliskirjastosta käyvät läpi konferenssin antia ja taustoittavat myös suomalaisten julkaisuarkistojen roolia.
Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.
Self-archiving has many kinds of advantages, such as being free of charge and increasing visibility and effectiveness. This article briefly describes the most important advantages of self-archiving. This is the fourth part of Think Open blog’s article series on self-archiving.
Jatka lukemista ”Better visibility, more impact – and six other advantages of self-archiving”
Many researchers would like to publish their articles openly in the University of Helsinki’s digital repository Helda, but don’t know how it happens. No fear, it is not difficult at all! In this blog text we will show you in plain language how everybody can self-archive their articles (publisher’s policies permitting) in few minutes. This is the third part of Think Open blog’s article series on self-archiving.
Jatka lukemista ”Four small steps – how to publish your paper openly in Helda repository”
Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin lehtenä aloittanut Annals of Medicine viettää 30-vuotisjuhlavuottaan odottavissa tunnelmissa. Kustantaja Taylor & Francis vääntää open access -ehdoista FinELib-kirjastokonsortion kanssa samaan aikaan, kun lehdessä toivotaan uutta nostetta avoimesta julkaisemisesta. Annals of Medicinen tarinaan mahtuu monenlaisia käänteitä, ja lehden editoreilla on mielessä visioita myös tulevaisuuden varalle: entä jos tieteelliset lehdet olisivatkin akateemisen yhteisön käsissä ja kustantajat vastaisivat vain julkaisemisesta ja levityksestä…
Monet tutkijat haluaisivat saada artikkelinsa avoimeksi, mutta eivät tiedä miten se tapahtuu. Ei huolta, se ei ole lainkaan vaikeaa! Tässä jutussa kerromme helppotajuisesti miten jokainen voi tallentaa artikkelinsa avoimeksi (mikäli kustantajan linjaukset sen sallivat) muutamassa minuutissa. Kirjoitus on kolmas osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.
Jatka lukemista ”Neljä pientä askelta – artikkeli avoimeksi Helda-julkaisuarkistoon”
Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen väylät täydentävät toisiaan ja tarjoavat tutkijalle mahdollisuuden maksuttomaan OA-julkaisemiseen. Kansainväliseksi tiedekustantamoksi profiloituva Helsinki University Press julkaisee ensimmäiset kirjat ensi vuoden alussa. Helda-julkaisuarkiston avointen monografioiden julkaiseminen saa uutta vauhtia Helda Open Books -kokoelmasta, joka tuo esiin tutkimukseen ja opetukseen liittyvien avointen kirjojen moninaisuutta ja parantaa kirjojen näkyvyyttä. Avointen lehtien julkaisemiseen tarkoitettu Editori täydentää kokonaisuutta ja antaa työkalun myös opetuksen tueksi.
Eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S -suunnitelma ei ratkaise tiedejulkaisemisen rahoituksen ongelmia vaan siirtää niitä aiempaan vaiheeseen: tuotantoon ja kirjoittajille. Kysymyksiksi nousee, kuka päättää kenen OA-maksut milloinkin maksetaan ja miksi toisilla on institutionaalinen tuki kirjoitusmaksujen (article processing charges, APC) maksamiseen. Jääkö uutta tuottava tutkimus julkaisematta, koska sille ei löytynyt rahaa? Plan S:n toinen versio lähinnä helpotti siirtymää, kun se salli hybridi- ja rinnakkaisjulkaisemisen (vihreä OA). Pallo jää tutkijoille ja yliopistoille. Radikaalimpi uudistus toisi tukea suoraan lehdille ja niiden tieteellisille taustaorganisaatioille. Avointa julkaisemista eri rooleissa seurannut Emilia Palonen pohtii haastetta myös politiikantutkijana.
Yliopistolehtori Juha Laakkosen opetuksessa Viikin kampuksella opiskelijat sekä hyödyntävät että tuottavat tutkimusdataa. Tutkimusdata opetuksessa tuo asiaa lähemmäksi, ja auttaa Laakkosen mukaan opiskelijoita ymmärtämään, mistä tieto on peräisin. Laakkonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hänen mukaansa kokoavalle tiedotukselle ja hyvien käytäntöjen jakamiselle yli tieteenala- ja organisaatiorajojen on Helsingin yliopistossa tarvetta. Jatka lukemista ””Opiskelijoita voisi ottaa enemmänkin mukaan tutkimukseen” – haastattelussa Juha Laakkonen”
Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen olivat näkyvästi esillä Suomessa vaalikampanjassa ja nyt hallitusneuvotteluissa. Jotta todella pystyttäisiin kohottamaan tutkijoiden työnteon edellytyksiä ja sitä kautta suomalaisen tutkimuksen tasoa, meidän olisi ymmärrettävä mitä kansainvälisesti merkittävällä tutkimuksella oikeasti tarkoitetaan.
Jatka lukemista ”Miten määritellään kansainvälisesti merkittävä tutkimus?”
Helsingin yliopiston Mildred-hankkeen tavoitteena oli tarjota tutkijoille korkeatasoinen tutkimusdatainfrastruktuuri ja edistää avointa tiedettä. Mitä saatiin aikaan ja mitä opittiin? Hankkeen osaprojektien vetäjät kertovat.
Jaakko Kurhilalla on takanaan ensimmäinen vuosi Helsingin yliopiston digitalisaatioprosessin johtajana. Vuoden takaisen digitiekartan toteuttamisessa on lähdetty liikkeelle opetuksesta, joka on myös Kurhilalle tärkeä teema. Tutkimuksen digitalisaation osalta Kurhila nostaa esiin dataintensiivisen tutkimuksen ja tieteen avoimuuden, jossa keskeistä on erityisesti yliopiston kytkeytyminen yhteiskuntaan.
At the beginning of 2019, University of Helsinki (UH) Data Support together with the Faculty of Medicine conducted a survey of the faculty Principal Investigators about where data is stored during a project and where it is made available after the project. Almost 50 Principal Investigators participated in the survey. More than half of the researchers were affiliated only to University of Helsinki and around a quarter were affiliated both to the University and HUS.
Helsingin yliopisto