Altmetriikka tiedeviestinnän apuna

Altmetriikka tarkoittaa tutkimusjulkaisujen vaikuttavuuden arvioimista mittaamalla julkaisujen näkyvyyttä verkossa eli tyypillisesti erityisesti verkkouutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Monelle tutkijalle altmetriikka näyttäytyy lähinnä pienenä värikkäänä pallerona oman yliopiston julkaisutietokannassa. Mutta voisiko siitä olla myös vuorovaikutuksen apuvälineeksi?

Jatka lukemista ”Altmetriikka tiedeviestinnän apuna”

Annals of Medicinestä tuli open access -lehti – mikä muuttui ja kannattiko siirtymä?

Vuonna 1989 perustetun lääketieteen alan lehden, Annals of Medicinen (AoM), toimituskunta saavutti viime vuonna yhden tavoitteen, kun Taylor & Francisin omistama lehti muuttui hybridimallisesta julkaisusta open access -lehdeksi. Tässä artikkelissa lehden entinen päätoimittaja ja lehden nykyinen psykiatrian osion vastaava toimittaja Timo Partonen pohtii yhdessä muiden pitkän linjan editorien kanssa muutosta. Esiin nousevat jo aiemmasta Think Open -artikkelista tutut teemat, kuten vaikuttavuus, vertaisarviointi ja käsikirjoitusten laatu.

Jatka lukemista ”Annals of Medicinestä tuli open access -lehti – mikä muuttui ja kannattiko siirtymä?”

”Koko tiedejulkaisemisen malli pitäisi miettiä uudelleen” – tutkijat kertoivat näkemyksiään avoimesta julkaisemisesta

Mitä Helsingin yliopiston tutkijat ajattelevat kirjoittajamaksuista, rinnakkaistallennuksesta tai avoimesta julkaisemisesta ylipäätään? Pienimuotoisessa kyselyssä, joka päättää blogin juttusarjan, kuusi tutkijaa jakaa näkemyksiään avoimesta tieteestä niin yleisellä tasolla kuin konkreettisissa kysymyksissä. Open access (OA) koetaan periaatteellisesti tärkeänä ja hyödyllisenä mutta käytännön toteutuksessa on edelleen omat haasteensa liittyen muun muassa kirjoittajamaksujen kalleuteen, eri OA-kanavien käytön tilastointiin ja kustantajien pykäläviidakkoihin.

Jatka lukemista ””Koko tiedejulkaisemisen malli pitäisi miettiä uudelleen” – tutkijat kertoivat näkemyksiään avoimesta julkaisemisesta”

Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen

Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen”

Avoin oppiminen ja opetus sekä avoin tiede kietoutuvat yhteen maantieteen yliopisto-opetuksessa

Avoimesta tieteestä keskustelu ja sen edistäminen ovat voimistuneet valtavasti viime vuosina. Tässä keskustelussa ei aina muisteta sitä, miten tiiviisti myös oppimisen ja opetuksen avoimuus linkittyvät avoimeen tieteeseen. Maantieteen yliopisto-opetuksessa olemme huomanneet, kuinka avoimemmat aineistot, avoimen lähdekoodin ohjelmistot sekä avoin tiedejulkaiseminen ovat vaikuttaneet meidän opetukseemme. Niin kuin tutkimus ja yliopisto-opetus kulkevat käsi kädessä, niin kulkevat myös avoin tiede ja avoin oppiminen.

Jatka lukemista ”Avoin oppiminen ja opetus sekä avoin tiede kietoutuvat yhteen maantieteen yliopisto-opetuksessa”

Visibility of publications on the web is enhanced by harvesting of repositories

How are publications posted in institutional repository Helda disseminated around the world? This aspect has not been studied previously, so this blog article looks at this issue with the help of a small random sample. Based on a sample of twelve publications one can establish that publications from the repository are well disseminated into different net services, but there is a lot of variation in indexing related to publication types and service models.

Jatka lukemista ”Visibility of publications on the web is enhanced by harvesting of repositories”