Kategoria: Avoin julkaiseminen / Open Access

Julkaistu

Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus

”Ei ole mitään syytä, miksei nettiarkiston ja overlay-lehtien yhdistelmää voisi laajentaa kaikille tieteenaloille ja säästää miljardeja euroja vuodessa. Tämä vapauttaisi tieteen tekemiseen valtavasti resursseja, jotka tällä hetkellä hukataan kaupallisten kustantajien voittoihin”, kirjoittaa kosmologi Syksy Räsänen artikkelissaan. Räsäsen mukaan tie kestävämpään julkaisemisen kulttuuriin kulkee nykytilanteen tiedostamisen ja konkreettisten ratkaisujen kautta. Voittoa tavoittelematon timanttijulkaiseminen (diamond open access) merkitsee Räsäselle paluuta open access -liikkeen juurille.

Jatka lukemista ”Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus”

Julkaistu

Avoimen julkaisemisen hintatietojen läpinäkyvyyttä halutaan parantaa – Helsingin yliopisto mukana OpenAPC-palvelussa

Ajantasaiset tiedot tutkimusorganisaatioiden maksamista avoimen julkaisemisen maksuista ovat avainroolissa, kun pyritään kohti taloudellisesti kestävämpää julkaisukulttuuria. Helsingin yliopisto liittyi viime vuonna kansainväliseen OpenAPC-palveluun, joka ylläpitää avointa open access -maksujen tietokantaa.

Jatka lukemista ”Avoimen julkaisemisen hintatietojen läpinäkyvyyttä halutaan parantaa – Helsingin yliopisto mukana OpenAPC-palvelussa”

Julkaistu

Openly available but not open access – characteristics of so-called free articles

What is a research article that is open to the public one day but behind a paywall the next? Answer: free article. Free articles have different names in the publishers’ websites, but the common factor is that there is no guarantee that the publication will be open in the long term. In this blog article, we will discuss the characteristics of a free article and how to identify an open access article – and we’ll also cover a bit about self-archiving.

Jatka lukemista ”Openly available but not open access – characteristics of so-called free articles”

Julkaistu

Avoimesti saatavilla, mutta ei open access – niin sanottujen free-artikkeleiden erityispiirteet

Mikä on sellainen tutkimusartikkeli, joka yhtenä päivänä on avoimesti luettavissa mutta toisena maksumuurin takana? Vastaus: free-artikkeli. Free-artikkelilla on kustantajien palveluissa eri nimiä, mutta yhdistävänä tekijänä on se, että julkaisun avoimuudesta pitkällä aikavälillä ei ole takeita. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan free-artikkelin piirteistä ja open access -artikkelin tunnistamisesta – sekä hieman myös rinnakkaistallentamisesta.

Jatka lukemista ”Avoimesti saatavilla, mutta ei open access – niin sanottujen free-artikkeleiden erityispiirteet”

Julkaistu

Tutkitun tiedon monenlaiset tiet – Juha Kauppinen rakentaa kirjoissaan synteesejä tutkimusten pohjalta

Miltä tieteellisen tiedon avoimuus näyttää tutkimustietoa työkseen käyttävän silmin? Tietokirjailija ja toimittaja Juha Kauppinen on kirjoissaan ja artikkeleissaan hyödyntänyt ekologian alan tutkimusjulkaisuja, ja avoimesti saatavilla olevan tiedon etsinnässä monenlaiset lähteet ovat tarpeen. Työnsä kautta Kauppiselle on muodostunut myös näkemys, miten tieteellinen tieto ”suotuu” yhteiskuntaan.

Jatka lukemista ”Tutkitun tiedon monenlaiset tiet – Juha Kauppinen rakentaa kirjoissaan synteesejä tutkimusten pohjalta”

Julkaistu

Ilmastotietoisuuden levittäjät – ympäristötoimittaja Petja Pelli välittää tutkimustietoa lukijoille

”Totta kai ihannetapauksessa tutkimustietoon olisi toimittajilla vielä nykyistäkin avoimempi pääsy. Hyvin olennaista nopearytmisessä uutistyössä on se, kuinka helposti tutkimukset ovat haettavissa tietyillä avainsanoilla”, Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli kertoo. Tässä blogiartikkelissa Pelli kertoo kokemuksiaan tieteellisen tutkimustiedon saatavuudesta ja vaikuttavimmista tavoista tehdä tieteen tuloksia tunnetuksi kansalaisten keskuudessa. Myös tutkimusorganisaatioille on tarjolla mediavinkkejä.

Jatka lukemista ”Ilmastotietoisuuden levittäjät – ympäristötoimittaja Petja Pelli välittää tutkimustietoa lukijoille”

Julkaistu

Lakimies-aikakauskirja on nyt avoimesti kaikkien saatavilla – open access -siirtymän taustaa ja tulevaisuuden pohdintaa

Johtavasta kotimaisesta oikeustieteen julkaisukanavasta, Lakimies-aikakauskirjasta, tuli tämän vuoden alussa avoin julkaisu. Monista muista aloista poiketen oikeustieteiden kirjallisuudella on myös kaupalliset markkinat, mikä oli otettava siirtymässä huomioon. Tässä blogiartikkelissa päätoimittaja Tatu Hyttinen avaa open access -ratkaisun taustoja ja nykyisiä julkaisukäytäntöjä – sekä pohtii lehden tulevaisuutta. Samalla tuodaan esiin, miten avoimesti saatavilla olevan oikeustieteellisen kirjallisuuden määrä karttuu myös Edition.fi-palvelussa.

Jatka lukemista ”Lakimies-aikakauskirja on nyt avoimesti kaikkien saatavilla – open access -siirtymän taustaa ja tulevaisuuden pohdintaa”

Julkaistu

700 euron artikkelikohtainen maksu ja muita kysymyksiä uudesta rahoitusmalliehdotuksesta – vastaamassa Emilia Palonen

”Mielestämme vastuun artikkelin avoimuuden rahoittamisesta ei pidä jäädä kirjoittajalle vaan organisaatiolle, jossa hän tiedettä tekee tai on tehnyt.” Näin perustelee Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Emilia Palonen tutkimusorganisaatioiden roolia elokuussa julkaistussa ehdotuksessa avointen kotimaisten tiedelehtien rahoitukseksi. Palonen toimi TSV:n asettaman työryhmän puheenjohtajana ja tässä blogihaastattelussa hän avaa muutamia ehdotukseen liittyviä kysymyksiä, kuten rahoitusosuuden määräytymistä.

Jatka lukemista ”700 euron artikkelikohtainen maksu ja muita kysymyksiä uudesta rahoitusmalliehdotuksesta – vastaamassa Emilia Palonen”

Julkaistu

”Ilman julkista rahaa tiedejulkaiseminen ei pyöri” – näkemyksiä kotimaisten tiedelehtien avoimesta julkaisemisesta

Kotimaiset tieteelliset lehdet ovat siirtyneet kiihtyvää vauhtia avoimiksi. Millaisia kokemuksia avoimuuteen liittyy ja miten se on muuttanut lehtien toimitusprosesseja? Miten muutos on näkynyt lehtien saavutettavuudessa ja vaikuttavuudessa? Millaisia haasteita tai huolia avoimeen julkaisemiseen liittyy? Tässä artikkelissa näihin kysymyksiin on haettu vastauksia viiden kotimaisen open access -tiedelehden päätoimittajalta. [Artikkelia on päivitetty 25.8.2023.]

Jatka lukemista ””Ilman julkista rahaa tiedejulkaiseminen ei pyöri” – näkemyksiä kotimaisten tiedelehtien avoimesta julkaisemisesta”

Julkaistu

Tutkimustieto yhä paremmin saatavilla – avoimen julkaisemisen trendit neljän rinnakkaistallennuskampanjan aikana 2019–2023

Helsingin yliopiston julkaisuista koko ajan suurempi osa on avoimesti saatavilla. Tutkimusartikkelien kohdalla on päästy jo yli 80 prosentin avoimuuteen. Avoimuus on kehittynyt viime vuosina kaikissa tiedekunnissa. Keskustakampuksen tiedekunnissa muutos on ollut suurinta, luonnontieteellisillä aloilla avointen julkaisujen osuus ylittää paikoin jo 90 prosenttia. Kehitystä ovat vauhdittaneet kirjaston yhteistyössä tiedekuntien kanssa toteuttamat rinnakkaistallennuskampanjat, joita on tehty vuodesta 2019 alkaen. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen trendeistä neljän rinnakkaistallennuskampanjan aikana.

Jatka lukemista ”Tutkimustieto yhä paremmin saatavilla – avoimen julkaisemisen trendit neljän rinnakkaistallennuskampanjan aikana 2019–2023”