Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen

”Ja koko ajan open access -ajatus oli läsnä – emme tee vain itsellemme, vaan myös muille tutkijoille”, englantilaisen filologian emeritaprofessori Terttu Nevalainen kuvaa kielentutkimuksen varhaista korpustyötä. Nevalainen on itse ollut kokoamassa tekstikorpuksia 1980-luvulta lähtien, ja tässä haastattelussa hän kertoo, miten avoimista aineistoista muodostui keskeinen osa kielentutkimuksen käytäntöjä.

Jatka lukemista ”Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen”

Miten avoimesta julkaisemisesta tuli normaali käytäntö fysiikassa – haastattelussa professori Katri Huitu

”Omassa yhteisössäni julkaisu oli ja on arXivin myötä täysin avointa. Vaikka jotkut lehdet pyrkivät aluksi jarruttamaan julkaisemisen avoimuutta, sen hyödyt nähtiin niin suuriksi, että peruuttaminen avoimuudesta olisi ollut mahdotonta”, Helsingin yliopiston hiukkasfysiikan fenomenologian professori Katri Huitu kertoo. Preprint-artikkelien jakamiseen tarkoitettu arXiv on varhainen open access -innovaatio, joka syntyi käytännön tarpeesta. Tässä artikkelissa Huitu kertoo open access -vaiheista ja kuvaa  julkaisemisen prosessia fysiikan alalla.

Jatka lukemista ”Miten avoimesta julkaisemisesta tuli normaali käytäntö fysiikassa – haastattelussa professori Katri Huitu”

Tieteidenvälisillä poluilla löysi lopullisen muotonsa monien vaiheiden jälkeen – tämä on tarina kirjan synnystä

”Ei me tiedetty kauhean selvästi tästä HOB-asiasta silloin, kun aloitimme, mutta se tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen”, Risto Willamo kertoo Helda Open Booksin valitsemisesta. Willamon lausahdus kuvaa kenties yleisemminkin sitä käänteidentäyteistä matkaa, jonka opinnäytteiden ohjaamisen tueksi elokuussa 2022 julkaistu Tieteiden välisillä poluilla -kirja on kulkenut. Tässä blogiartikkelissa tekijät kertovat, miten kaikki sai vuonna 2019 alkunsa ja mitä sen jälkeen tapahtui.

Jatka lukemista ”Tieteidenvälisillä poluilla löysi lopullisen muotonsa monien vaiheiden jälkeen – tämä on tarina kirjan synnystä”

Open access publishing is about values, but the quality of publishing services is still a high priority

Many researchers would like to make their publications available to wider audiences, but open access is not the only criterion they consider when publishing their work. Researchers are also interested in publishing services, particularly ones that enhance the quality of their research, raise the standard of their publication, and help their books reach the right audiences.

Jatka lukemista ”Open access publishing is about values, but the quality of publishing services is still a high priority”

Avoin julkaiseminen on arvokysymys – myöskään kustannuspalveluiden laadusta ei haluta tinkiä

Moni tutkija haluaa julkaista avoimesti, jotta heidän tutkimuksensa olisi mahdollisimman laajan yleisön saavutettavissa. Avoimuus ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri, sillä tutkijat toivovat avoimen julkaisemisen sisältävän palveluja, jotka parantavat tutkimuksen laatua ja julkaisun tasoa sekä edesauttavat kirjan päätymistä oikeiden yleisöjen luettavaksi.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen on arvokysymys – myöskään kustannuspalveluiden laadusta ei haluta tinkiä”

”Tavoitteenamme on edistää yhteiskunnallista lääketutkimusta” – sosiaalifarmasian menetelmäkirja päivitettiin ja julkaistiin avoimesti

”Kirja on tarkoitettu konkreettiseksi työvälineeksi erityisesti lääkealan opiskelijoille ja toimijoille, mutta myös muiden alojen opiskelijat saavat kirjasta apua, erityisesti mikäli tutkimusaihe on lähellä lääkealan ilmiöitä”, Yhteiskunnallinen lääketutkimus -kirjan toimittajat Nina Katajavuori ja Katri Hämeen-Anttila kuvaavat. Tässä haastattelussa he kertovat kirjan vaiheista ja open access -julkaisemisesta Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelmassa.

Jatka lukemista ””Tavoitteenamme on edistää yhteiskunnallista lääketutkimusta” – sosiaalifarmasian menetelmäkirja päivitettiin ja julkaistiin avoimesti”

Mistä puhutaan, kun puhutaan avoimen julkaisemisen vaatimuksista? Yhteenvetoa ja havaintoja Bottan tilaisuudesta

Helsingin Bottalla ja verkossa 23. maaliskuuta järjestetty tilaisuus ”Avoimen julkaisemisen vaatimus − haitaksi vai hyödyksi tieteelle?” tarjosi vahvoja jännitteitä ja polveilevia puheenvuoroja. Vaikka näkemysten kirjavuudessa oli oma kiehtovuutensa, tilaisuuden seuraamista olisi saattanut auttaa keskustelun selvempi fokusointi ja liittäminen esimerkiksi valmisteilla olevaan kansalliseen monografialinjaukseen. Kotimaisten tiedekirjojen ja niistä saatavien tulojen ympärillä keskustelu kuitenkin enimmäkseen pyöri. Laajempi näkökulma tieteen avoimuuteen jäi tuleviin debatteihin.

Jatka lukemista ”Mistä puhutaan, kun puhutaan avoimen julkaisemisen vaatimuksista? Yhteenvetoa ja havaintoja Bottan tilaisuudesta”

Helda Open Booksissa on julkaistu yli 40 avointa kurssikirjaa – tässä ne ovat!

Tähän blogipostaukseen on listattu kaikki Helda Open Booksissa 2019–2022 julkaistut avoimet kurssikirjat. Tiedekunnista aktiivisimpia HOB-julkaisijoita ovat olleet valtiotieteellinen, humanistinen, teologinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta. Jos huomaat listassa puutteita, kommentoi alaosan viestikenttään tai ota yhteyttä. Jos pohdit kurssikirjan avointa julkaisemista, lue aiheeseen liittyvä postaus.

Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu yli 40 avointa kurssikirjaa – tässä ne ovat!”