Kirjasto tukee tieteellisten kirjojen avoimuutta Language Science Press -yhteistyössä

Vuonna 2014 perustettu Language Science Press julkaisee vuosittain kymmeniä avoimia kirjoja kielitieteiden alalta. Helsingin yliopiston kirjasto on tukenut avointa kielitieteellistä kustantamista kustantamon kautta vuodesta 2018, ja on mukana myös seuraavalla kolmivuotiskaudella. Tutkimusorganisaatioiden kansainvälinen yhteistyö avoimessa julkaisemisessa näkyy myös kustannuksissa, jotka ovat alhaisemmat kuin kaupallisilla tiedekustantajilla.

Jatka lukemista ”Kirjasto tukee tieteellisten kirjojen avoimuutta Language Science Press -yhteistyössä”

Why is it important to self-archive OA publications also? The library deposits publications on behalf of researchers

Self-archiving of articles published in the open access journals will continue to be done by the library. However, researchers may receive an email reminder due to the fact that the automatic identification of publication type is not always accurate. This blog article explains why OA articles are deposited in a digital repository (Helda) and how the library supports researchers in self-archiving.

Jatka lukemista ”Why is it important to self-archive OA publications also? The library deposits publications on behalf of researchers”

Miksi myös OA-julkaisut rinnakkaistallennetaan? Kirjasto hoitaa tallennuksen tutkijan puolesta

Open access -lehdessä julkaistujen artikkelien rinnakkaistallennus tehdään jatkossakin kirjastossa. Tutkija voi saada asiasta muistutuksen, joka johtuu siitä, että julkaisujen automaattinen tunnistaminen ei kaikissa tapauksissa ole aukotonta. Tässä artikkelissa kerrotaan, miksi OA-artikkelit tallennetaan julkaisuarkistoon ja miten kirjasto tukee tutkijoita rinnakkaistallentamisessa.

Jatka lukemista ”Miksi myös OA-julkaisut rinnakkaistallennetaan? Kirjasto hoitaa tallennuksen tutkijan puolesta”

Helda Open Books antaa vanhoille kirjoille uuden elämän

”Helda Open Books on mainio julkaisukanava, joka antaa vanhoille kirjoille uuden elämän. Loppuunmyydyt ja ehkä vaikeasti löydettävät teokset ovat siellä kaikkien helposti luettavissa”, kirjoittaa professori ja tietokirjailija Heikki Oja blogiartikkelissa, jossa hän kertoo tähtitieteen kirjojensa matkasta Helsingin yliopiston avoimeen kirjakokoelmaan. Ojan artikkeli on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.

Jatka lukemista ”Helda Open Books antaa vanhoille kirjoille uuden elämän”

Julkaisujen avoin saatavuus yleistyy nopeasti suomalaisissa yliopistoissa

Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on muutaman viime vuoden aikana edennyt nopein askelin suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu­tiedonkeruussa koottujen tietojen mukaan 64,9 % yliopistojen vuoden 2019 aikana tuottamista vertaisarvioiduista artikkeleista on avoimesti saatavilla joko kustan­tajan palvelussa tai avoimeen julkaisuarkistoon rinnakkaistallennettuna versiona. Jatka lukemista ”Julkaisujen avoin saatavuus yleistyy nopeasti suomalaisissa yliopistoissa”

A webinar on estimating the quality of open access journals – and other open science events in May

Helsinki University Library organises a webinar, which will introduce UH researchers to the characteristic features of predatory publishers and journals and explain by which criteria one can tell the good journals from the predatory journals. In addition to this, library welcomes all University of Helsinki researchers, students and staff to virtual Open Science Café every Tuesday at 2–3 pm until the end of May.

Jatka lukemista ”A webinar on estimating the quality of open access journals – and other open science events in May”

Open science during coronavirus outbreak – an overview of the manifestations of openness

While states have closed their borders in response to the coronavirus outbreak, science has opened up in a unique way. Researchers have been openly sharing their outputs and making research available across disciplines, publishers have broken down their paywalls, and new ways of creating and disseminating scientific knowledge have been developed. This blog article provides an overview of the manifestations and features of open science over the past few months.

Jatka lukemista ”Open science during coronavirus outbreak – an overview of the manifestations of openness”

Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa

Samalla, kun valtiot ovat sulkeutuneet koronaviruspandemian aikana, tiede on avautunut ainutlaatuisella tavalla. Tutkijat jakavat aineistojaan avoimesti muiden saataville ja tekevät tutkimusta yli tieteenalarajojen, kustantajat purkavat maksumuurejaan ja uusia tapoja tieteellisen tiedon luomiseksi ja välittämiseksi kehitetään. Tässä blogiartikkelissa luodaan yleiskatsaus avoimen tieteen ja tiedon avoimuuden ilmentymiin ja teemoihin viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Jatka lukemista ”Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa”

Open access as a dream which came true

This is a story how open access gave a new life for our book on research ethics. As everyone knows, open science and open access, in particular, is in fashion in recent research policy. However sometimes it seems that there is a lot of talk and discussion on it but not so much real doing. We will tell our about a fortunate case when we were in the right place at the right time.

Jatka lukemista ”Open access as a dream which came true”

Avoin tiede Helsingin yliopiston uudessa strategiassa

Avoimen tieteen hyödyntäminen yhteistyöverkostoissa, tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen ja opetuksen avoimuuden lisääminen. Siinä kolme seikkaa, jotka nousevat esiin Helsingin yliopiston uudesta strategiasta vuosille 2021–2030. Keskustelu strategian tulkinnoista on alkanut, ja blogiartikkelissa strategiaa tarkastellaan avoimen tieteen näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Avoin tiede Helsingin yliopiston uudessa strategiassa”

Tutkija, osallistu avoimen tieteen kansalliseen työpajaan maaliskuussa!

Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio järjestää 17. maaliskuuta Tieteiden talolla tutkijoille suunnatun työpajan, jossa käsitellään tutkijoiden roolia kansallisessa yhteistyössä. Työpajaan voi ilmoittautua 8. maaliskuuta saakka. Tutkijat ovat tervetulleita myös samana päivänä järjestettävään Avoimen tieteen kevättyöpajaan, jossa asialistalla on useita kansallisia suosituksia sekä muita tutkijoita ja tutkimusta koskevia asioita. Jatka lukemista ”Tutkija, osallistu avoimen tieteen kansalliseen työpajaan maaliskuussa!”

Avoimen tieteen julistus vuosille 2020–2025 on julkaistu – kansallinen paperi määrittelee kehityksen suunnan

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025 on kansallinen linjaus, joka määrittelee, mihin suuntaan avointa tiedettä tutkimusyhteisössä viedään. Joulukuussa hyväksytty ja tammikuussa julkaistu julistus linjaa vision, mission ja strategisten päämäärien muodossa kehityksen suunnan. Suomalaiseen tutkimusyhteisöön kuuluvien organisaatioiden on määrä allekirjoittaa julistus helmikuussa.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen julistus vuosille 2020–2025 on julkaistu – kansallinen paperi määrittelee kehityksen suunnan”

Tutkija, tiedejulkaiseminen ja avoin tiede

”Avoimen tieteen ideaalit eivät poikkea tieteellisen tutkimuksen ideaaleista ylipäätään: tieteellinen tutkimus on julkista järjen käyttöä, avointa ja kriittiselle keskustelulle altista. Avoimen tieteen käytänteet ovat niitä perinteisiä hyviksi ajan saatossa testattuja ja havaittuja tieteen tekemisen käytänteitä, vaikka niihin saatetaan viitata hiukan eri termein kuin aiempina aikoina”, tietoasiantuntija Riitta Koikkalainen Kansalliskirjastosta kirjoittaa blogiartikkelissaan. Koikkalainen käsittelee kirjoituksessaan kansallista linjausta tutkimusartikkeleiden avoimesta saatavuudesta, joka julkaistiin Avoimen tieteen syyspäivillä marraskuussa.

Jatka lukemista ”Tutkija, tiedejulkaiseminen ja avoin tiede”

Petollisia lehtiä, kummallisia konferensseja – sukellus saalistajajulkaisijoiden maailmaan

Saalistaja- eli pseudolehdistä on tullut kiinteä osa kansainvälistä julkaisukenttää. Arviot ilmiön laajuudesta vaihtelevat, ja vaikka paniikkiin ei olekaan syytä, ei saalistajilta kuitenkaan kannata sulkea silmiään. Näin kirjoittavat Timo Vilén ja Eeva Savolainen postauksessaan, joka kutsuu Think Open -blogin lukijat mukaan matkalle epäilyttävien lehtien ja -konferenssien maailmaan. Artikkeli tarjoaa tutkijoille myös keinoja kustantajien luotettavuuden arvioimiseen.

Jatka lukemista ”Petollisia lehtiä, kummallisia konferensseja – sukellus saalistajajulkaisijoiden maailmaan”