Open access publishing is about values, but the quality of publishing services is still a high priority

Many researchers would like to make their publications available to wider audiences, but open access is not the only criterion they consider when publishing their work. Researchers are also interested in publishing services, particularly ones that enhance the quality of their research, raise the standard of their publication, and help their books reach the right audiences.

Jatka lukemista ”Open access publishing is about values, but the quality of publishing services is still a high priority”

Avoin julkaiseminen on arvokysymys – myöskään kustannuspalveluiden laadusta ei haluta tinkiä

Moni tutkija haluaa julkaista avoimesti, jotta heidän tutkimuksensa olisi mahdollisimman laajan yleisön saavutettavissa. Avoimuus ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri, sillä tutkijat toivovat avoimen julkaisemisen sisältävän palveluja, jotka parantavat tutkimuksen laatua ja julkaisun tasoa sekä edesauttavat kirjan päätymistä oikeiden yleisöjen luettavaksi.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen on arvokysymys – myöskään kustannuspalveluiden laadusta ei haluta tinkiä”

”Tavoitteenamme on edistää yhteiskunnallista lääketutkimusta” – sosiaalifarmasian menetelmäkirja päivitettiin ja julkaistiin avoimesti

”Kirja on tarkoitettu konkreettiseksi työvälineeksi erityisesti lääkealan opiskelijoille ja toimijoille, mutta myös muiden alojen opiskelijat saavat kirjasta apua, erityisesti mikäli tutkimusaihe on lähellä lääkealan ilmiöitä”, Yhteiskunnallinen lääketutkimus -kirjan toimittajat Nina Katajavuori ja Katri Hämeen-Anttila kuvaavat. Tässä haastattelussa he kertovat kirjan vaiheista ja open access -julkaisemisesta Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelmassa.

Jatka lukemista ””Tavoitteenamme on edistää yhteiskunnallista lääketutkimusta” – sosiaalifarmasian menetelmäkirja päivitettiin ja julkaistiin avoimesti”

Mistä puhutaan, kun puhutaan avoimen julkaisemisen vaatimuksista? Yhteenvetoa ja havaintoja Bottan tilaisuudesta

Helsingin Bottalla ja verkossa 23. maaliskuuta järjestetty tilaisuus ”Avoimen julkaisemisen vaatimus − haitaksi vai hyödyksi tieteelle?” tarjosi vahvoja jännitteitä ja polveilevia puheenvuoroja. Vaikka näkemysten kirjavuudessa oli oma kiehtovuutensa, tilaisuuden seuraamista olisi saattanut auttaa keskustelun selvempi fokusointi ja liittäminen esimerkiksi valmisteilla olevaan kansalliseen monografialinjaukseen. Kotimaisten tiedekirjojen ja niistä saatavien tulojen ympärillä keskustelu kuitenkin enimmäkseen pyöri. Laajempi näkökulma tieteen avoimuuteen jäi tuleviin debatteihin.

Jatka lukemista ”Mistä puhutaan, kun puhutaan avoimen julkaisemisen vaatimuksista? Yhteenvetoa ja havaintoja Bottan tilaisuudesta”

Helda Open Booksissa on julkaistu yli 40 avointa kurssikirjaa – tässä ne ovat!

Tähän blogipostaukseen on listattu kaikki Helda Open Booksissa 2019–2022 julkaistut avoimet kurssikirjat. Tiedekunnista aktiivisimpia HOB-julkaisijoita ovat olleet valtiotieteellinen, humanistinen, teologinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta. Jos huomaat listassa puutteita, kommentoi alaosan viestikenttään tai ota yhteyttä. Jos pohdit kurssikirjan avointa julkaisemista, lue aiheeseen liittyvä postaus.

Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu yli 40 avointa kurssikirjaa – tässä ne ovat!”

More than 40 open textbooks published in Helda Open Books – here they are!

This blog post lists all open textbooks published in Helda Open Books during 2019–2022. Among the faculties, the most active HOB publishers have been the Faculty of Social Sciences, the Faculty of Arts, the Faculty of Theology and the Faculty of Educational Sciences. If you notice any deficiencies in the list, please comment in the message box below or contact us. If you are considering the open access publishing of a textbook, read this blog post about HOB publishing.

Jatka lukemista ”More than 40 open textbooks published in Helda Open Books – here they are!”

Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen

Tiedeinstituuttien tutkijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tutkimusaineistojen avoimuutta kuin esimerkiksi korkeakoulujen tutkijoilla. Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke kartoitti avoimen tieteen nykykäytäntöjä, ja toi esiin muun muassa tutkimusinfrastruktuuripalveluihin liittyvät epäkohdat. Tutkijat Manna Satama ja Laura Nissin käyvät tässä blogiartikkelissa läpi tiedeinstituuttien tutkijoiden asemaa eri näkökulmista, ja he esittävät myös ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kolme puheenaihetta

Avoimen tieteen vuosikatsauksen 2021 avausosassa kootaan yhteen keskeisiä puheenaiheita viime vuodelta. Pääteemoiksi nousevat avoimen tieteen lainsäädännön uudistaminen, kotimaisten tiedelehtien rahoitus ja avoimen tieteen kansallisen yhteistyön aikaansaannokset. Vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi avoimen tieteen uutisia viime vuodelta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kolme puheenaihetta”