Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Kirjoittajamaksuihin sisältyvä taustatyö ulottuu sopimusten neuvottelemisesta tutkijoiden rahoituspyyntöjen käsittelyyn ja neuvontaan sekä maksujen seurantaan. Helsingin yliopiston kokoisessa tutkimusintensiivisessä yliopistossa kirjoittajamaksuihin liittyvä työmaa ei ole vähäinen. Kirjaston tavoitteena on sujuvoittaa hallinnollisia käytäntöjä ja vapauttaa tutkijan aikaa maksuprosessista.
Jatka lukemista ”Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa?”
Avoimen julkaisemisen rahoitusta on Helsingin yliopistossa keskitetty kirjastoon, joka tarjoaa tutkijoille kaksi tapaa saada tukea kirjoittajamaksuihin. Tukea voi saada joko kirjaston sopimien lehtitilausten kautta tai suoraan keskitetystä APC-rahoituksesta. Nämä ovat kaksi pääväylää, joiden lisäksi yksittäiset tiedekunnat voivat tarjota tukea.
Jatka lukemista ”Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?”
Kirjoittajamaksu (article processing charge, APC) on avoimen julkaisemisen hinta, jonka suuruus vaihtelee kustantajasta ja lehdestä riippuen. Kirjoittajamaksulla rahoitetaan avointa julkaisemista. Suurin osa open access -lehdistä ei kuitenkaan peri kirjoittajamaksua. Artikkelikohtaiset kirjoittajamaksut ovat Think Open -blogin uuden viisiosaisen kirjoitussarjan aiheena, ja avausosassa pureudutaan peruskäsitteisiin.
The open science review 2020 includes the refinements of Plan S and the tool for checking the Plan S compatibility of publishing channels, it provides a look at the guidelines and recommendations made in national open science coordination, and it provides an overview of the effects of the coronavirus pandemic on the openness of scientific information. The special theme is open access journals that vanish from the web – and the researcher’s means of preserving her or his own research.
Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi vuoden 2020 uutissatoa ja artikkelitarjontaa. Noin kymmenen poiminnan listauksessa nousevat esiin muun muassa avoimen tieteen linjausten suhde tutkijan arkeen, avointen julkaisujen osuuden lisääntyminen suomalaisissa yliopistoissa, kotimaisten tiedelehtien avoimuus, vastuullinen arviointi ja APC-maksuja maksavien tutkijoiden asema tutkimusyhteisössä. Vuosikatsauksen avausosa (pääteemat) julkaistiin 12. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) julkaistaan 18. tammikuuta.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta”
Avoimen tieteen vuoden 2020 katsauksen ensimmäisessä osassa pureudutaan Plan S:n tarkennuksiin ja julkaisukanavien Plan S -yhteensopivuuden tarkistavaan työkaluun, luodaan tiivis silmäys kansallisessa avoimen tieteen koordinaatiossa tehtyihin linjauksiin, suosituksiin ja ohjeistuksiin sekä tarkastellaan koronavuoden vaikutuksia tieteellisen tiedon avoimuuteen. Erikoisteemana käsitellään verkosta katoavia open access -lehtiä ja tutkijan mahdollisuuksia vaikuttaa oman tutkimuksensa säilyttämiseen. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toinen osa (uutiset) julkaistaan 14. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) 19. tammikuuta.
Helsinki University Library will provide an introduction to data science in a webinar to be held on November 13 and 20, 2020. The webinar consists of two independent parts. The emphasis is on open publishing. Target groups are researchers, teachers and support services, but anyone interested is welcomed.
Jatka lukemista ”Webinar introduces the basics of open science and open access”
Avoimen tieteen edistäminen koetaan globaaliksi ja paikalliseksi asiaksi, joka liittyy tieteen tekemisen perusasioihin: metodologiaan, tiedon laatuun ja luotettavuuteen, yhteistyöhön – ja tieteen edistämiseen. Näin voisi tiivistää kahdeksan tutkijana, hallinnon puolella tai tukipalveluissa työskentelevän vastaukset Think Open -blogin pienimuotoiseen tiedusteluun, joka toteutettiin osana käynnissä olevaa Open Access -viikkoa (19.–25. lokakuuta 2020). Otsikon kysymystä voivat pohtia muutkin – vastaa Twitterissä aihetunnisteella #MiksiAvoinTiede tai #WhyOpenScience.
Jatka lukemista ”Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen”
Mitä avoimessa tieteessä on tänä vuonna tapahtunut? Tämä blogiartikkeli summaa alkuvuoden keskeiset asiat, ja kertoo, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut tieteen avoimuuteen, mitä linjauksia avoimen tieteen kotimaisessa yhteistyössä on tuotettu ja mitä viilauksia vuodenvaihteessa 2021 voimaan astuvaan Plan S -suunnitelmaan on tehty.
The article processing charges (APC) of open access publishing lure in suspicious publishers as well. Therefore it is a good skill for a researcher to recognize the typical characteristics of these so-called predatory publications.
Jatka lukemista ”Five ways to spot a predatory journal or publisher”
Helsingin yliopisto