Esittelyssä Helda Open Books -kirjat vuonna 2023 – yhteensä 34 teosta julkaistu

Helsingin yliopiston kirjaston avointen kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa on julkaistu vuonna 2023 kaikkiaan 32 kirjaa (12.12. mennessä). Joukossa on muun muassa opetuksessa käytettäviä kirjoja, tutkimusprojektien julkaisuja ja yhteistyökumppaneiden kirjoja eri tieteenaloilta. Alla olevasta listasta voit tutustua julkaisuihin. [Artikkelia on päivitetty 2.1.2024]

Jatka lukemista ”Esittelyssä Helda Open Books -kirjat vuonna 2023 – yhteensä 34 teosta julkaistu”

Avoin julkaiseminen ja kirjojen levinneisyys – mitä Helsinki University Pressin kartat kertovat?

Mitä avoimesti julkaistujen kirjojen levinneisyyskartat kertovat? Käsittelen aihetta Helsinki University Pressin (HUP) vuosien 2020–2022 latausten perusteella tehdyn kartan kautta. Vuoden 2022 loppuun mennessä HUPin kirjoja oli ladattu yli 100 000 kertaa, ja vähän yli puolet näistä latauksista tuli OAPEN- ja JSTOR-alustojen kautta. Koostimme näiltä alustoilta saatujen tietojen pohjalta kartan. Analysoin tässä blogitekstissä, mitkä tekijät vaikuttavat HUPin julkaisujen levinneisyyteen.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen ja kirjojen levinneisyys – mitä Helsinki University Pressin kartat kertovat?”

Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus

”Ei ole mitään syytä, miksei nettiarkiston ja overlay-lehtien yhdistelmää voisi laajentaa kaikille tieteenaloille ja säästää miljardeja euroja vuodessa. Tämä vapauttaisi tieteen tekemiseen valtavasti resursseja, jotka tällä hetkellä hukataan kaupallisten kustantajien voittoihin”, kirjoittaa kosmologi Syksy Räsänen artikkelissaan. Räsäsen mukaan tie kestävämpään julkaisemisen kulttuuriin kulkee nykytilanteen tiedostamisen ja konkreettisten ratkaisujen kautta. Voittoa tavoittelematon timanttijulkaiseminen (diamond open access) merkitsee Räsäselle paluuta open access -liikkeen juurille.

Jatka lukemista ”Overlay-lehdet ja nettiarkistot: tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus”

Avoimesti saatavilla, mutta ei open access – niin sanottujen free-artikkeleiden erityispiirteet

Mikä on sellainen tutkimusartikkeli, joka yhtenä päivänä on avoimesti luettavissa mutta toisena maksumuurin takana? Vastaus: free-artikkeli. Free-artikkelilla on kustantajien palveluissa eri nimiä, mutta yhdistävänä tekijänä on se, että julkaisun avoimuudesta pitkällä aikavälillä ei ole takeita. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan free-artikkelin piirteistä ja open access -artikkelin tunnistamisesta – sekä hieman myös rinnakkaistallentamisesta.

Jatka lukemista ”Avoimesti saatavilla, mutta ei open access – niin sanottujen free-artikkeleiden erityispiirteet”

Tutkitun tiedon monenlaiset tiet – Juha Kauppinen rakentaa kirjoissaan synteesejä tutkimusten pohjalta

Miltä tieteellisen tiedon avoimuus näyttää tutkimustietoa työkseen käyttävän silmin? Tietokirjailija ja toimittaja Juha Kauppinen on kirjoissaan ja artikkeleissaan hyödyntänyt ekologian alan tutkimusjulkaisuja, ja avoimesti saatavilla olevan tiedon etsinnässä monenlaiset lähteet ovat tarpeen. Työnsä kautta Kauppiselle on muodostunut myös näkemys, miten tieteellinen tieto ”suotuu” yhteiskuntaan.

Jatka lukemista ”Tutkitun tiedon monenlaiset tiet – Juha Kauppinen rakentaa kirjoissaan synteesejä tutkimusten pohjalta”

Ilmastotietoisuuden levittäjät – ympäristötoimittaja Petja Pelli välittää tutkimustietoa lukijoille

”Totta kai ihannetapauksessa tutkimustietoon olisi toimittajilla vielä nykyistäkin avoimempi pääsy. Hyvin olennaista nopearytmisessä uutistyössä on se, kuinka helposti tutkimukset ovat haettavissa tietyillä avainsanoilla”, Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli kertoo. Tässä blogiartikkelissa Pelli kertoo kokemuksiaan tieteellisen tutkimustiedon saatavuudesta ja vaikuttavimmista tavoista tehdä tieteen tuloksia tunnetuksi kansalaisten keskuudessa. Myös tutkimusorganisaatioille on tarjolla mediavinkkejä.

Jatka lukemista ”Ilmastotietoisuuden levittäjät – ympäristötoimittaja Petja Pelli välittää tutkimustietoa lukijoille”

Lakimies-aikakauskirja on nyt avoimesti kaikkien saatavilla – open access -siirtymän taustaa ja tulevaisuuden pohdintaa

Johtavasta kotimaisesta oikeustieteen julkaisukanavasta, Lakimies-aikakauskirjasta, tuli tämän vuoden alussa avoin julkaisu. Monista muista aloista poiketen oikeustieteiden kirjallisuudella on myös kaupalliset markkinat, mikä oli otettava siirtymässä huomioon. Tässä blogiartikkelissa päätoimittaja Tatu Hyttinen avaa open access -ratkaisun taustoja ja nykyisiä julkaisukäytäntöjä – sekä pohtii lehden tulevaisuutta. Samalla tuodaan esiin, miten avoimesti saatavilla olevan oikeustieteellisen kirjallisuuden määrä karttuu myös Edition.fi-palvelussa.

Jatka lukemista ”Lakimies-aikakauskirja on nyt avoimesti kaikkien saatavilla – open access -siirtymän taustaa ja tulevaisuuden pohdintaa”

”Ilman julkista rahaa tiedejulkaiseminen ei pyöri” – näkemyksiä kotimaisten tiedelehtien avoimesta julkaisemisesta

Kotimaiset tieteelliset lehdet ovat siirtyneet kiihtyvää vauhtia avoimiksi. Millaisia kokemuksia avoimuuteen liittyy ja miten se on muuttanut lehtien toimitusprosesseja? Miten muutos on näkynyt lehtien saavutettavuudessa ja vaikuttavuudessa? Millaisia haasteita tai huolia avoimeen julkaisemiseen liittyy? Tässä artikkelissa näihin kysymyksiin on haettu vastauksia viiden kotimaisen open access -tiedelehden päätoimittajalta. [Artikkelia on päivitetty 25.8.2023.]

Jatka lukemista ””Ilman julkista rahaa tiedejulkaiseminen ei pyöri” – näkemyksiä kotimaisten tiedelehtien avoimesta julkaisemisesta”

”Helda Open Books palvelee avointa tiedon levittämistä, siis tieteen pyhimpien perusideoiden toteutumista”

Kun emeritusprofessori Esko Linnakangas kymmenen vuotta sitten kuuli avoimen julkaisemisen mahdollisuudesta, hän innostui asiasta ja nyt innostuminen on tuottanut kirjan per vuosi. Kirjoissa hän on tarkastellut verotusta eri näkökulmista, ja viimeisin verotukia ja -sanktioita käsittelevä kirja – yhdessä Kalle Isotalon kanssa kirjoitettu yli 800-sivuinen opus – julkaistiin Helsingin yliopiston Helda Open Booksissa sopivasti vaalikeväänä. Blogihaastattelussa Linnakangas kertoo julkaisutoiminnastaan ja teosten avoimuuden merkityksistä.

Jatka lukemista ””Helda Open Books palvelee avointa tiedon levittämistä, siis tieteen pyhimpien perusideoiden toteutumista””