Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen

Avoimen tieteen edistäminen koetaan globaaliksi ja paikalliseksi asiaksi, joka liittyy tieteen tekemisen perusasioihin: metodologiaan, tiedon laatuun ja luotettavuuteen, yhteistyöhön – ja tieteen edistämiseen. Näin voisi tiivistää kahdeksan tutkijana, hallinnon puolella tai tukipalveluissa työskentelevän vastaukset Think Open -blogin pienimuotoiseen tiedusteluun, joka toteutettiin osana käynnissä olevaa Open Access -viikkoa (19.–25. lokakuuta 2020). Otsikon kysymystä voivat pohtia muutkin – vastaa Twitterissä aihetunnisteella #MiksiAvoinTiede tai #WhyOpenScience.

Jatka lukemista ”Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen”

”Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla”

Krister Talvisen keväällä julkaistu teos tutkimuksen vaikuttavuudesta ja rahoitushakemusten tekemisestä on löytänyt hyvin lukijansa: Added value -teosta on ladattu Helda Open Books -sivuilta jo yli 3300 kertaa. ”Olen melko varma, että ilman avointa julkaisemista ja Helda Open Booksia, teokseni näkyvyys ja hyödyntäminen olisi jäänyt vaatimattomaksi.” Talvisen haastattelu on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.

Jatka lukemista ””Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla””

Editori-tarinat: Journal for Reproducibility in Neuroscience – vertaisarvioitu open access -lehti

”Ydinasia on se, että julkaisualusta täyttää merkittävän aukkokohdan tieteellisessä julkaisemisessa: yliopistolähtöisten lehtien tarpeen”, toteaa vertaisarvioidun Journal for Reproducibility in Neuroscience -lehden päätoimittaja Plinio Casarotto. Casarotton haastattelu aloittaa juttusarjan, jossa esitellään Helsingin yliopiston Editori-alustalla julkaistavia avoimia lehtiä.

Jatka lukemista ”Editori-tarinat: Journal for Reproducibility in Neuroscience – vertaisarvioitu open access -lehti”

Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa

Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.

Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”

Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen

Mitä avoimessa tieteessä on tänä vuonna tapahtunut? Tämä blogiartikkeli summaa alkuvuoden keskeiset asiat, ja kertoo, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut tieteen avoimuuteen, mitä linjauksia  avoimen tieteen kotimaisessa yhteistyössä on tuotettu ja mitä viilauksia vuodenvaihteessa 2021 voimaan astuvaan Plan S -suunnitelmaan on tehty.

Jatka lukemista ”Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen”

”Tiedeyhteisö ei ole ryhmittynyt yhden lipun alle” – Markku Löytönen on seurannut avoimen julkaisemisen kehitystä alusta asti

Maantieteilijä ja tietokirjailija Markku Löytönen on pitkän linjan open access -aktiivi, jolle tieteen avoimuus on läpi työuran tarkoittanut julkaisuja laajempaa näkökulmaa. Tässä blogihaastattelussa professori emeritus kertoo tieteellisen julkaisemisen leireistä tiedeyhteisön sisällä, maantieteen alan OA-käytännöistä, avoimista oppimateriaaleista ja avoimen julkaisun perustamisesta.

Jatka lukemista ””Tiedeyhteisö ei ole ryhmittynyt yhden lipun alle” – Markku Löytönen on seurannut avoimen julkaisemisen kehitystä alusta asti”

Miten vanhasta kirjasta tuli digikirja?

Painettu kirja ei siirry itsestään digitaaliseen maailmaan, vaan vaatii monenlaista työtä. Helsingin yliopiston kirjaston bibliometriikkaan erikoistunut tietoasiantuntija ja tietokirjailija Eva Isaksson kertoo tässä blogiartikkelissa, miten hänen vuonna 1987 ilmestynyt teoksensa Nainen ja maailmankaikkeus siirtyi kaikkien saataville Helda Open Books -kokoelmaan.

Jatka lukemista ”Miten vanhasta kirjasta tuli digikirja?”

Kirjasto tukee tieteellisten kirjojen avoimuutta Language Science Press -yhteistyössä

Vuonna 2014 perustettu Language Science Press julkaisee vuosittain kymmeniä avoimia kirjoja kielitieteiden alalta. Helsingin yliopiston kirjasto on tukenut avointa kielitieteellistä kustantamista kustantamon kautta vuodesta 2018, ja on mukana myös seuraavalla kolmivuotiskaudella. Tutkimusorganisaatioiden kansainvälinen yhteistyö avoimessa julkaisemisessa näkyy myös kustannuksissa, jotka ovat alhaisemmat kuin kaupallisilla tiedekustantajilla.

Jatka lukemista ”Kirjasto tukee tieteellisten kirjojen avoimuutta Language Science Press -yhteistyössä”