Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?

Noin 80 % kustantajista sallii jonkin artikkeliversion tallentamisen julkaisuarkistoon, ja useimmiten se on hyväksytty käsikirjoitusversio eli post-print. Tästä syystä on erittäin tärkeää ottaa talteen viimeinen, vertaisarvioinnin perusteella korjattu käsikirjoitus. Think Open -blogin rinnakkaistallennusta käsittelevän juttusarjan toisen osan aiheena ovat artikkelin eri versiot.

Jatka lukemista ”Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?”

”Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen

Yhteiskuntatieteilijä Salla-Maaria Laaksonen tuntee tutkijantyönsä kautta verkosta kerättyyn tutkimusdataan liittyvät pullonkaulat. Datan luonteeseen, omistajuuteen, käyttöoikeuksiin ja säilytysmahdollisuuksiin liittyy kysymyksiä, joihin tutkimusdataa käsittelevän tutkijan on etsittävä vastauksia. Laaksonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hän haluaa laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua myös tieteellisen tiedon käyttöön ja rooliin yhteiskunnassa.

Jatka lukemista ””Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen”

Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita

Eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S -suunnitelma ei ratkaise tiedejulkaisemisen rahoituksen ongelmia vaan siirtää niitä aiempaan vaiheeseen: tuotantoon ja kirjoittajille. Kysymyksiksi nousee, kuka päättää kenen OA-maksut milloinkin maksetaan ja miksi toisilla on institutionaalinen tuki kirjoitusmaksujen (article processing charges, APC) maksamiseen. Jääkö uutta tuottava tutkimus julkaisematta, koska sille ei löytynyt rahaa? Plan S:n toinen versio lähinnä helpotti siirtymää, kun se salli hybridi- ja rinnakkaisjulkaisemisen (vihreä OA). Pallo jää tutkijoille ja yliopistoille. Radikaalimpi uudistus toisi tukea suoraan lehdille ja niiden tieteellisille taustaorganisaatioille. Avointa julkaisemista eri rooleissa seurannut Emilia Palonen pohtii haastetta myös politiikantutkijana.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita”

Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista

Uusi kirjoitussarja pureutuu rinnakkaistallennukseen eli ”vihreän tien avoimuuteen” (green open access) – sen perusasioihin, hyötyihin ja erityiskysymyksiin. Sarjan avauspostauksessa kerrotaan avoimen julkaisemisen eri muodoista ja siitä, mikä on rinnakkaistallentamisen paikka avoimen julkaisemisen eri vaihtoehtojen kokonaisuudessa.

Jatka lukemista ”Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista”

Avoimessa julkaisemisessa otettiin uusi suunta – katsaus summaa avoimen tieteen alkuvuoden ydinkohdat

Plan S, FinELib-lehtineuvottelut ja avoimen julkaisemisen strategia. Kevät 2019 oli vilkasta aikaa avoimen julkaisemisen toimintatapojen linjaamisessa. Tässä blogipostauksessa käydään läpi tämän vuoden ensimmäisen puoliskon keskeiset avoimen tieteen tapahtumat.

Jatka lukemista ”Avoimessa julkaisemisessa otettiin uusi suunta – katsaus summaa avoimen tieteen alkuvuoden ydinkohdat”

Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui

Tieteellistä julkaisemista uudistavan Plan S -suunnitelman lopullinen versio valmistui toukokuun lopussa. Luonnosversio sai runsaasti palautetta, mikä vaikutti uuteen suunnitelmaan. Keskeisin muutos liittyy aikatauluun: täytäntöönpanoa siirretään vuodella ja suunnitelmaa aletaan toteuttaa vuodesta 2021 lähtien. Uusi Plan S ottaa myös kantaa tutkimuksen arviointiin, tunnustaa aiempaa selvemmin tarpeen erilaisille tavoille toteuttaa avoimuutta ja tarkentaa kirjoittajamaksuihin liittyviä linjauksia. Blogipostaus summaa uuden Plan S -suunnitelman.

Jatka lukemista ”Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui”

Mikä muuttui? Avoimen julkaisemisen kansallisen strategian uusi versio kommentoitavana

Kaikki tieteelliset lehti- ja konferenssiartikkelit ovat avoimesti saatavilla vuodesta 2022 lähtien, linjaa päivitetty versio avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta. Uuteen strategialuonnokseen on kirjattu myös toimenpiteet tämän ja muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Blogikirjoitus summaa pääkohdat strategiapaperista, joka on avoimesti kommentoitavana 7. kesäkuuta saakka.

Jatka lukemista ”Mikä muuttui? Avoimen julkaisemisen kansallisen strategian uusi versio kommentoitavana”

Matkalla välittömään avoimeen julkaisemiseen: siirtymäkauden tavoitteet ja haasteet

Tiedejulkaiseminen ja sen avoimuus on nostanut ajoittain kiivaitakin keskusteluaaltoja viimeisen vuoden aikana, kun rahoittajat ovat julkaisseet Plan S -vaatimuksensa, Suomessa on luonnosteltu kansallisen avoimen julkaisemisen strategiaa ja FinELib-konsortio on tiedottanut Taylor & Francis-neuvottelujen katkeamisesta. Miksi tiedejulkaiseminen on murroksessa, mihin muutoksella pyritään ja miksi siirtymävaihe kestää?

Jatka lukemista ”Matkalla välittömään avoimeen julkaisemiseen: siirtymäkauden tavoitteet ja haasteet”

Uusi Editori-palvelu sopii avoimeen julkaisemiseen ja opetuksen tueksi – palvelu lanseerataan keväällä

Avoimeen julkaisemiseen ja tieteellisen julkaisun toimitustyöhön tarkoitettu Editori-palvelu tuo myös opetukseen uudenlaisia mahdollisuuksia. Samalla palvelun toivotaan juurruttavan avoimen tieteen kulttuuria Helsingin yliopistossa. Tieteellisille lehdille ja opiskelijalehdille Editori tarjoaa avoimen julkaisemisen kanavan.

Jatka lukemista ”Uusi Editori-palvelu sopii avoimeen julkaisemiseen ja opetuksen tueksi – palvelu lanseerataan keväällä”

”Muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta” – haastattelussa avoimen tieteen moniottelija Mikael Laakso

Avoin tiede eri teemoineen mietityttää niin tutkijoita kuin ketä tahansa aihepiiristä kiinnostunutta. Vain harva ehtii laajemmin ja syvällisemmin perehtyä avoimen tieteen kysymyksiin. Yksi harvoista on Mikael Laakso, joka on jo kymmenen vuoden ajan seurannut avoimen tieteen kehitystä sekä tutkijana että asiantuntijana. Laakson erikoisalana on avoin julkaiseminen ja siihen liittyvät rahavirrat. Tässä artikkelissa Laakso kertoo näkemyksiään ajankohtaisista puheenaiheista, kuten Plan S -suunnitelmasta, kirjoittajamaksuista sekä lehtipaketteihin liittyvistä sopimusneuvotteluista.

Jatka lukemista ””Muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta” – haastattelussa avoimen tieteen moniottelija Mikael Laakso”

Tieteellistä julkaisemista uudistava Plan S tarkentui – suunnitelmaluonnos on kommentoitavana helmikuun alkuun

Tiederahoittajien cOAlition S esittää Plan S -toimeenpanosuunnitelmassaan askelmerkit kohti avoimempaa tieteellistä julkaisukulttuuria. Tavoitteena on, että tieteelliset tutkimukset ovat avoimesti saatavilla vuodesta 2020 eteenpäin koalition rahoittamissa tutkimuksissa. Avoimen julkaisemisen muotoina hyväksytään ensisijaisesti OA-julkaisukanavat ja julkaisuarkistot. Aiemmin pannaan julistettu hybridijulkaiseminen sallitaan tietyin ehdoin vuonna 2024 päättyvän siirtymäkauden ajan.

Jatka lukemista ”Tieteellistä julkaisemista uudistava Plan S tarkentui – suunnitelmaluonnos on kommentoitavana helmikuun alkuun”