Think Open 2018 revisited! The first article in the blog on 7 May 2018 was a dialogue interview between vice rector Jouko Väänänen and associate professor Mikko Tolonen. The article covered open science themes extensively. In the new review of the debate five years ago, Tolonen highlights the importance of practical solutions in promoting open science, and he uses the DARIAH-FI network as an example.
Avoin tiede kehittyy, kun ratkaisut tukevat tutkijoiden toimintaa – haastattelussa Mikko Tolonen
Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin ensimmäinen juttu 7. toukokuuta 2018 oli avoimen tieteen teemoja laajasti kartoittanut dialogihaastattelu vararehtori Jouko Väänäsen ja apulaisprofessori Mikko Tolosen välillä. Tolonen nostaa viiden vuoden takaisesta keskustelusta esiin erityisesti käytännön ratkaisujen merkityksen avoimen tieteen edistämisessä, ja nostaa esimerkkinä DARIAH-FI-verkoston.
Montako tutkimusaineistoa yliopisto tuottaa vuodessa?
Nykyinen meritoitumisjärjestelmä ei juuri palkitse tutkimusaineistojen tuottajia. Voisiko ratkaisuna olla tutkimusaineistojen nostaminen samanlaiseksi mittariksi kuin mitä tutkimusjulkaisut ovat, kuten kansallisessa avoimen tieteen seurannassa parasta aikaa pohditaan. Mutta miten tutkimusaineistoja lasketaan? Ja mikä oikeastaan lasketaan tutkimusaineistoksi? Tässä blogiartikkelissa tarkastellaan, mitä tutkimusaineistot ovat ja miksi niitä on vaikea mitata. Samalla esitetään vaihtoehtoisia tapoja edistää tutkimusaineistojen tuottamista ja lisätä niiden arvoa tieteellisen työn tuotoksena.
Jatka lukemista ”Montako tutkimusaineistoa yliopisto tuottaa vuodessa?”
EOSC aims to be the internet of research within ten years – dialogue interview with Sara Garavelli and Anca Hienola
”The vision is that EOSC (European Open Science Cloud) in ten years will be similar to the internet. It will be a virtual environment, where researchers can find and access data, and also services that can ease their work in research”, summarizes Sara Garavelli (CSC) EOSC’s goals in the near future. However, among researchers, EOSC is still not well known, as researcher Anca Hienola points out. In this interview, Garavelli and Hienola discuss EOSC from the perspective of researchers and research services. We also get an answer to the question, what is EOSC’s most tangible achievement at the moment.
Humanisti datamaailmassa: Digitaalista pimeää aikaa estämässä
Mitä digitaalisesta ajasta jää jäljelle tuleville sukupolville? Mitä tiedämme nykyajasta sadan tai parin sadan vuoden päästä? Aleksi Peura nostaa kirjoitussarjansa kuudennessa osassa esiin pitkäaikaissäilytyksen (PAS) visaisia kysymyksiä, joista vähäisimpiä ei ole tulevaisuuden ennustaminen. Vaikka PAS-kysymykset, kuten mitä nykyajasta kannattaa säilyttää tai miten se tehdään, ovat valtavia, niihin on mahdollista valmistautua – erityisesti datanhallintaa suunnittelemalla. Tavoite on kuitenkin kirkas, kuten Aleksi Peura toteaa: ”PAS:n tehtävänä on toimia muistinamme.”
Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Digitaalista pimeää aikaa estämässä”
Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen
”Ja koko ajan open access -ajatus oli läsnä – emme tee vain itsellemme, vaan myös muille tutkijoille”, Helsingin yliopiston englantilaisen filologian emeritaprofessori Terttu Nevalainen kuvaa kielentutkimuksen varhaista korpustyötä. Nevalainen on itse ollut kokoamassa tekstikorpuksia 1980-luvulta lähtien, ja tässä haastattelussa hän kertoo, miten avoimista aineistoista muodostui keskeinen osa kielentutkimuksen käytäntöjä.
20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa
Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? Miksi Googlen pilvipalvelut puuttuvat yliopiston tallennusratkaisutaulukosta? Kuka on Datatuki-verkostossa se henkilö, joka hallitsee datanhallinnan ”viidakon” kokonaisuudessaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousi esiin kevään tapaamisissa ja webinaareissa uuteen tutkimusdatapolitiikkaan liittyen. Blogiartikkeli käy läpi kysymykset, ja tarjoaa niihin myös Datatuki-verkoston vastaukset.
Open access publishing is about values, but the quality of publishing services is still a high priority
Many researchers would like to make their publications available to wider audiences, but open access is not the only criterion they consider when publishing their work. Researchers are also interested in publishing services, particularly ones that enhance the quality of their research, raise the standard of their publication, and help their books reach the right audiences.
Humanisti datamaailmassa: Täydellisen anonymisoinnin mahdottomuus
Tieteellisen tutkimuksen kohteena olevien ihmisten yksityisyyden suojeleminen on tutkimusdatanhallinnan eli RDM:n (research data management) avainasioita, jonka huomioimiseen myös lainsäädäntö velvoittaa. Tutkijan näkökulmasta tehtävä on usein haastava: ”Anonymisointi on tehtävä tarkasti, huolellisesti, kokonaisvaltaisesti ja kuitenkin niin, että lopputuloksesta on jotain hyötyä tutkimuksellekin – eli mitä käytännössä pitäisi tehdä?” Kirjoitussarjansa neljännessä osassa Aleksi Peura syventyy sensitiivisen datan ja anonymisoinnin perimmäisiin kysymyksiin.
Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Täydellisen anonymisoinnin mahdottomuus”
Humanisti datamaailmassa: Metadatan tarpeettoman vaikea nimi
”Tutkijan näkökulmasta oman tutkimuksen ja sen datan näkyvyys on ehdottomasti hienoa, mutta saattaa tuntua tutkimusta tehtäessä painajaismaisen turhauttavalta: tässä minulla on tätä dataa, jota käsittelemällä tutkimustulokseni löytyvät, ja haluan vain tehdä tutkimustani – miksi siis käyttäisin aikaani kirjoittamalla auki jokaisen datan perustiedot?” Kirjoitussarjansa kolmannessa osassa Aleksi Peura on datanhallinnan perusasioiden äärellä: miksi metadataan kannattaa suhtautua vakavasti, vaikka se tuntuisi luotaantyöntävältä? Luvassa hillopurkkivertauksia, sivupolkuja ja metadatan kuvailua.
Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Metadatan tarpeettoman vaikea nimi”