Open science during coronavirus outbreak – an overview of the manifestations of openness

While states have closed their borders in response to the coronavirus outbreak, science has opened up in a unique way. Researchers have been openly sharing their outputs and making research available across disciplines, publishers have broken down their paywalls, and new ways of creating and disseminating scientific knowledge have been developed. This blog article provides an overview of the manifestations and features of open science over the past few months.

Jatka lukemista ”Open science during coronavirus outbreak – an overview of the manifestations of openness”

Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa

Samalla, kun valtiot ovat sulkeutuneet koronaviruspandemian aikana, tiede on avautunut ainutlaatuisella tavalla. Tutkijat jakavat aineistojaan avoimesti muiden saataville ja tekevät tutkimusta yli tieteenalarajojen, kustantajat purkavat maksumuurejaan ja uusia tapoja tieteellisen tiedon luomiseksi ja välittämiseksi kehitetään. Tässä blogiartikkelissa luodaan yleiskatsaus avoimen tieteen ja tiedon avoimuuden ilmentymiin ja teemoihin viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Jatka lukemista ”Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa”

Avoin tiede Helsingin yliopiston uudessa strategiassa

Avoimen tieteen hyödyntäminen yhteistyöverkostoissa, tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen ja opetuksen avoimuuden lisääminen. Siinä kolme seikkaa, jotka nousevat esiin Helsingin yliopiston uudesta strategiasta vuosille 2021–2030. Keskustelu strategian tulkinnoista on alkanut, ja blogiartikkelissa strategiaa tarkastellaan avoimen tieteen näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Avoin tiede Helsingin yliopiston uudessa strategiassa”

Tutkija, osallistu avoimen tieteen kansalliseen työpajaan maaliskuussa!

Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio järjestää 17. maaliskuuta Tieteiden talolla tutkijoille suunnatun työpajan, jossa käsitellään tutkijoiden roolia kansallisessa yhteistyössä. Työpajaan voi ilmoittautua 8. maaliskuuta saakka. Tutkijat ovat tervetulleita myös samana päivänä järjestettävään Avoimen tieteen kevättyöpajaan, jossa asialistalla on useita kansallisia suosituksia sekä muita tutkijoita ja tutkimusta koskevia asioita. Jatka lukemista ”Tutkija, osallistu avoimen tieteen kansalliseen työpajaan maaliskuussa!”

Avoimen tieteen julistus vuosille 2020–2025 on julkaistu – kansallinen paperi määrittelee kehityksen suunnan

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025 on kansallinen linjaus, joka määrittelee, mihin suuntaan avointa tiedettä tutkimusyhteisössä viedään. Joulukuussa hyväksytty ja tammikuussa julkaistu julistus linjaa vision, mission ja strategisten päämäärien muodossa kehityksen suunnan. Suomalaiseen tutkimusyhteisöön kuuluvien organisaatioiden on määrä allekirjoittaa julistus helmikuussa.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen julistus vuosille 2020–2025 on julkaistu – kansallinen paperi määrittelee kehityksen suunnan”

Open science in my PhD

”Science should be transparent and accessible to everyone. Today, I firmly believe that science goes hand in hand with openness. When I started my PhD couple of years ago, I did not even know what open science meant. Since then, I have taken baby steps towards a more sustainable science culture.” In this blog post, University of Helsinki doctoral student Julia Kemppinen writes on a practical level how she learned to understand the importance of open science and how she implements open science practices in her research.

Jatka lukemista ”Open science in my PhD”

Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä

Aineistonhallintasuunnitelma eli DMP on tullut yhä useammalle tutkijalle tutuksi, kun tutkimusrahoittajat ovat alkaneet vaatia DMP-liitettä osana hakemusta. Mutta millainen painoarvo DMP:llä on hakemuksen arvioinnissa? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Mitä hyötyä DMP:stä oikeasti on tutkijalle? Millä tavalla se tukee tutkimuksen vastuullista toteuttamista? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin kysymyksiin etsittiin vastausta kansallisen Tuuli-verkoston järjestämässä DMP-työpajassa.

Jatka lukemista ”Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä”

Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen

Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.

Jatka lukemista ”Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen”

”Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa

Euroopan komission avoimen tieteen suosituksia päivitettiin huhtikuussa 2018, ja suositusten toimeenpanon tarkistuspiste on nyt lokakuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sami Niinimäki käy tässä blogiartikkelissa läpi komission suositusten sisältöä ja roolia tiedepolitiikassa sekä suositusten toteutusta erityisesti Suomen osalta. Niinimäen mukaan komission suositukset ovat soft law -tasoa, eli ne eivät suoraan velvoita jäsenmaita. Komissio kuitenkin tarkastelee suositusten toimeenpanoa arvioidakseen, vaativatko ne tiukempaa ohjausta tai palveluita tuekseen.

Jatka lukemista ””Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa”

Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista

Erilaisten tieteenalakulttuurien ymmärtäminen on ollut yliopistonlehtori Simo Kyllösen mukaan avoimen tieteen peruskurssin keskeisin anti. Avoimen tieteen periaatteiden soveltamiseen omassa tutkimuksessa tohtorikoulutettava tarvitsisi kuitenkin myös oman tiedeyhteisön ja tieteenalan tukea. Tässä jutussa Kyllönen kertoo keväällä 2019 pidetyn avoimen tieteen kurssin kokemuksista. Kurssille osallistui 127 tohtorikoulutettavaa kaikilta kampuksilta.

Jatka lukemista ”Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista”