Avoimuus voi vahvistaa päätöksenteon tieteellistä pohjaa

Tarve laskennan läpinäkyvyyteen korostuu, kun datasta tulkitaan tietoa tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Algoritmien avoimuus vahvistaisi päätöksenteon luotettavuutta ja tieteellistä pohjaa, mutta muutos voi vaatia julkisuuslain päivittämistä. Datatieteen tutkija Leo Lahti tarkastelee artikkelissaan algoritmien avoimuuden toteuttamista sekä periaatteellisella että käytännöllisellä tasolla.

Jatka lukemista ”Avoimuus voi vahvistaa päätöksenteon tieteellistä pohjaa”

Services for data driven research are developed in the National Library

Last year, the National Library of Finland launched the Digital Open Memory project, which aims to develop the data driven services for researchers, especially in digital humanities. According to a survey conducted in the project, reading and interpreting texts, were still the major ways of using digital material among researchers in the humanities, and the pressure to provide more services for text and data mining is obvious.

Jatka lukemista ”Services for data driven research are developed in the National Library”

Kansalliskirjasto kehittää datalähtöisiä palveluja tutkijoille – tutkimuksen ohella myös opetuskäyttö huomioitu

Kansalliskirjastossa alkoi viime vuonna Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hanke, joka tähtää kirjaston digitaalisten aineistojen laajempaan ja monipuolisempaan käyttöön erityisesti digitaalisten ihmistieteiden tutkimuksessa. Ensi vuonna päättyvän hankkeen tulosten pohjalta määritellään, millaisia datapalveluja Kansalliskirjasto jatkossa tarjoaa. Tutkijoille viime keväänä tehdyn kyselyn mukaan erityisesti tiedonlouhinnan mahdollistaville lisäaineistoille on kysyntää. Tässä blogiartikkelissa esitellään kyselyn tuloksia ja Kansalliskirjaston suunnitelmia Louhokseksi nimetyn palvelukonseptin kehittämisessä.

Jatka lukemista ”Kansalliskirjasto kehittää datalähtöisiä palveluja tutkijoille – tutkimuksen ohella myös opetuskäyttö huomioitu”

Open science during coronavirus outbreak – an overview of the manifestations of openness

While states have closed their borders in response to the coronavirus outbreak, science has opened up in a unique way. Researchers have been openly sharing their outputs and making research available across disciplines, publishers have broken down their paywalls, and new ways of creating and disseminating scientific knowledge have been developed. This blog article provides an overview of the manifestations and features of open science over the past few months.

Jatka lukemista ”Open science during coronavirus outbreak – an overview of the manifestations of openness”

Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa

Samalla, kun valtiot ovat sulkeutuneet koronaviruspandemian aikana, tiede on avautunut ainutlaatuisella tavalla. Tutkijat jakavat aineistojaan avoimesti muiden saataville ja tekevät tutkimusta yli tieteenalarajojen, kustantajat purkavat maksumuurejaan ja uusia tapoja tieteellisen tiedon luomiseksi ja välittämiseksi kehitetään. Tässä blogiartikkelissa luodaan yleiskatsaus avoimen tieteen ja tiedon avoimuuden ilmentymiin ja teemoihin viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Jatka lukemista ”Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa”

Avoin tiede Helsingin yliopiston uudessa strategiassa

Avoimen tieteen hyödyntäminen yhteistyöverkostoissa, tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen ja opetuksen avoimuuden lisääminen. Siinä kolme seikkaa, jotka nousevat esiin Helsingin yliopiston uudesta strategiasta vuosille 2021–2030. Keskustelu strategian tulkinnoista on alkanut, ja blogiartikkelissa strategiaa tarkastellaan avoimen tieteen näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Avoin tiede Helsingin yliopiston uudessa strategiassa”