The APC paywalls are here, now we’re looking for a way out – an overview of the current state of open publishing

In this second part of the Open science annual review 2023, we take a look at a key issue of the past year: the problem of affordability and equity created by the article processing charges (APC) for open access publishing – and the solutions proposed. Among the solutions, the diamond open access model, where no author fees are charged, has been the most discussed. As a complement to the diamond model, guaranteeing the right of self-archiving (green open access), either through legislation or organisational policies, has been discussed. The Plan S group of major research funders also has its own proposal which emphasises the role of researchers. In addition to these, other options will be discussed in this blog article. The first part of the Open science annual review looked at the news coverage for 2023.

Jatka lukemista ”The APC paywalls are here, now we’re looking for a way out – an overview of the current state of open publishing”

Open science annual review 2023: policies, news and reading recommendations

The opening section of the Open science annual review 2023 focuses on the domestic policies in Finland and outputs of the national Open science and research (AVOTT) collaboration. In addition, we also looked at last year’s news and reading tips. The news sections highlights a new initiative by Plan S funders, which has been described as revolutionary, and topics such as the cost of open access publishing and research evaluation. The reading tips include reviews of the open access situation in China, data discoverability and description, and reputation management for scientific publishers, in particular MDPI. The second part of the Annual Open Science Review focuses on the main topic of the past year: the problematic present and possible futures of open access publishing.

Jatka lukemista ”Open science annual review 2023: policies, news and reading recommendations”

APC-maksumuurit tulivat, nyt etsitään tietä ulos – katsaus avoimen julkaisemisen nykytilanteeseen

Tässä avoimen tieteen vuosikatsauksen 2023 toisessa osassa pureudutaan viime vuoden keskeiseen puheenaiheeseen: avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksujen (APC, article processing charge) luomaan taloudellisen kestävyyden ja tasavertaisuuden ongelmaan – ja sen ratkaisuehdotuksiin. Ratkaisuista eniten pidettiin esillä timanttimallista avointa julkaisemisesta (diamond open access), jossa ei peritä kirjoittajamaksuja. Timanttimallia täydentävänä keinona on keskusteltu rinnakkaistallennusoikeuden takaamisesta joko lainsäädännön tai organisaation linjausten kautta. Myös suurten tutkimusrahoittajien Plan S -ryhmällä on oma ehdotuksensa, jossa tutkijoiden rooli korostuu. Näiden lisäksi esillä on ollut muitakin vaihtoehtoja, joita blogiartikkeli käy läpi. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäisessä osassa perattiin vuoden 2023 uutissatoa.

Jatka lukemista ”APC-maksumuurit tulivat, nyt etsitään tietä ulos – katsaus avoimen julkaisemisen nykytilanteeseen”

”Koskaan ei ihan tarkkaan tiedä mitä työpäivä sisältää” – Datanhallinnan asiantuntijana tutkimusasemilla

Tutkimusdataan liittyvät kysymykset ovat tulleet yhä keskeisemmiksi viime vuosien aikana. Tanja Lindholm työskentelee Helsingin yliopiston tutkimusasemilla tutkijoiden tukena tutkimusdatan hallinnassa. Hänen tärkein tehtävänsä on kartoittaa ja koota tietoa asemien pitkäaikaisista seurantatutkimuksista ja laatia asemille datanhallinnan suunnitelma. Lindholmin mukaan sekä yliopiston että tutkijoiden ymmärrys datanhallinnan tärkeydestä kasvaa jatkuvasti, mutta tukea ja koulutusta tarvitaan edelleen. Erityisesti datan jakaminen edellyttää yhteisiä käytäntöjä.

Jatka lukemista ””Koskaan ei ihan tarkkaan tiedä mitä työpäivä sisältää” – Datanhallinnan asiantuntijana tutkimusasemilla”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2023: kotimaiset linjaukset ja kansainväliset uutiset – sekä muutama lukuvinkki

Avoimen tieteen vuoden 2023 katsauksen avausosa pureutuu kotimaan linjauksiin ja kansallisen AVOTT-yhteistyön (Avoin tiede ja tutkimus) tuotoksiin, kuten viitearkkitehtuurityöhön. Lisäksi haravoidaan viime vuoden uutissatoa ja lukuvinkkejä. Uutisissa nostetaan esiin muun muassa Plan S -rahoittajien uusi, vallankumoukselliseksikin kutsuttu aloite sekä avoimen julkaisemisen hintaan ja tutkimuksen arviointiin liittyviä teemoja. Lukuvinkeissä tarjolla on muun muassa katsauksia Kiinan open access -tilanteeseen, datan löydettävyyteen ja kuvailuun sekä tieteellisen kustantajan – tässä erityisesti MDPI:n – maineenhallintaan. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa aiheena on viime vuoden tärkein puheenaihe: avoimen julkaisemisen ongelmallinen nykyisyys ja mahdolliset tulevaisuudet.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2023: kotimaiset linjaukset ja kansainväliset uutiset – sekä muutama lukuvinkki”

Mitä me arvostamme tutkijoiden työssä?

Se, mitä me arvostamme tutkijoiden työssä, tulee näkyväksi tutkimuksen arvioinnissa, jonka nojalla tutkijoita palkitaan rahoituksella, työpaikoilla ja ylennyksillä. Mutta miten nykyinen arviointi – tutkimusten julkaiseminen tietyissä julkaisukanavissa – tukee hyvää tutkimusta? Tämä on kysymys, jota Wienin yliopiston fysiikan tiedekunnan apulaisprofessori Toma pohtii kirjoituksessaan, ja hän liittää pohdintansa tutkimuksen arviointia uudistavan Coalition for Advancing Research Assessment -yhteenliittymän (CoARA) tavoitteisiin.

Jatka lukemista ”Mitä me arvostamme tutkijoiden työssä?”

Increasing research diversity highlights the importance of responsible researcher evaluation

In recent years, the Research Council of Finland has been a pioneer in developing research assessment towards responsible and qualitative evaluation. For researchers, this cultural change in evaluation has been reflected in, among other things, a reduction in the emphasis on citation metrics and a greater emphasis on qualitative evaluation of research outputs and career paths. What has led to the introduction of responsible and qualitative evaluation, how is it implemented in practice and how will it be further developed? Authors from the Research Council, Kata-Riina Valosaari, Counsellor of Science, and Riitta Maijala, Vice President for Research, address these questions in their article.

Jatka lukemista ”Increasing research diversity highlights the importance of responsible researcher evaluation”

Overlay journals and online archives: the future of scientific publishing

”There is no reason why the combination of online archives and overlay journals cannot be extended to all disciplines, saving billions of euros a year. This would free up vast resources for research that are currently wasted on commercial publishers’ profits”, writes cosmologist Syksy Räsänen in his article. The path to a more sustainable publishing culture goes through awareness of the current situation and practical solutions. According to Räsänen, non-profit diamond open access publishing – open access with no APCs (article processing charges) – represents a return to the roots of the open access movement.

Jatka lukemista ”Overlay journals and online archives: the future of scientific publishing”

The diamond model lives on the support of organisations – how the University of Helsinki supports open access free of charge for authors

Diamond open access model – open access with no author fees – has emerged strongly, particularly in the European discussions on how to move towards a more sustainable publishing culture. Diamond OA is usually funded by organisations, and this blog article will present the different ways in which the University of Helsinki is funding diamond publishing. It also provides some background on the phenomenon from a broader UH perspective.

Jatka lukemista ”The diamond model lives on the support of organisations – how the University of Helsinki supports open access free of charge for authors”

Vanhan koiran uudet temput – reflektiota aineistonhallinnan suunnittelun kokemukseen liittyen

”DMP:n ymmärrys ja sisäistäminen on ollut yksi oleellisimpia kokemuksia tutkijaurallani”, kirjoittaa eläinlääketieteilijä Heli Hyytiäinen. Tekstissään hän kuvaa aineistonhallintasuunnitelmaan (DMP) liittyviä kielteisiä ennakko-odotuksiaan sekä prosessin, joka teki – ennakko-odotusten vastaisesti – DMP:stä tutkijantyön uuden työvälineen ja keskeisen osan jokaista tutkimussuunnitelmaa, pyydettiin sitä tai ei.

Jatka lukemista ”Vanhan koiran uudet temput – reflektiota aineistonhallinnan suunnittelun kokemukseen liittyen”