Maa on avoinna kaikille – avoin julkaiseminen geotieteissä

”Oman kokemuksemme mukaan esimerkiksi vertaisarviointi tuntuu toimivan paremmin pienemmissä ja paikallisissa kuin nopeissa voittoa tavoittelevissa julkaisusarjoissa”, kirjoittavat geotieteen tutkijat Jussi S. Heinonen, Elina Lehtonen ja Niina Kuosmanen blogiartikkelissaan. He tarkastelevat avointa julkaisemista tieteenalallaan ja tuovat esiin, että kirjoittajamaksutonta avointa julkaisemista (diamond open access) toteuttavat lähinnä tieteellisten seurojen lehdet. Artikkelissa käsitellään myös preprint-julkaisemista, ja tutkijatohtori Eemu Ranta kertoo näkemyksiään EarthArXiv-arkistosta. Artikkelissa pohditaan myös, soveltuisiko Tieteen termipankki alustaksi kotimaisilla kielillä käytävään tieteelliseen keskusteluun. Geotieteen tutkijoiden artikkeli osallistuu kosmologi Syksy Räsäsen käynnistämään keskusteluun tieteellisen julkaisemisen tulevaisuudesta. (Artikkelisarja: Tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus)

Jatka lukemista ”Maa on avoinna kaikille – avoin julkaiseminen geotieteissä”

Päätoimittajan näkökulmia avoimen tiedelehden kustantamiseen

Miten luodaan menestyvä tiedelehti rajallisilla resursseilla? Helsingin yliopiston ja LUMA-keskus Suomen julkaisema LUMAT on tiedekasvatuksen kotimainen tutkimusjulkaisu, joka on kymmenessä vuodessa kasvanut aloittelevasta lehdestä alansa vakiintuneeksi toimijaksi. Päätoimittaja Johannes Pernaa kokoaa artikkelissaan yhteen LUMATin menestystekijöitä, joista keskeisimpiä on ollut lehden fokuksen kohdentaminen. Pernaa avaa näkymän talkoovoimin tehtävän tiedelehden arkeen, ja osallistuu samalla tiedejulkaisemisen tulevaisuudesta käytävään keskusteluun, jonka Syksy Räsänen laittoi alulle viime syksyn keskustelunavauksellaan. (Artikkelisarja: Tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus)

Jatka lukemista ”Päätoimittajan näkökulmia avoimen tiedelehden kustantamiseen”

Salzburgin julistus vie kohti koneluettavia aineistonhallintasuunnitelmia

Koneluettavat aineistonhallintasuunnitelmat tekevät tuloaan. DMP:n (data management plan) tekijälle – esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijalle – tämä näkyy kirjoitettavan tekstimäärän vähentymisenä, organisaatioille se avaa uusia mahdollisuuksia palveluiden ja datanhallinnan prosessien kehittämiseen. Koneluettavuutta edistetään yhteistyössä eri toimijoiden kesken, ja kansainvälisesti Salzburgin julistus ilmaisee DMP-työkalua kehittävien tahojen yhteisen tahtotilan. Suomessa DMP-konsortio allekirjoittaa Salzburgin julistuksen lähitulevaisuudessa, ja konsortio kehittää kansallisesti DMP-työkalua koneluettavuuden suuntaan.

Jatka lukemista ”Salzburgin julistus vie kohti koneluettavia aineistonhallintasuunnitelmia”

Kanssatutkimus: Avointa tiedettä osallistumisen mahdollisuuksia luomalla

Kanssatutkimus jakaa kansalaistieteen periaatteet kansalaisten osallistamisesta tieteen tekemiseen, mutta ottaa askeleen kohti syvällisempää yhteistyötä: osallistujat eivät ole enää vain tutkittavia, vaan heillä on aktiivinen rooli tutkimuksen tekemisessä. Kanssatutkimus muuttaa tiedettä helpommin lähestyttäväksi ja yhdessä toteutettavaksi. Tutkijat Meri Kulmala, Sanna Spišák ja Satu Venäläinen ovat toimittaneet ensimmäisen suomenkielisen kirjan kanssatutkimuksesta, Kanssatutkimus: Ihanteet ja käytännöt (2023). Tässä kirjoituksessa he kertovat, millaista kanssatutkimus on, millä tavoin se edistää demokratiaa yhteiskunnan eri tasoilla ja miten se tukee myös avoimen tieteen käytäntöjä.

Jatka lukemista ”Kanssatutkimus: Avointa tiedettä osallistumisen mahdollisuuksia luomalla”

Vanhassa vara parempi? Katsaus erään overlay-lehden toimintaan

”Vaikka silauslehtiä olisikin helppoa perustaa lisää, lähtisivätkö niitä sekä perustamaan että toimittamaan nimenomaan tutkijat?” Näin kysyy THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen blogiartikkelissaan, joka on kommenttipuheenvuoro kosmologi Syksy Räsäsen tieteellisen julkaisemisen tulevaisuutta koskevaan keskustelunavaukseen. ”Silauslehdillä” Partonen tarkoittaa overlay-lehtiä, joissa vertaisarvioidaan preprint-julkaisuja. Partosen tarkastelussa on lääketieteen alan JMIRx Med -lehti, esimerkkitapaus, jonka kautta hän tarkastelee overlay-julkaisemista. (Artikkelisarja: Tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus)

Jatka lukemista ”Vanhassa vara parempi? Katsaus erään overlay-lehden toimintaan”

Suomen neljäs lintuatlas on mittava kansalaistiedehanke – harrastajien osallistamisessa on pitkät perinteet ja uusia tapoja kehitetään

Suomen neljäs lintuatlas (2022–2025) on Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoima valtava kansalaistieteeseen nojaava hanke. Lintuatlaksessa selvitetään pesimälintulajisto koko Suomessa, ja aineiston keräävät pääosin vapaaehtoiset harrastajat. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Luomus on eri tavoin panostanut osallistamiseen ja kansalaistieteen tukemiseen. Myös tiedon avoimuus on huomioitu – esimerkiksi aineisto jaetaan FAIR-periaatteiden mukaisesti ja tietojärjestelmät ovat saatavilla avoimena lähdekoodina.

Jatka lukemista ”Suomen neljäs lintuatlas on mittava kansalaistiedehanke – harrastajien osallistamisessa on pitkät perinteet ja uusia tapoja kehitetään”

Kansalaistiedettä Helsingin yliopistossa – Löytösampo kokoaa kansalaisten arkeologiset löydöt semanttisessa webissä

Löytösampo-portaali helpottaa kansalaisten osallistumista arkeologisten löytöjen keräämiseen, madaltaa kynnystä datan tutkimiseen digitaalisten ihmistieteiden menetelmillä ja auttaa julkaisemaan aineistoja ja niiden analysointiin liittyviä työkaluja avoimesti verkossa. Löytösampo on osa laajempaa avointa Sampo-datapalveluiden ja semanttisten portaalien sarjaa, joilla on ollut yhteensä miljoonia käyttäjiä. Parhaillaan Löytösammon tutkimusryhmä tekee yhteistyötä British Museumin ja Kansallismuseon kanssa.

Jatka lukemista ”Kansalaistiedettä Helsingin yliopistossa – Löytösampo kokoaa kansalaisten arkeologiset löydöt semanttisessa webissä”

Avoimen julkaisemisen nykytilanne ja muita silmäyksiä avoimeen tieteeseen – katsaus Think Open -blogin vuodenvaihteen artikkeleihin

Think Open -blogissa on julkaistu vuodevaihteen ja alkuvuoden aikana monipuolinen kokonaisuus tieteen avoimuutta eri puolilta tarkastelevia artikkeleita. Alla on tiivis katsaus tarjontaan.

Jatka lukemista ”Avoimen julkaisemisen nykytilanne ja muita silmäyksiä avoimeen tieteeseen – katsaus Think Open -blogin vuodenvaihteen artikkeleihin”

The current situation of open access publishing and other perspectives on open science – an overview of the blog articles from the turn of the year

At the turn of the year, the Think Open blog has published a diverse selection of articles on the openness of science from different angles. Below is a brief overview of the latest blog articles.

Jatka lukemista ”The current situation of open access publishing and other perspectives on open science – an overview of the blog articles from the turn of the year”

The APC paywalls are here, now we’re looking for a way out – an overview of the current state of open publishing

In this second part of the Open science annual review 2023, we take a look at a key issue of the past year: the problem of affordability and equity created by the article processing charges (APC) for open access publishing – and the solutions proposed. Among the solutions, the diamond open access model, where no author fees are charged, has been the most discussed. As a complement to the diamond model, guaranteeing the right of self-archiving (green open access), either through legislation or organisational policies, has been discussed. The Plan S group of major research funders also has its own proposal which emphasises the role of researchers. In addition to these, other options will be discussed in this blog article. The first part of the Open science annual review looked at the news coverage for 2023.

Jatka lukemista ”The APC paywalls are here, now we’re looking for a way out – an overview of the current state of open publishing”