Helda Open Booksin vuosi 2021 – nämä 25 kirjaa ovat nyt avoimesti saatavilla

Helsingin yliopiston kirjaston avoimien monografioiden julkaisupalvelu Helda Open Books on saatellut 25 kirjaa vuoden 2021 aikana (9. 12. mennessä). Kuten tähänkin asti, uusien avointen monografioiden joukossa oli monenlaisia teoksia: kurssikirjoja, kokoomateoksia, tieteenalaklassikoita ja yksittäisiä tutkimuksia – suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tänä vuonna kaikki kirjat saivat sähköisen ensijulkaisunsa HOB-kokoelman kautta. Tässä blogiartikkelissa esitellään kaikki tänä vuonna julkaistut kirjat. Nappaa tästä mukavaa luettavaa jouluksi – ja muista myös Helda Open Books -pikkujouluwebinaari 16.12. klo 14–15!

Jatka lukemista ”Helda Open Booksin vuosi 2021 – nämä 25 kirjaa ovat nyt avoimesti saatavilla”

Miten kuningas saapui Heldaan? Jaakko Hämeen-Anttila ja Saana Svärd kertovat Gilgameshin open access -julkaisemisesta

Yli kolme vuosituhatta vanha eepos, Gilgamesh, julkaistiin vuonna 2000 suomeksi Jaakko Hämeen Anttilan käännöksenä. Teoksen saatavuus on ollut pitkään heikko, mutta elokuussa 2021 teos julkaistiin avoimesti Helda Open Books -kokoelmassa. Tässä blogiartkkelissa Jaakko Hämeen-Anttila ja apulaisprofessori Saana Svärd kertovat open access -julkaisemisen taustoista. Muista myös Helda Open Books -pikkujouluwebinaari 16.12. klo 14–15! Jatka lukemista ”Miten kuningas saapui Heldaan? Jaakko Hämeen-Anttila ja Saana Svärd kertovat Gilgameshin open access -julkaisemisesta”

Tieteenalojen klassikoille uusi elämä Helda Open Booksin kautta

Avoimien monografioiden Helda Open Books -kokoelmassa on monenlaista välittömästi ladattavaa luettavaa. Tässä blogipostauksessa luodaan silmäys muutaman eri tieteenalan klassikkoon, jotka ovat löytäneet uuden elämän avoimena e-kirjana. Tervetuloa myös Helda Open Books -pikkujouluwebinaariin 16.12. klo 14–15!

Jatka lukemista ”Tieteenalojen klassikoille uusi elämä Helda Open Booksin kautta”

Pitäisikö tiedejulkaisemisen malli miettiä uusiksi ja mitä julkaisemiseen sisältyy? Blogi marraskuussa

Marraskuun teemat Think Open -blogissa liittyivät pitkälti avoimeen julkaisemiseen ja kirjoittajamaksuihin. Pintaa syvemmältä tarkasteltiin myös avointa lähdekoodia Helsingin yliopistossa ja tieteellisen julkaisemisen prosessia kustantamon näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Pitäisikö tiedejulkaisemisen malli miettiä uusiksi ja mitä julkaisemiseen sisältyy? Blogi marraskuussa”

Should the model for science publishing be rethought – and what is involved in publishing? The blog in November

The Think Open blog themes in November were strongly related to open access publishing and author fees. The articles also dealt with open source at the University of Helsinki and the process of academic publishing from the publisher’s perspective.

Jatka lukemista ”Should the model for science publishing be rethought – and what is involved in publishing? The blog in November”

Juhlakirjat avoimeksi ja kollegoiden ulottuville Helda Open Booksin kautta

Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelma tarjoaa luotettavan ja pitkäaikaisen julkaisu- ja säilytyspaikan yliopistolaisten juhlakirjoille. Avoimesti julkaistuna tieteellinen tai akateeminen juhlakirja löytää lukijansa verkosta, ja kirjaa on helppo levittää. Tervetuloa myös Helda Open Books -pikkujouluwebinaariin 16.12. klo 14–15!

Jatka lukemista ”Juhlakirjat avoimeksi ja kollegoiden ulottuville Helda Open Booksin kautta”

Annals of Medicinestä tuli open access -lehti – mikä muuttui ja kannattiko siirtymä?

Vuonna 1989 perustetun lääketieteen alan lehden, Annals of Medicinen (AoM), toimituskunta saavutti viime vuonna yhden tavoitteen, kun Taylor & Francisin omistama lehti muuttui hybridimallisesta julkaisusta open access -lehdeksi. Tässä artikkelissa lehden entinen päätoimittaja ja lehden nykyinen psykiatrian osion vastaava toimittaja Timo Partonen pohtii yhdessä muiden pitkän linjan editorien kanssa muutosta. Esiin nousevat jo aiemmasta Think Open -artikkelista tutut teemat, kuten vaikuttavuus, vertaisarviointi ja käsikirjoitusten laatu.

Jatka lukemista ”Annals of Medicinestä tuli open access -lehti – mikä muuttui ja kannattiko siirtymä?”

”The whole model for science publishing should be rethought” – researchers share their views on open access publishing

What do the University of Helsinki researchers think about article-processing charges, self-archiving, or open access (OA) publishing? Six researchers answered a short questionnaire and shared their views on open science, both at a general level and by answering several specific questions. In principle, open access (OA) is thought of as important and useful; however, from a practical perspective, there are still some challenges relating to expensive APCs (article processing charges), OA platform statistics, and the complex regulations in publishers’ policies.

Jatka lukemista ””The whole model for science publishing should be rethought” – researchers share their views on open access publishing”

Open source policy and use at the University of Helsinki

As a rule, the University of Helsinki favours open technologies and open-source solutions. In practice, our choices are also steered by other principles and aspects concerning usability, maintenance and cost. Despite all its benefits, open source is not always synonymous with high-quality software engineering. In this blog entry, we discuss the open source policy and the open-source software adopted at the University, as well as considerations related to open source from the organisation’s perspective.

Jatka lukemista ”Open source policy and use at the University of Helsinki”

How do APCs contribute to the openness of science?

Open access fees (or article processing charges, APCs) are part of a diverse set of options in open access publishing, a sector that aims to make open access to research publications the leading approach. This strategy in scholarly publishing is supported by the different methods that deliver open content. However, in the transition phase, research-intensive universities are particularly affected by open access fees.

Jatka lukemista ”How do APCs contribute to the openness of science?”