Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna

Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikkaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Think Open -blogiartikkelissa päivityksestä vastaavaan työryhmään kuuluvat jäsenet kertovat näkemyksiään uuden datapolitiikan tarpeista ja tavoitteista. Vastausten perusteella keskeisenä tavoitteena on, että yhteinen datalinjaus helpottaa tutkijoiden työtä konkreettisella tavalla tutkimusalojen ja tutkimusaineistojen erityislaatu huomioiden. Linjauksen selkeys ja vastuiden määritteleminen toistuvat vastauksissa. Myös palveluiden tärkeys osana linjausta huomioidaan.

Jatka lukemista ”Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna”

Tarvitsetko tutkimukseesi palvelimen? Kokeile OpenShift-konttipalvelua!

Kuva: Bernd Dittrich / Unsplash

Virtuaalipalvelimet ovat olleet yliopistolla pitkään käytössä. Niiden rinnalle on tullut uusi kevytvirtualisointi, eli kontti. Viime syksynä yliopistolla otettiin tuotantokäyttöön avoimeen lähdekoodiin pohjautuva OpenShift-konttipalvelu, joka on nyt yliopistolaisten käytössä. Tietotekniikkakeskuksen asiantuntija Ronja Koistinen kertoo artikkelissaan, mistä oikein on kyse ja millaisiin tarpeisiin konttipalvelu soveltuu.

Jatka lukemista ”Tarvitsetko tutkimukseesi palvelimen? Kokeile OpenShift-konttipalvelua!”

Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?

Helsingin yliopiston lähtökohtana on suosia avoimia teknologioita ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Käytännön tilanteissa valintoja ohjaavat avoimuuden lisäksi muutkin periaatteet, jossa punnitaan niin käytettävyyttä, ylläpitoa kuin kustannuksiakin. Eduistaan huolimatta avoin lähdekoodi ei aina ole synonyymi laadukkaalle ohjelmistotuotannolle. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Helsingin yliopisto linjaa avoimen koodin käyttöä, mitä avoimia ohjelmistoja yliopistossa käytetään ja millaisia näkökulmia avoimeen koodiin liittyy organisaation näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?”

Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?

Kirjoittajamaksut ovat osa avoimen julkaisemisen monimuotoista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta lähtökohta. Eri keinot avoimuuden toteuttamiseen tukevat strategiaa. Siirtymävaiheessa avoimeen julkaisemiseen liittyvät maksut koettelevat erityisesti tutkimusintensiivisiä yliopistoja.

Jatka lukemista ”Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?”

Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen

Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen”

Kurssikirjat Helda Open Booksissa: nopea tie opiskelijatyytyväisyyteen

Helsingin yliopiston Helda Open Books-palvelu tarjoaa nopean ja kätevän tavan tehdä opiskelijat tyytyväiseksi eli tarjota heille avoin, vapaasti ladattava kurssikirja. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme kurssikirjan julkaisuprosessia, kerromme hieman Helda-julkaisuarkiston teknisestä ympäristöstä ja esittelemme muutaman Oppikirjat avoimeksi -projektissa avatun kurssikirjan.

Jatka lukemista ”Kurssikirjat Helda Open Booksissa: nopea tie opiskelijatyytyväisyyteen”

Avoimista aineistoista avoimiin tutkimusmenetelmiin kielentutkimuksessa

Kieliaineistoja ja niiden käsittelyyn tarkoitettuja menetelmiä on jo pitkään ollut avoimesti saatavilla tutkijoiden käyttöön. Nyt kielentutkimuksessa ollaan siirtymässä avoimessa julkaisemisessa uuteen vaiheeseen, kun myös alan keskeisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden opetukseen keskittyviä resursseja on alettu julkaista avoimesti selvästi aiempaa enemmän. Joulukuussa 2020 julkaistiin laaja kokoelma Kielentutkimuksen menetelmiä I–IV.

Jatka lukemista ”Avoimista aineistoista avoimiin tutkimusmenetelmiin kielentutkimuksessa”

What it takes and what are the benefits of opening research data – summary of Datarepo2021 webinar

The challenges – as well as the opportunities – of open data are affecting more and more researchers, and regardless of the discipline, the same questions come up again and again: Can I open the research data I have collected? What does it require? How to deal with sensitive material? In March 2021, the University of Helsinki’s Data Support, in cooperation with data repositories, organized a webinar that brought together researchers and data management experts from various fields. The webinar focused on what it takes to open data and how open materials can be used. This blog post sums up the event.

Jatka lukemista ”What it takes and what are the benefits of opening research data – summary of Datarepo2021 webinar”

Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa?

Kirjoittajamaksuihin sisältyvä taustatyö ulottuu sopimusten neuvottelemisesta tutkijoiden rahoituspyyntöjen käsittelyyn ja neuvontaan sekä maksujen seurantaan. Helsingin yliopiston kokoisessa tutkimusintensiivisessä yliopistossa kirjoittajamaksuihin liittyvä työmaa ei ole vähäinen. Kirjaston tavoitteena on sujuvoittaa hallinnollisia käytäntöjä ja vapauttaa tutkijan aikaa maksuprosessista.

Jatka lukemista ”Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa?”

Yliopiston julkaisusarjat ovat Heldassa tallessa ja helposti löydettävissä

Onko julkaisusarjasi verkkosivulla, ja haluaisit löytää sille pysyvämmän tallennuspaikan? Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkisto ja Helda Open Books -palvelu auttavat Helsingin yliopiston sarjajulkaisujen esille nostamisessa ja säilyttämisessä. Heldaan voidaan tallentaa niin uusia sarjajulkaisuja kuin jo aiemmin ilmestyneitä julkaisuja.

Jatka lukemista ”Yliopiston julkaisusarjat ovat Heldassa tallessa ja helposti löydettävissä”