”Oppimisen ja opetuksen avoimuutta rakennetaan yhteistyöllä” – yhteenveto Open Access -viikon webinaarista

Avointen oppimateriaalien tekijänoikeudet, verkkokurssien pedagogiikka, avoimet opetuskäytännöt, kurssialustat ja materiaalien tallennuspaikat, datan hyödyntäminen opetuksessa, avoimen opetuksen laatu ja opetuksen kautta meritoituminen. Siinä aiheita, jotka nousivat esiin Helsingin yliopiston kirjaston Open Access -viikon webinaarissa. Tämä blogiartikkeli summaa avointa opetusta ja oppimista käsitelleen webinaarin sisällön.

Jatka lukemista ””Oppimisen ja opetuksen avoimuutta rakennetaan yhteistyöllä” – yhteenveto Open Access -viikon webinaarista”

Miksi suunnitella tutkimusaineistojen ja -datan hallintaa etukäteen?

Mikään aineistonhallinnan osa-alue ei ole merkityksetön, ja jokaista on tarpeen tarkastella ja suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Huonoon suunnitteluun liittyy riskejä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia tutkimusprojektin kannalta. Tunne datasi- artikkelisarjan neljäs osa pureutuu siihen, miksi datanhallinan suunnittelu on niin tärkeää.

Jatka lukemista ”Miksi suunnitella tutkimusaineistojen ja -datan hallintaa etukäteen?”

OA-viikon webinaari pureutuu viikon pääteemaan, avoimeen opetukseen ja oppimiseen

Miten motivoida avoimuutta opetustyössä – ja mitä käytännön kysymyksiä tähän liittyy? Miten opiskelijat kokevat opetuksen avoimuuden? Ja miten kirjasto tukee avoimuutta palveluillaan? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan Helsingin yliopiston kirjaston torstai-iltapäivän 22.10. webinaarissa, johon osallistuu myös tuore avoimen tieteen palkinnon saaja. Blogiteksti tarjoaa myös tuoreita lukuvinkkejä avoimesta opetuksesta

Jatka lukemista ”OA-viikon webinaari pureutuu viikon pääteemaan, avoimeen opetukseen ja oppimiseen”

Jalkautunut, avoin opetus ja yliopiston vaikuttavuus: Opiskelijat avoimen tiedon tuottajina yhteiskunnassa

Keskustelu tieteen avoimuudesta keskittyy tyypillisesti julkaisuihin ja tutkimusaineistoihin. Korkeakouluilla on myös toinen varsin tärkeä tehtävä: opetus. Yliopiston kursseilla opetellaan paitsi tietosisältöjä ja analyyttista ajattelua, myös valmistetaan opiskelijoita toimimaan yhteiskunnassa. Siksi myös opetuksen käytännöt liittyvät keskeisesti yliopistojen sekä kolmanteen tehtävään ettö tiedon avoimuuteen. Avoimuudesta ponnistava opetus voisi rakentua enemmän avoimelle, julkiselle tiedontuotannolle. Tällainen opetus kasvattaa kriittisesti ajattelevia, aktiivisesti viestiviä kansalaisia avoimempaan yhteiskuntaan.

Jatka lukemista ”Jalkautunut, avoin opetus ja yliopiston vaikuttavuus: Opiskelijat avoimen tiedon tuottajina yhteiskunnassa”

What motivates me to engage with Open science, and to study researchers’ perceptions and experiences of OS policy?

”The current OS policy emphasis of the altruistic researcher and one-size-fits-for-all guidelines, do not make Open science policies tangible at the micro level of everyday research practice. – – I firmly believe that gaps between the Open science policy and research practice are an unintended consequence”, writes project manager and researcher Erika Lilja in her article. Lilja’s article is a response to Think Open blog’s Open Access Week’s (October 19–25, 2020) challenge in which people working in science as researchers, specialists etc. tell what motivates them – personally – to foster open science. See other responses here (in Finnish). You are also welcome to participate in this challenge on Twitter with the topic tags #WhyOpenScience or #MiksiAvoinTiede.

Jatka lukemista ”What motivates me to engage with Open science, and to study researchers’ perceptions and experiences of OS policy?”

Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen

Avoimen tieteen edistäminen koetaan globaaliksi ja paikalliseksi asiaksi, joka liittyy tieteen tekemisen perusasioihin: metodologiaan, tiedon laatuun ja luotettavuuteen, yhteistyöhön – ja tieteen edistämiseen. Näin voisi tiivistää kahdeksan tutkijana, hallinnon puolella tai tukipalveluissa työskentelevän vastaukset Think Open -blogin pienimuotoiseen tiedusteluun, joka toteutettiin osana käynnissä olevaa Open Access -viikkoa (19.–25. lokakuuta 2020). Otsikon kysymystä voivat pohtia muutkin – vastaa Twitterissä aihetunnisteella #MiksiAvoinTiede tai #WhyOpenScience.

Jatka lukemista ”Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen”

Onko avointa opetusta ilman avoimia ohjelmistoja?

Avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa on käynnissä opetuksen avoimuuden linjaaminen, mutta keskustelu kiertyy opetusmateriaalien lisensoinnin ja julkaisemisen ympärille. Digitalisaation myötä yhä suurempi osa opetuksesta tapahtuu digitaalisilla työkaluilla tai koskee niiden käyttöä. Avointen työkalujen suosimisesta ei kuitenkaan ole juuri keskusteltu, vaikka siitä voisivat hyötyä sekä yliopisto, opiskelijat että yhteiskuntakin.

Jatka lukemista ”Onko avointa opetusta ilman avoimia ohjelmistoja?”

Avoin oppiminen ja opetus sekä avoin tiede kietoutuvat yhteen maantieteen yliopisto-opetuksessa

Avoimesta tieteestä keskustelu ja sen edistäminen ovat voimistuneet valtavasti viime vuosina. Tässä keskustelussa ei aina muisteta sitä, miten tiiviisti myös oppimisen ja opetuksen avoimuus linkittyvät avoimeen tieteeseen. Maantieteen yliopisto-opetuksessa olemme huomanneet, kuinka avoimemmat aineistot, avoimen lähdekoodin ohjelmistot sekä avoin tiedejulkaiseminen ovat vaikuttaneet meidän opetukseemme. Niin kuin tutkimus ja yliopisto-opetus kulkevat käsi kädessä, niin kulkevat myös avoin tiede ja avoin oppiminen.

Jatka lukemista ”Avoin oppiminen ja opetus sekä avoin tiede kietoutuvat yhteen maantieteen yliopisto-opetuksessa”

Avoimien viittausten yleistyminen mullistaisi metriikan – katsaus nykytilanteeseen

Tutkimusdata on tuttu teema avoimen tieteen keskusteluista, mutta myös viittausdatan avaamiseksi on tehty työtä 2010-luvulla (OpenCitations-projekti, I4OC-aloite) . Viittaukset ovat suurille yrityksille tuottoisa bisnes, mutta tiedeyhteisölle avoin viittausdata antaa uusia mahdollisuuksia tutkimustoiminnan analysointiin. Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntijan Eva Isakssonin blogiartikkeli taustoittaa tiiviisti avointen viittausten nykytilannetta ja vaikutusta metriikkaan tulevaisuudessa.

Jatka lukemista ”Avoimien viittausten yleistyminen mullistaisi metriikan – katsaus nykytilanteeseen”