Helsingin yliopisto
Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025 on kansallinen linjaus, joka määrittelee, mihin suuntaan avointa tiedettä tutkimusyhteisössä viedään. Joulukuussa hyväksytty ja tammikuussa julkaistu julistus linjaa vision, mission ja strategisten päämäärien muodossa kehityksen suunnan. Suomalaiseen tutkimusyhteisöön kuuluvien organisaatioiden on määrä allekirjoittaa julistus helmikuussa.
Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa
”Tieteen termipankki on omassa lajissaan avoimen tieteen kentällä. Se ei ensi sijassa ole avointa tutkimusdataa (vaikka sitä voidaan sellaisenakin käyttää) eikä perinteinen tutkimusjulkaisu (vaikka termityön voi merkitä julkaisuihinsa), ei myöskään (pelkkä) tieteen erikoissanastojen sanakirja vaan tutkimusinfrastruktuuri, jonka tarjoama tieteellisiin käsitteisiin ja käsitteenmuodotukseen liittyvä tieto on tieteellisen tutkimuksen ja sen ymmärtämisen olennaisia välineitä”, kirjoittavat Tiina Onikki-Rantajääskö ja Johanna Enqvist Tieteen termipankkia käsittelevässä blogiartikkelissaan. Vuonna 2012 avatussa verkkopalvelussa on tällä hetkellä noin kolmannes Suomessa harjoitettavista tieteenaloista ja termipankissa kehitetään myös avoimen tieteen sanastoa.
Jatka lukemista ”Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa”
Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä
Aineistonhallintasuunnitelma eli DMP on tullut yhä useammalle tutkijalle tutuksi, kun tutkimusrahoittajat ovat alkaneet vaatia DMP-liitettä osana hakemusta. Mutta millainen painoarvo DMP:llä on hakemuksen arvioinnissa? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Mitä hyötyä DMP:stä oikeasti on tutkijalle? Millä tavalla se tukee tutkimuksen vastuullista toteuttamista? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin kysymyksiin etsittiin vastausta kansallisen Tuuli-verkoston järjestämässä DMP-työpajassa.
”FAIR-periaatteet avain sille, että päästään eteenpäin” – Karoliinisen Instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos korostaa datan merkitystä avoimessa tieteessä
Karoliinisen instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos oli vauhdittamassa Helsingin yliopiston datatukipalveluiden kehitystä 2010-luvun alussa. Roosin mukaan keskitetyt palvelut ovat vahvuus, josta Ruotsissa voitaisiin ottaa oppia. Avoimen tieteen laajassa kokonaisuudessa tutkimusdatalla on Roosin mukaan avainasema: ”Se helpottaa tutkimuksen toistettavuutta, tutkimusprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja laatu paranee. Tutkimusyhteisö säästää resursseja kun aiemmin tuotettu tai kerätty data saadaan esille ja jopa uusiokäyttöön.”
Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen
Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.
Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle
Helsingin yliopiston Datatuen juuret johtavat kymmenen vuoden päähän, kun Viikin kampuskirjastossa käynnisteltiin tutkijoiden ja kirjaston asiantuntijoiden yhteistä Solmu-hanketta. Tutkimusdatalla ja datanhallinnalla oli hankkeessa keskeinen rooli, ja näkemys datapalveluiden tarpeellisuudesta vahvistui. Kohta kuvaan tulivat myös muut yliopistopalvelut, erityisesti tietotekniikkakeskus, ja nykymuotoinen Datatuki-verkosto alkoi syntyä. Tässä blogiartikkelissa Datatuen historiaan eri tavoin osallistuneet henkilöt kertovat näkemyksiään datatukipalveluiden vaiheista. Lopuksi luodaan silmäys myös tulevaisuuteen, Datatukeen vuonna 2029 ja valitaan Datatuen tunnusbiisi.
Jatka lukemista ”Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle”
Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista
Erilaisten tieteenalakulttuurien ymmärtäminen on ollut yliopistonlehtori Simo Kyllösen mukaan avoimen tieteen peruskurssin keskeisin anti. Avoimen tieteen periaatteiden soveltamiseen omassa tutkimuksessa tohtorikoulutettava tarvitsisi kuitenkin myös oman tiedeyhteisön ja tieteenalan tukea. Tässä jutussa Kyllönen kertoo keväällä 2019 pidetyn avoimen tieteen kurssin kokemuksista. Kurssille osallistui 127 tohtorikoulutettavaa kaikilta kampuksilta.
”Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen
Yhteiskuntatieteilijä Salla-Maaria Laaksonen tuntee tutkijantyönsä kautta verkosta kerättyyn tutkimusdataan liittyvät pullonkaulat. Datan luonteeseen, omistajuuteen, käyttöoikeuksiin ja säilytysmahdollisuuksiin liittyy kysymyksiä, joihin tutkimusdataa käsittelevän tutkijan on etsittävä vastauksia. Laaksonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hän haluaa laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua myös tieteellisen tiedon käyttöön ja rooliin yhteiskunnassa.
Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen
Maailman merkittävimmän tutkimusdataan keskittyvän organisaation jäsenistö kokoontuu Suomessa lokakuussa 2019. Research Data Alliance on kuin jättimäinen yhteisölähtöinen think tank, jonka tavoitteena on parantaa tutkimusdatan laatua ja saatavuutta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikille avoimessa toiminnassa ratkotaan laajaa kirjoa kysymyksiä aina EU:n tiedepolitiikasta tutkijoiden jokapäiväisiin datahaasteisiin.
Jatka lukemista ”Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen”
Mitä hyötyä Datatuen DMP-palveluista on ollut? Neljä tutkijaa kertoo oman näkemyksensä
Monelle tutkijalle Suomen Akatemian syyskuun hakukierros tekee tutkimusdatan hallinnan suunnittelusta ajankohtaisen asian. Helsingin yliopiston Datatuki tarjoaa tukea aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) tekemiseen. Kysyimme neljältä Helsingin yliopiston tutkijalta, miten hyvin palvelu vastasi heidän tarpeisiinsa.
Blogiartikkeleille uusi julkaisukanava – Think Open Digest auttaa tutkijaa löytämään jutut paremmin
Uusi Think Open Digest -verkkolehti kokoaan yhteen blogissa julkaistuja juttuja temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Kaksi ensimmäistä numeroa on omistettu tutkimusdatan hallinnalle, aiheelle, joka on Suomen Akatemian hakukierroksen takia ajankohtainen. Jatkossa Think Open Digestiin voidaan koota myös muualla avoimesti julkaistuja ja tutkijantyön kannalta tärkeitä artikkeleita.
Missä lääketieteen alan tutkija säilyttää ja julkaisee aineistonsa?
Lääketieteellinen tiedekunta (LTDK) ja Helsingin yliopiston Datatuki teki alkuvuonna 2019 LTDK:n vastuullisille tutkijoille kyselyn, jossa selvitettiin aineistojen säilytysratkaisuja tutkimusprojektin aikana ja aineistojen julkaisupaikkoja projektin jälkeen. Kyselyyn vastasi lähes 50 vastuullista tutkijaa, joista yli puolet oli yliopiston puolelta ja noin neljäsosa sekä HUS:n että yliopiston palveluksessa.
Jatka lukemista ”Missä lääketieteen alan tutkija säilyttää ja julkaisee aineistonsa?”
Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimusprojekti ja tutkimuksen avoimuus
Tutkimusprojektin avaaminen on aikaa ja resursseja vievää – erityisesti, jos avaaminen ei ole ollut projektin tavoite aivan sen alusta alkaen. Tässä tekstissä tarkastellaan Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimusprojektin avaamisessa kohdattuja ongelmia ja niiden ratkaisuyrityksiä.
Jatka lukemista ”Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimusprojekti ja tutkimuksen avoimuus”
Datan uumenissa eli kuinka humanisti selviää hackathonista hengissä
Kirjastolaistunut perinteinen filosofi-humanisti laittoi itsensä ihmiskokeeseen ja ilmoittautui Digital Humanities Hackathon (DHH) 2018 -tapahtumaan. Miten käy, kun uppoutuu suureen dataan kahdeksaksi päiväksi? Lue tästä!
Jatka lukemista ”Datan uumenissa eli kuinka humanisti selviää hackathonista hengissä”
Kamppailu datasta on alkanut – Jouko Väänäsen ja Mikko Tolosen keskustelu digitalisaatiosta ja avoimesta tieteestä
Uuden Think Open -blogin avauspostauksessa vararehtori Jouko Väänänen ja professori Mikko Tolonen keskustelevat digitalisaatiosta, avoimesta julkaisemisesta ja avoimesta datasta.