Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen

Tiedeinstituuttien tutkijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tutkimusaineistojen avoimuutta kuin esimerkiksi korkeakoulujen tutkijoilla. Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke kartoitti avoimen tieteen nykykäytäntöjä, ja toi esiin muun muassa tutkimusinfrastruktuuripalveluihin liittyvät epäkohdat. Tutkijat Manna Satama ja Laura Nissin käyvät tässä blogiartikkelissa läpi tiedeinstituuttien tutkijoiden asemaa eri näkökulmista, ja he esittävät myös ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen”

Kansalliskirjaston tutkijapalvelut perustuvat aineiston tuntemukseen, datan tarjontaan ja hankeyhteistyöhön

Kansalliskirjaston aineistot ja kokoelmat ovat monikielisiä ja palvelevat tutkijoita niin lähdeaineistoina kuin tutkimuskirjallisuutena. Oli kyse sitten analogisista, digitaalisista tai data-aineistoista, monille ihmistieteilijöille – ja sovelletusti myös muillekin tutkijoille – on tarjolla ammennettavaa Kansalliskirjaston laajoista kokoelmista ja palveluista. Kansalliskirjaston aineistoja voi käyttää itsenäisesti, asiantuntijoiden tukemana, hankeyhteistyössä ja tulevaisuudessa myös residensseissä. Kansalliskirjaston tutkijoille suunnatut palvelut on jaoteltu tutkimuksen ja opetuksen palveluihin ja tutkimusyhteistyöhön. Jatka lukemista ”Kansalliskirjaston tutkijapalvelut perustuvat aineiston tuntemukseen, datan tarjontaan ja hankeyhteistyöhön”

Millaista asiantuntemusta tutkimuksen datanhallinnan tueksi tarvitaan? Katsaus RDM-foorumin esityksiin

Tutkimusdatan merkitys ja rooli osana tutkimusta vahvistuu, mutta millaisia palveluita ja millaista asiantuntemusta tutkijoiden tukena on tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä? Data-asiantuntijoiden (data steward) ammatillinen rooli ja eri maiden käytännöt olivat esillä kaksipäiväisessä Research Data Management Forum (RDMF) -tapahtumassa. Tässä blogiartikkelissa luodaan tiivis katsaus pääpuheenvuoroihin ja muihin esityksiin, ja pohditaan data-asiantuntijuuden ydinkysymyksiä, kuten tehtävänkuvia, koulutusta ja roolia nykyisessä muutostilanteessa.

Jatka lukemista ”Millaista asiantuntemusta tutkimuksen datanhallinnan tueksi tarvitaan? Katsaus RDM-foorumin esityksiin”

Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna

Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikkaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Think Open -blogiartikkelissa päivityksestä vastaavaan työryhmään kuuluvat jäsenet kertovat näkemyksiään uuden datapolitiikan tarpeista ja tavoitteista. Vastausten perusteella keskeisenä tavoitteena on, että yhteinen datalinjaus helpottaa tutkijoiden työtä konkreettisella tavalla tutkimusalojen ja tutkimusaineistojen erityislaatu huomioiden. Linjauksen selkeys ja vastuiden määritteleminen toistuvat vastauksissa. Myös palveluiden tärkeys osana linjausta huomioidaan. Yliopistolaiset voivat kommentoida politiikkaluonnosta.

Jatka lukemista ”Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna”

Lajitietokeskus avasi viranomaistiedolle oman portaalin – lajitieto auttaa luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, luontokato, etenee niin maailmanlaajuisesti kuin kansallisestikin. On laajasti todettu, että luotettavan tiedon saattaminen tehokkaasti maankäytön suunnittelusta vastaavien käyttöön on yksi tärkeimmistä keinoista monimuotoisuuden huomioimiseksi entistä paremmin. Tässä blogiartikkelissa kuvataan, miten Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ylläpitämässä Suomen Lajitietokeskuksessa on luotu yhteistyössä viranomaisten kanssa uusia käytäntöjä ja palveluja lajitiedon jakamiseksi eri sektorien välillä. Tänä vuonna avattu Viranomaisportaali varmistaa lajitiedon tehokkaan välittämisen.

Jatka lukemista ”Lajitietokeskus avasi viranomaistiedolle oman portaalin – lajitieto auttaa luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa”

Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen

Avoimen tieteen edistäminen koetaan globaaliksi ja paikalliseksi asiaksi, joka liittyy tieteen tekemisen perusasioihin: metodologiaan, tiedon laatuun ja luotettavuuteen, yhteistyöhön – ja tieteen edistämiseen. Näin voisi tiivistää kahdeksan tutkijana, hallinnon puolella tai tukipalveluissa työskentelevän vastaukset Think Open -blogin pienimuotoiseen tiedusteluun, joka toteutettiin osana käynnissä olevaa Open Access -viikkoa (19.–25. lokakuuta 2020). Otsikon kysymystä voivat pohtia muutkin – vastaa Twitterissä aihetunnisteella #MiksiAvoinTiede tai #WhyOpenScience.

Jatka lukemista ”Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen”

Avoimuus voi vahvistaa päätöksenteon tieteellistä pohjaa

Tarve laskennan läpinäkyvyyteen korostuu, kun datasta tulkitaan tietoa tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Algoritmien avoimuus vahvistaisi päätöksenteon luotettavuutta ja tieteellistä pohjaa, mutta muutos voi vaatia julkisuuslain päivittämistä. Datatieteen tutkija Leo Lahti tarkastelee artikkelissaan algoritmien avoimuuden toteuttamista sekä periaatteellisella että käytännöllisellä tasolla.

Jatka lukemista ”Avoimuus voi vahvistaa päätöksenteon tieteellistä pohjaa”