Lajitietokeskus avasi viranomaistiedolle oman portaalin – lajitieto auttaa luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, luontokato, etenee niin maailmanlaajuisesti kuin kansallisestikin. On laajasti todettu, että luotettavan tiedon saattaminen tehokkaasti maankäytön suunnittelusta vastaavien käyttöön on yksi tärkeimmistä keinoista monimuotoisuuden huomioimiseksi entistä paremmin. Tässä blogiartikkelissa kuvataan, miten Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ylläpitämässä Suomen Lajitietokeskuksessa on luotu yhteistyössä viranomaisten kanssa uusia käytäntöjä ja palveluja lajitiedon jakamiseksi eri sektorien välillä. Tänä vuonna avattu Viranomaisportaali varmistaa lajitiedon tehokkaan välittämisen.

Jatka lukemista ”Lajitietokeskus avasi viranomaistiedolle oman portaalin – lajitieto auttaa luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa”

Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen

Avoimen tieteen edistäminen koetaan globaaliksi ja paikalliseksi asiaksi, joka liittyy tieteen tekemisen perusasioihin: metodologiaan, tiedon laatuun ja luotettavuuteen, yhteistyöhön – ja tieteen edistämiseen. Näin voisi tiivistää kahdeksan tutkijana, hallinnon puolella tai tukipalveluissa työskentelevän vastaukset Think Open -blogin pienimuotoiseen tiedusteluun, joka toteutettiin osana käynnissä olevaa Open Access -viikkoa (19.–25. lokakuuta 2020). Otsikon kysymystä voivat pohtia muutkin – vastaa Twitterissä aihetunnisteella #MiksiAvoinTiede tai #WhyOpenScience.

Jatka lukemista ”Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen”

Avoimuus voi vahvistaa päätöksenteon tieteellistä pohjaa

Tarve laskennan läpinäkyvyyteen korostuu, kun datasta tulkitaan tietoa tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Algoritmien avoimuus vahvistaisi päätöksenteon luotettavuutta ja tieteellistä pohjaa, mutta muutos voi vaatia julkisuuslain päivittämistä. Datatieteen tutkija Leo Lahti tarkastelee artikkelissaan algoritmien avoimuuden toteuttamista sekä periaatteellisella että käytännöllisellä tasolla.

Jatka lukemista ”Avoimuus voi vahvistaa päätöksenteon tieteellistä pohjaa”

Avoimen tutkimustiedon asialla jo vuodesta 2008 – Hankehaavista löytyvät tiedot tutkimushankkeista

Hankehaavi on koonnut luonnonvara-alojen tutkimushankkeiden tietoja yhteen paikkaan 12 vuoden ajan. Päivittyvä verkkohakemisto antaa kokonaiskuvaa tutkimuskentästä, sekä meneillään olevista että päättyneistä tutkimushankkeista. Tällä hetkellä haettavana on yli 10 000 hankkeen tiedot. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, mitä hyötyä on projektitiedon keräämisestä ja sen avoimesta saatavuudesta.

Jatka lukemista ”Avoimen tutkimustiedon asialla jo vuodesta 2008 – Hankehaavista löytyvät tiedot tutkimushankkeista”

Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa

Samalla, kun valtiot ovat sulkeutuneet koronaviruspandemian aikana, tiede on avautunut ainutlaatuisella tavalla. Tutkijat jakavat aineistojaan avoimesti muiden saataville ja tekevät tutkimusta yli tieteenalarajojen, kustantajat purkavat maksumuurejaan ja uusia tapoja tieteellisen tiedon luomiseksi ja välittämiseksi kehitetään. Tässä blogiartikkelissa luodaan yleiskatsaus avoimen tieteen ja tiedon avoimuuden ilmentymiin ja teemoihin viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Jatka lukemista ”Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa”

Avoin tiede Helsingin yliopiston uudessa strategiassa

Avoimen tieteen hyödyntäminen yhteistyöverkostoissa, tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen ja opetuksen avoimuuden lisääminen. Siinä kolme seikkaa, jotka nousevat esiin Helsingin yliopiston uudesta strategiasta vuosille 2021–2030. Keskustelu strategian tulkinnoista on alkanut, ja blogiartikkelissa strategiaa tarkastellaan avoimen tieteen näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Avoin tiede Helsingin yliopiston uudessa strategiassa”