Helsingin yliopisto
Karoliinisen instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos oli vauhdittamassa Helsingin yliopiston datatukipalveluiden kehitystä 2010-luvun alussa. Roosin mukaan keskitetyt palvelut ovat vahvuus, josta Ruotsissa voitaisiin ottaa oppia. Avoimen tieteen laajassa kokonaisuudessa tutkimusdatalla on Roosin mukaan avainasema: ”Se helpottaa tutkimuksen toistettavuutta, tutkimusprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja laatu paranee. Tutkimusyhteisö säästää resursseja kun aiemmin tuotettu tai kerätty data saadaan esille ja jopa uusiokäyttöön.”
Challenges of becoming too popular – arXiv growth requires updating maintenance
The most important repository of mathematical and physical sciences already contains 1.6 million e-prints. arXiv provides a platform for sharing e-prints openly for peer review. Over the years arXiv has grown into a giant, encouraging the birth of similar repositories in other scientific fields. This has been a challenge for arXiv maintenance, both in the technical and administrative sense. In this article, bibliometrics expert Eva Isaksson describes arXiv history, development and challenges.
Jatka lukemista ”Challenges of becoming too popular – arXiv growth requires updating maintenance”
Suuren suosion haasteet – arXivin kasvavat käyttömäärät vaativat ylläpidon päivittämistä
Matematiikan ja sen lähitieteiden merkittävin repositorio arXiv sisältää jo yli 1,6 miljoonaa artikkeleiden e-printtiä. ArXiv toimii alustana, jossa e-printit ovat avoimesti muiden tutkijoiden arvioitavana, ja joista osa julkaistaan paranneltuina versioina lehdissä. ArXiv on kasvanut vuosien mittaan jättiläiseksi, joka on viime vuosina synnyttänyt samalla periaatteella toimivia palveluita myös muille tieteenaloille. Kasvu on asettanut myös omat haasteensa arXivin ylläpidolle, sekä teknisessä että hallinnollisessa mielessä. Tässä artikkelissa bibliometriikan asiantuntija Eva Isaksson taustoittaa arXivin syntyhistoriaa, kehitystä ja nykypäivän haasteita.
Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen
Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.
”Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa
Euroopan komission avoimen tieteen suosituksia päivitettiin huhtikuussa 2018, ja suositusten toimeenpanon tarkistuspiste on nyt lokakuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sami Niinimäki käy tässä blogiartikkelissa läpi komission suositusten sisältöä ja roolia tiedepolitiikassa sekä suositusten toteutusta erityisesti Suomen osalta. Niinimäen mukaan komission suositukset ovat soft law -tasoa, eli ne eivät suoraan velvoita jäsenmaita. Komissio kuitenkin tarkastelee suositusten toimeenpanoa arvioidakseen, vaativatko ne tiukempaa ohjausta tai palveluita tuekseen.
Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle
Helsingin yliopiston Datatuen juuret johtavat kymmenen vuoden päähän, kun Viikin kampuskirjastossa käynnisteltiin tutkijoiden ja kirjaston asiantuntijoiden yhteistä Solmu-hanketta. Tutkimusdatalla ja datanhallinnalla oli hankkeessa keskeinen rooli, ja näkemys datapalveluiden tarpeellisuudesta vahvistui. Kohta kuvaan tulivat myös muut yliopistopalvelut, erityisesti tietotekniikkakeskus, ja nykymuotoinen Datatuki-verkosto alkoi syntyä. Tässä blogiartikkelissa Datatuen historiaan eri tavoin osallistuneet henkilöt kertovat näkemyksiään datatukipalveluiden vaiheista. Lopuksi luodaan silmäys myös tulevaisuuteen, Datatukeen vuonna 2029 ja valitaan Datatuen tunnusbiisi.
Jatka lukemista ”Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle”
Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista
Erilaisten tieteenalakulttuurien ymmärtäminen on ollut yliopistonlehtori Simo Kyllösen mukaan avoimen tieteen peruskurssin keskeisin anti. Avoimen tieteen periaatteiden soveltamiseen omassa tutkimuksessa tohtorikoulutettava tarvitsisi kuitenkin myös oman tiedeyhteisön ja tieteenalan tukea. Tässä jutussa Kyllönen kertoo keväällä 2019 pidetyn avoimen tieteen kurssin kokemuksista. Kurssille osallistui 127 tohtorikoulutettavaa kaikilta kampuksilta.
Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen
Maailman merkittävimmän tutkimusdataan keskittyvän organisaation jäsenistö kokoontuu Suomessa lokakuussa 2019. Research Data Alliance on kuin jättimäinen yhteisölähtöinen think tank, jonka tavoitteena on parantaa tutkimusdatan laatua ja saatavuutta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikille avoimessa toiminnassa ratkotaan laajaa kirjoa kysymyksiä aina EU:n tiedepolitiikasta tutkijoiden jokapäiväisiin datahaasteisiin.
Jatka lukemista ”Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen”
Avoimuus on tieteen ydinasioita – haastattelussa Simo Kyllönen
Think Open -blogille perustettiin keväällä uusi toimitusneuvosto, jonka tehtävänä on vahvistaa blogin yhteyttä Helsingin yliopiston tutkijakenttään. Vuosi sitten tutkimusetiikan ja avoimen tieteen yliopistonlehtorina aloittanut Simo Kyllönen liittyi myös toimitusneuvoston vahvuuteen. Hän pitää tärkeänä, että avointa tiedettä käsitellään konkreettisten tutkijapalveluiden ja ajankohtaisuutisoinnin lisäksi myös laajemmassa, yhteiskunta- ja tieteenfilosofisessa perspektiivissä. Simo Kyllösen haastattelu aloittaa toimitusneuvoston esittelyn blogissa.
Jatka lukemista ”Avoimuus on tieteen ydinasioita – haastattelussa Simo Kyllönen”
Umpio provides researchers with a tool for processing sensitive data
The Umpio service is an answer to researchers’ queries about how to process sensitive personal data. The service was developed and tested on during last year, and the service will be further developed. At the moment, Umpio offers a more efficient and lighter solution for storing sensitive data than a dedicated server.
Jatka lukemista ”Umpio provides researchers with a tool for processing sensitive data”
Project Mildred 2016–2018 – katsaus hankkeeseen, joka pyrki uudistamaan tutkimusdatapalveluita
Helsingin yliopiston Mildred-hankkeen tavoitteena oli tarjota tutkijoille korkeatasoinen tutkimusdatainfrastruktuuri ja edistää avointa tiedettä. Mitä saatiin aikaan ja mitä opittiin? Hankkeen osaprojektien vetäjät kertovat.
Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki
Suomi kulkee Euroopassa omaa tietään avoimen tieteen toiminnan kansallisessa organisoinnissa. Avoimen tieteen koordinointi tapahtuu tutkimuskentän yhteistyön pohjalta, mutta Henriikka Mustajoki korostaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön tuen merkitystä toiminnan vakiinnuttamisessa. Tänä vuonna avoimen tieteen työlistalla on paljon pitkän tähtäimen asioita.
Missä mennään digitiekartan toteutuksessa? – haastattelussa digijohtaja Jaakko Kurhila
Jaakko Kurhilalla on takanaan ensimmäinen vuosi Helsingin yliopiston digitalisaatioprosessin johtajana. Vuoden takaisen digitiekartan toteuttamisessa on lähdetty liikkeelle opetuksesta, joka on myös Kurhilalle tärkeä teema. Tutkimuksen digitalisaation osalta Kurhila nostaa esiin dataintensiivisen tutkimuksen ja tieteen avoimuuden, jossa keskeistä on erityisesti yliopiston kytkeytyminen yhteiskuntaan.
Where does a researcher from the field of medicine store and make their data openly available?
At the beginning of 2019, University of Helsinki (UH) Data Support together with the Faculty of Medicine conducted a survey of the faculty Principal Investigators about where data is stored during a project and where it is made available after the project. Almost 50 Principal Investigators participated in the survey. More than half of the researchers were affiliated only to University of Helsinki and around a quarter were affiliated both to the University and HUS.
Missä lääketieteen alan tutkija säilyttää ja julkaisee aineistonsa?
Lääketieteellinen tiedekunta (LTDK) ja Helsingin yliopiston Datatuki teki alkuvuonna 2019 LTDK:n vastuullisille tutkijoille kyselyn, jossa selvitettiin aineistojen säilytysratkaisuja tutkimusprojektin aikana ja aineistojen julkaisupaikkoja projektin jälkeen. Kyselyyn vastasi lähes 50 vastuullista tutkijaa, joista yli puolet oli yliopiston puolelta ja noin neljäsosa sekä HUS:n että yliopiston palveluksessa.
Jatka lukemista ”Missä lääketieteen alan tutkija säilyttää ja julkaisee aineistonsa?”
Avoimen tieteen viidakot ja tiet viidakosta pois – tutkimuspalvelut OpenAIRE-tapahtuman ytimessä
Koko päivän kestävässä OpenAIRE-tapahtumassa Helsingissä etsittiin erilaisia tapoja tehdä avoimesta tieteestä – sen linjauksista, palveluista ja muusta – helpommin lähestyttävää. Tutkijan näkökulma ja tutkijan työn tukeminen nousivat päivän pääteemoiksi. Tässä blogiartikkelissa luodaan tiivis katsaus tapahtuman pääsisältöihin.
Supercharged research data storage and sharing is on the way
We at the University of Helsinki IT Center have been busy preparing new services for researchers after Project Mildred. Our primary focus has been on supporting research processes, such as storing, sharing and publishing research data. On this note we have exciting news – a new research support tool Datacloud is being trialed. Jatka lukemista ”Supercharged research data storage and sharing is on the way”
Versionhallinta on tutkimuksen välttämätön työkalu – Gitlab tukee tutkijan työtä Helsingin yliopistossa
Versionhallinta on yksi tekstimuotoisten tiedostojen hallinnan tärkeimmistä työkaluista. Sen merkitys on korostunut varsinkin nykyisen ketterän ohjelmistokehityksen aikana. Yksi koodaajakollegani totesi asiasta taannoin, ettei koodia ole olemassa, ellei sitä ole tallennettu versionhallintajärjestelmään. Tässä blogikirjoituksessa taustoitetaan versionhallinnan roolia tutkimuksessa ja kerrotaan Helsingin yliopistossa käytössä olevasta Gitlab-versionhallintaohjelmistosta ja sen käytöstä.
From research services to open science discussions – a summary of Think Open blog in 2018
This blog post brings together all articles in English published in the Think Open blog last year. A large number of blog posts dealt with services for researchers, but there was also broader discussions on open science and digitalisation in the blog. The researcher will continue to be at the heart of the Think Open, but what kind of articles you wish to read in 2019?
Datan uumenista Plan S:n viitoittamaan tulevaisuuteen – lue, mitä blogissa kirjoitettiin vuonna 2018
Tähän blogipostaukseen on koottu kaikki Think Open -blogissa viime vuonna julkaistut kirjoitukset teemoittain järjestettynä. Tutkijalle suunnatut palvelut olivat blogitekstien ydinaiheita, mutta kirjoituksissa käytiin myös laajempaa keskustelua avoimeen tieteeseen ja digitaalisuuteen liittyen sekä nostettiin esiin tutkijantyön kannalta relevantteja ajankohtaisia aiheita. Tutkija on jatkossakin blogin keskiössä, mutta mistä blogissa pitäisi kirjoittaa vuonna 2019?