Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen

”Ja koko ajan open access -ajatus oli läsnä – emme tee vain itsellemme, vaan myös muille tutkijoille”, englantilaisen filologian emeritaprofessori Terttu Nevalainen kuvaa kielentutkimuksen varhaista korpustyötä. Nevalainen on itse ollut kokoamassa tekstikorpuksia 1980-luvulta lähtien, ja tässä haastattelussa hän kertoo, miten avoimista aineistoista muodostui keskeinen osa kielentutkimuksen käytäntöjä.

Jatka lukemista ”Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen”

20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa

Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? Miksi Googlen pilvipalvelut puuttuvat yliopiston tallennusratkaisutaulukosta? Kuka on Datatuki-verkostossa se henkilö, joka hallitsee datanhallinnan ”viidakon” kokonaisuudessaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousi esiin kevään tapaamisissa ja webinaareissa uuteen tutkimusdatapolitiikkaan liittyen. Blogiartikkeli käy läpi kysymykset, ja tarjoaa niihin myös Datatuki-verkoston vastaukset.

Jatka lukemista ”20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa”

Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen

Tiedeinstituuttien tutkijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tutkimusaineistojen avoimuutta kuin esimerkiksi korkeakoulujen tutkijoilla. Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke kartoitti avoimen tieteen nykykäytäntöjä, ja toi esiin muun muassa tutkimusinfrastruktuuripalveluihin liittyvät epäkohdat. Tutkijat Manna Satama ja Laura Nissin käyvät tässä blogiartikkelissa läpi tiedeinstituuttien tutkijoiden asemaa eri näkökulmista, ja he esittävät myös ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen”

Millaista asiantuntemusta tutkimuksen datanhallinnan tueksi tarvitaan? Katsaus RDM-foorumin esityksiin

Tutkimusdatan merkitys ja rooli osana tutkimusta vahvistuu, mutta millaisia palveluita ja millaista asiantuntemusta tutkijoiden tukena on tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä? Data-asiantuntijoiden (data steward) ammatillinen rooli ja eri maiden käytännöt olivat esillä kaksipäiväisessä Research Data Management Forum (RDMF) -tapahtumassa. Tässä blogiartikkelissa luodaan tiivis katsaus pääpuheenvuoroihin ja muihin esityksiin, ja pohditaan data-asiantuntijuuden ydinkysymyksiä, kuten tehtävänkuvia, koulutusta ja roolia nykyisessä muutostilanteessa.

Jatka lukemista ”Millaista asiantuntemusta tutkimuksen datanhallinnan tueksi tarvitaan? Katsaus RDM-foorumin esityksiin”

16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset

Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.

Jatka lukemista ”16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset”

Avoimista aineistoista avoimiin tutkimusmenetelmiin kielentutkimuksessa

Kieliaineistoja ja niiden käsittelyyn tarkoitettuja menetelmiä on jo pitkään ollut avoimesti saatavilla tutkijoiden käyttöön. Nyt kielentutkimuksessa ollaan siirtymässä avoimessa julkaisemisessa uuteen vaiheeseen, kun myös alan keskeisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden opetukseen keskittyviä resursseja on alettu julkaista avoimesti selvästi aiempaa enemmän. Joulukuussa 2020 julkaistiin laaja kokoelma Kielentutkimuksen menetelmiä I–IV.

Jatka lukemista ”Avoimista aineistoista avoimiin tutkimusmenetelmiin kielentutkimuksessa”

What it takes and what are the benefits of opening research data – summary of Datarepo2021 webinar

The challenges – as well as the opportunities – of open data are affecting more and more researchers, and regardless of the discipline, the same questions come up again and again: Can I open the research data I have collected? What does it require? How to deal with sensitive material? In March 2021, the University of Helsinki’s Data Support, in cooperation with data repositories, organized a webinar that brought together researchers and data management experts from various fields. The webinar focused on what it takes to open data and how open materials can be used. This blog post sums up the event.

Jatka lukemista ”What it takes and what are the benefits of opening research data – summary of Datarepo2021 webinar”

Open Research Europe vie tieteellistä julkaisemista avoimen vertaisarvioinnin suuntaan

Open Research Europe (ORE) on uusi avoin julkaisualusta, joka on tarkoitettu EU-hankkeisiin pohjautuville julkaisuille kaikilla tieteenaloilla. ORE käyttää avointa vertaisarviointia, joka tuo tutkimuksen laadunarvioinnin korostuneesti tutkijayhteisön omiin käsiin. Vertaisarviot ovat julkisesti kenen tahansa arvioitavana ja ne noteerataan OREssa myös tieteellisen työn tuotoksiksi, joihin voi viitata julkaisujen tapaan. Tässä artikkelissa Wienin yliopiston apulaisprofessori ja OREn tieteellisen tukiryhmän jäsen Toma Susi vastaa kysymyksiin avoimen vertaisarvioinnin käytännön toteutuksesta.

Jatka lukemista ”Open Research Europe vie tieteellistä julkaisemista avoimen vertaisarvioinnin suuntaan”

Open data as the foundation of interdisciplinary research – interview with Francesca Morello

If you could choose one way to advance opening data (regardless of costs), what would it be? Francesca Morello would choose data stewards as part of every research group: ”Data steward, as an expert professional, would be capable to support researchers’ choices on daily bases and could help them promote the optimal reuse of their data: both positive results but also negative findings.” Morello is one of the speakers at the webinar event ”What it takes: Open your research data” that takes place on 25 March 2021.

Jatka lukemista ”Open data as the foundation of interdisciplinary research – interview with Francesca Morello”