Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen

Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.

Jatka lukemista ”Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen”

”Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa

Euroopan komission avoimen tieteen suosituksia päivitettiin huhtikuussa 2018, ja suositusten toimeenpanon tarkistuspiste on nyt lokakuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sami Niinimäki käy tässä blogiartikkelissa läpi komission suositusten sisältöä ja roolia tiedepolitiikassa sekä suositusten toteutusta erityisesti Suomen osalta. Niinimäen mukaan komission suositukset ovat soft law -tasoa, eli ne eivät suoraan velvoita jäsenmaita. Komissio kuitenkin tarkastelee suositusten toimeenpanoa arvioidakseen, vaativatko ne tiukempaa ohjausta tai palveluita tuekseen.

Jatka lukemista ””Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa”

Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista

Erilaisten tieteenalakulttuurien ymmärtäminen on ollut yliopistonlehtori Simo Kyllösen mukaan avoimen tieteen peruskurssin keskeisin anti. Avoimen tieteen periaatteiden soveltamiseen omassa tutkimuksessa tohtorikoulutettava tarvitsisi kuitenkin myös oman tiedeyhteisön ja tieteenalan tukea. Tässä jutussa Kyllönen kertoo keväällä 2019 pidetyn avoimen tieteen kurssin kokemuksista. Kurssille osallistui 127 tohtorikoulutettavaa kaikilta kampuksilta.

Jatka lukemista ”Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista”

Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen

Maailman merkittävimmän tutkimusdataan keskittyvän organisaation jäsenistö kokoontuu Suomessa lokakuussa 2019. Research Data Alliance on kuin jättimäinen yhteisölähtöinen think tank, jonka tavoitteena on parantaa tutkimusdatan laatua ja saatavuutta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikille avoimessa toiminnassa ratkotaan laajaa kirjoa kysymyksiä aina EU:n tiedepolitiikasta tutkijoiden jokapäiväisiin datahaasteisiin.

Jatka lukemista ”Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen”

Avoimuus on tieteen ydinasioita – haastattelussa Simo Kyllönen

Think Open -blogille perustettiin keväällä uusi toimitusneuvosto, jonka tehtävänä on vahvistaa blogin yhteyttä Helsingin yliopiston tutkijakenttään. Vuosi sitten tutkimusetiikan ja avoimen tieteen yliopistonlehtorina aloittanut Simo Kyllönen liittyi myös toimitusneuvoston vahvuuteen. Hän pitää tärkeänä, että avointa tiedettä käsitellään konkreettisten tutkijapalveluiden ja ajankohtaisuutisoinnin lisäksi myös laajemmassa, yhteiskunta- ja tieteenfilosofisessa perspektiivissä. Simo Kyllösen haastattelu aloittaa toimitusneuvoston esittelyn blogissa.

Jatka lukemista ”Avoimuus on tieteen ydinasioita – haastattelussa Simo Kyllönen”

Umpio provides researchers with a tool for processing sensitive data

The Umpio service is an answer to researchers’ queries about how to process sensitive personal data. The service was developed and tested on during last year, and the service will be further developed. At the moment, Umpio offers a more efficient and lighter solution for storing sensitive data than a dedicated server.

Jatka lukemista ”Umpio provides researchers with a tool for processing sensitive data”

Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki

Suomi kulkee Euroopassa omaa tietään avoimen tieteen toiminnan kansallisessa organisoinnissa. Avoimen tieteen koordinointi tapahtuu tutkimuskentän yhteistyön pohjalta, mutta Henriikka Mustajoki korostaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön tuen merkitystä toiminnan vakiinnuttamisessa. Tänä vuonna avoimen tieteen työlistalla on paljon pitkän tähtäimen asioita.

Jatka lukemista ”Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki”

Missä mennään digitiekartan toteutuksessa? – haastattelussa digijohtaja Jaakko Kurhila

Jaakko Kurhilalla on takanaan ensimmäinen vuosi Helsingin yliopiston digitalisaatioprosessin johtajana. Vuoden takaisen digitiekartan toteuttamisessa on lähdetty liikkeelle opetuksesta, joka on myös Kurhilalle tärkeä teema. Tutkimuksen digitalisaation osalta Kurhila nostaa esiin dataintensiivisen tutkimuksen ja tieteen avoimuuden, jossa keskeistä on erityisesti yliopiston kytkeytyminen yhteiskuntaan.

Jatka lukemista ”Missä mennään digitiekartan toteutuksessa? – haastattelussa digijohtaja Jaakko Kurhila”

Supercharged research data storage and sharing is on the way

We at the University of Helsinki IT Center have been busy preparing new services for researchers after Project Mildred. Our primary focus has been on supporting research processes, such as storing, sharing and publishing research data. On this note we have exciting news – a new research support tool Datacloud is being trialed. Jatka lukemista ”Supercharged research data storage and sharing is on the way”

Versionhallinta on tutkimuksen välttämätön työkalu – Gitlab tukee tutkijan työtä Helsingin yliopistossa

Versionhallinta on yksi tekstimuotoisten tiedostojen hallinnan tärkeimmistä työkaluista. Sen merkitys on korostunut varsinkin nykyisen ketterän ohjelmistokehityksen aikana. Yksi koodaajakollegani totesi asiasta taannoin, ettei koodia ole olemassa, ellei sitä ole tallennettu versionhallintajärjestelmään. Tässä blogikirjoituksessa taustoitetaan versionhallinnan roolia tutkimuksessa ja kerrotaan Helsingin yliopistossa käytössä olevasta Gitlab-versionhallintaohjelmistosta ja sen käytöstä.

Jatka lukemista ”Versionhallinta on tutkimuksen välttämätön työkalu – Gitlab tukee tutkijan työtä Helsingin yliopistossa”

From research services to open science discussions – a summary of Think Open blog in 2018

This blog post brings together all articles in English published in the Think Open blog last year.  A large number of blog posts dealt with services for researchers, but there was also broader discussions on open science and digitalisation in the blog. The researcher will continue to be at the heart of the Think Open, but what kind of articles you wish to read in 2019?

Jatka lukemista ”From research services to open science discussions – a summary of Think Open blog in 2018”

Datan uumenista Plan S:n viitoittamaan tulevaisuuteen – lue, mitä blogissa kirjoitettiin vuonna 2018

Tähän blogipostaukseen on koottu kaikki Think Open -blogissa viime vuonna julkaistut kirjoitukset teemoittain järjestettynä. Tutkijalle suunnatut palvelut olivat blogitekstien ydinaiheita, mutta kirjoituksissa käytiin myös laajempaa keskustelua avoimeen tieteeseen ja digitaalisuuteen liittyen sekä nostettiin esiin tutkijantyön kannalta relevantteja ajankohtaisia aiheita. Tutkija on jatkossakin blogin keskiössä, mutta mistä blogissa pitäisi kirjoittaa vuonna 2019?

Jatka lukemista ”Datan uumenista Plan S:n viitoittamaan tulevaisuuteen – lue, mitä blogissa kirjoitettiin vuonna 2018”