Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
The Umpio service is an answer to researchers’ queries about how to process sensitive personal data. The service was developed and tested on during last year, and the service will be further developed. At the moment, Umpio offers a more efficient and lighter solution for storing sensitive data than a dedicated server.
Jatka lukemista ”Umpio provides researchers with a tool for processing sensitive data”
Helsingin yliopiston Mildred-hankkeen tavoitteena oli tarjota tutkijoille korkeatasoinen tutkimusdatainfrastruktuuri ja edistää avointa tiedettä. Mitä saatiin aikaan ja mitä opittiin? Hankkeen osaprojektien vetäjät kertovat.
Suomi kulkee Euroopassa omaa tietään avoimen tieteen toiminnan kansallisessa organisoinnissa. Avoimen tieteen koordinointi tapahtuu tutkimuskentän yhteistyön pohjalta, mutta Henriikka Mustajoki korostaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön tuen merkitystä toiminnan vakiinnuttamisessa. Tänä vuonna avoimen tieteen työlistalla on paljon pitkän tähtäimen asioita.
Jaakko Kurhilalla on takanaan ensimmäinen vuosi Helsingin yliopiston digitalisaatioprosessin johtajana. Vuoden takaisen digitiekartan toteuttamisessa on lähdetty liikkeelle opetuksesta, joka on myös Kurhilalle tärkeä teema. Tutkimuksen digitalisaation osalta Kurhila nostaa esiin dataintensiivisen tutkimuksen ja tieteen avoimuuden, jossa keskeistä on erityisesti yliopiston kytkeytyminen yhteiskuntaan.
At the beginning of 2019, University of Helsinki (UH) Data Support together with the Faculty of Medicine conducted a survey of the faculty Principal Investigators about where data is stored during a project and where it is made available after the project. Almost 50 Principal Investigators participated in the survey. More than half of the researchers were affiliated only to University of Helsinki and around a quarter were affiliated both to the University and HUS.
Lääketieteellinen tiedekunta (LTDK) ja Helsingin yliopiston Datatuki teki alkuvuonna 2019 LTDK:n vastuullisille tutkijoille kyselyn, jossa selvitettiin aineistojen säilytysratkaisuja tutkimusprojektin aikana ja aineistojen julkaisupaikkoja projektin jälkeen. Kyselyyn vastasi lähes 50 vastuullista tutkijaa, joista yli puolet oli yliopiston puolelta ja noin neljäsosa sekä HUS:n että yliopiston palveluksessa.
Jatka lukemista ”Missä lääketieteen alan tutkija säilyttää ja julkaisee aineistonsa?”
Koko päivän kestävässä OpenAIRE-tapahtumassa Helsingissä etsittiin erilaisia tapoja tehdä avoimesta tieteestä – sen linjauksista, palveluista ja muusta – helpommin lähestyttävää. Tutkijan näkökulma ja tutkijan työn tukeminen nousivat päivän pääteemoiksi. Tässä blogiartikkelissa luodaan tiivis katsaus tapahtuman pääsisältöihin.
We at the University of Helsinki IT Center have been busy preparing new services for researchers after Project Mildred. Our primary focus has been on supporting research processes, such as storing, sharing and publishing research data. On this note we have exciting news – a new research support tool Datacloud is being trialed. Jatka lukemista ”Supercharged research data storage and sharing is on the way”
Versionhallinta on yksi tekstimuotoisten tiedostojen hallinnan tärkeimmistä työkaluista. Sen merkitys on korostunut varsinkin nykyisen ketterän ohjelmistokehityksen aikana. Yksi koodaajakollegani totesi asiasta taannoin, ettei koodia ole olemassa, ellei sitä ole tallennettu versionhallintajärjestelmään. Tässä blogikirjoituksessa taustoitetaan versionhallinnan roolia tutkimuksessa ja kerrotaan Helsingin yliopistossa käytössä olevasta Gitlab-versionhallintaohjelmistosta ja sen käytöstä.
This blog post brings together all articles in English published in the Think Open blog last year. A large number of blog posts dealt with services for researchers, but there was also broader discussions on open science and digitalisation in the blog. The researcher will continue to be at the heart of the Think Open, but what kind of articles you wish to read in 2019?
Tähän blogipostaukseen on koottu kaikki Think Open -blogissa viime vuonna julkaistut kirjoitukset teemoittain järjestettynä. Tutkijalle suunnatut palvelut olivat blogitekstien ydinaiheita, mutta kirjoituksissa käytiin myös laajempaa keskustelua avoimeen tieteeseen ja digitaalisuuteen liittyen sekä nostettiin esiin tutkijantyön kannalta relevantteja ajankohtaisia aiheita. Tutkija on jatkossakin blogin keskiössä, mutta mistä blogissa pitäisi kirjoittaa vuonna 2019?
Turhautuminen julkaisuprosessin hitauteen on lisännyt niin sanottujen preprint-arkistojen suosiota. Vertaisarvioimattomien artikkelien julkaiseminen tarjoaa mahdollisuuden tulosten nopeaan esittelyyn ja artikkelin parantamiseen avoimen vertaisarvioinnin keinoin. Tässä blogipostauksessa tarkastellaan kahta uutta preprint-arkistoa.
Jatka lukemista ”Testissä uudet preprint-arkistot OSF ja Science Open”
Preprint-repositories provide an opportunity for quick publication. We tested two archives, OSF Preprints and Science Open Preprints. This is the abstract of the original post (in Finnish).
Jatka lukemista ”New preprint repositories OSF and Science Open – a quick test”
Dialogihaastattelun toisessa osassa vararehtori Paula Eerola ja geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivonen keskustelevat tutkimusdatasta, yritysyhteistyöstä ja tutkimusinfrastruktuureista.
Tutkimusprojektin avaaminen on aikaa ja resursseja vievää – erityisesti, jos avaaminen ei ole ollut projektin tavoite aivan sen alusta alkaen. Tässä tekstissä tarkastellaan Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimusprojektin avaamisessa kohdattuja ongelmia ja niiden ratkaisuyrityksiä.
Jatka lukemista ”Erkki Kurenniemen sähkösoittimet -tutkimusprojekti ja tutkimuksen avoimuus”
Helsingin yliopiston kirjasto järjestää 19. 10. klo 10-12 elokuvanäytöksen avoimesta tieteestä Kaisa-kirjaston Kaisa-salissa (Fabianinkatu 30, 7. kerros, 7062).
Jatka lukemista ”Avoin elokuva: Paywall – The Business of Scholarship”
Open science and data infrastructures can greatly support certain research areas in the humanities. The 2018 annual DARIAH meeting gathered a number of researchers, librarians, and other parties to discuss these topics in Paris. This blog post provides a summary and some highlights from the meeting.
Jatka lukemista ”Open Science infrastructures in the Humanities? Greetings from DARIAH in Paris”
Mitä datan avaaminen tarkoittaa käytännössä? Mitä se vaatii? Mikä rooli on käyttäjillä? Millaisia ongelmia matkan varrella on ratkaistava? Seismologian instituutissa toteutettu OpenFIRE-hanke toi esiin sekä datan avaamisen vaatiman työn ja osaamisen että ne kipupisteet, joita eteen tulee. Prosessin lopputulos, OpenFIRE-palvelun täysversio, julkaistiin tänä kesänä.
What is the opening of data in practice? What does it require? The OpenFIRE project at the Institute of Seismology highlights the work and expertise needed to open research data, and it also reveals the problems that come along the way. This is the abstract of the original post (in Finnish).
Helsingin yliopisto