Helsingin yliopisto
”The vision is that EOSC (European Open Science Cloud) in ten years will be similar to the internet. It will be a virtual environment, where researchers can find and access data, and also services that can ease their work in research”, summarizes Sara Garavelli (CSC) EOSC’s goals in the near future. However, among researchers, EOSC is still not well known, as researcher Anca Hienola points out. In this interview, Garavelli and Hienola discuss EOSC from the perspective of researchers and research services. We also get an answer to the question, what is EOSC’s most tangible achievement at the moment.
Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen
”Ja koko ajan open access -ajatus oli läsnä – emme tee vain itsellemme, vaan myös muille tutkijoille”, englantilaisen filologian emeritaprofessori Terttu Nevalainen kuvaa kielentutkimuksen varhaista korpustyötä. Nevalainen on itse ollut kokoamassa tekstikorpuksia 1980-luvulta lähtien, ja tässä haastattelussa hän kertoo, miten avoimista aineistoista muodostui keskeinen osa kielentutkimuksen käytäntöjä.
20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa
Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? Miksi Googlen pilvipalvelut puuttuvat yliopiston tallennusratkaisutaulukosta? Kuka on Datatuki-verkostossa se henkilö, joka hallitsee datanhallinnan ”viidakon” kokonaisuudessaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousi esiin kevään tapaamisissa ja webinaareissa uuteen tutkimusdatapolitiikkaan liittyen. Blogiartikkeli käy läpi kysymykset, ja tarjoaa niihin myös Datatuki-verkoston vastaukset.
Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen
Tiedeinstituuttien tutkijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tutkimusaineistojen avoimuutta kuin esimerkiksi korkeakoulujen tutkijoilla. Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke kartoitti avoimen tieteen nykykäytäntöjä, ja toi esiin muun muassa tutkimusinfrastruktuuripalveluihin liittyvät epäkohdat. Tutkijat Manna Satama ja Laura Nissin käyvät tässä blogiartikkelissa läpi tiedeinstituuttien tutkijoiden asemaa eri näkökulmista, ja he esittävät myös ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen”
Millaista asiantuntemusta tutkimuksen datanhallinnan tueksi tarvitaan? Katsaus RDM-foorumin esityksiin
Tutkimusdatan merkitys ja rooli osana tutkimusta vahvistuu, mutta millaisia palveluita ja millaista asiantuntemusta tutkijoiden tukena on tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä? Data-asiantuntijoiden (data steward) ammatillinen rooli ja eri maiden käytännöt olivat esillä kaksipäiväisessä Research Data Management Forum (RDMF) -tapahtumassa. Tässä blogiartikkelissa luodaan tiivis katsaus pääpuheenvuoroihin ja muihin esityksiin, ja pohditaan data-asiantuntijuuden ydinkysymyksiä, kuten tehtävänkuvia, koulutusta ja roolia nykyisessä muutostilanteessa.
16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset
Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.
Avoimista aineistoista avoimiin tutkimusmenetelmiin kielentutkimuksessa
Kieliaineistoja ja niiden käsittelyyn tarkoitettuja menetelmiä on jo pitkään ollut avoimesti saatavilla tutkijoiden käyttöön. Nyt kielentutkimuksessa ollaan siirtymässä avoimessa julkaisemisessa uuteen vaiheeseen, kun myös alan keskeisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden opetukseen keskittyviä resursseja on alettu julkaista avoimesti selvästi aiempaa enemmän. Joulukuussa 2020 julkaistiin laaja kokoelma Kielentutkimuksen menetelmiä I–IV.
Jatka lukemista ”Avoimista aineistoista avoimiin tutkimusmenetelmiin kielentutkimuksessa”
What it takes and what are the benefits of opening research data – summary of Datarepo2021 webinar
The challenges – as well as the opportunities – of open data are affecting more and more researchers, and regardless of the discipline, the same questions come up again and again: Can I open the research data I have collected? What does it require? How to deal with sensitive material? In March 2021, the University of Helsinki’s Data Support, in cooperation with data repositories, organized a webinar that brought together researchers and data management experts from various fields. The webinar focused on what it takes to open data and how open materials can be used. This blog post sums up the event.
Data management services from CSC are at your fingertips
CSC – IT Center for Science provides data management services and tools for computing, storing as well as opening and sharing data. As the amount of data is increasing all the time, it is important that services support the workflows and enable easy data handling.
Jatka lukemista ”Data management services from CSC are at your fingertips”
Open Research Europe vie tieteellistä julkaisemista avoimen vertaisarvioinnin suuntaan
Open Research Europe (ORE) on uusi avoin julkaisualusta, joka on tarkoitettu EU-hankkeisiin pohjautuville julkaisuille kaikilla tieteenaloilla. ORE käyttää avointa vertaisarviointia, joka tuo tutkimuksen laadunarvioinnin korostuneesti tutkijayhteisön omiin käsiin. Vertaisarviot ovat julkisesti kenen tahansa arvioitavana ja ne noteerataan OREssa myös tieteellisen työn tuotoksiksi, joihin voi viitata julkaisujen tapaan. Tässä artikkelissa Wienin yliopiston apulaisprofessori ja OREn tieteellisen tukiryhmän jäsen Toma Susi vastaa kysymyksiin avoimen vertaisarvioinnin käytännön toteutuksesta.