Avoin tiede Helsingin yliopiston uudessa strategiassa

Avoimen tieteen hyödyntäminen yhteistyöverkostoissa, tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen ja opetuksen avoimuuden lisääminen. Siinä kolme seikkaa, jotka nousevat esiin Helsingin yliopiston uudesta strategiasta vuosille 2021–2030. Keskustelu strategian tulkinnoista on alkanut, ja blogiartikkelissa strategiaa tarkastellaan avoimen tieteen näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Avoin tiede Helsingin yliopiston uudessa strategiassa”

Tutkija, osallistu avoimen tieteen kansalliseen työpajaan maaliskuussa!

Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio järjestää 17. maaliskuuta Tieteiden talolla tutkijoille suunnatun työpajan, jossa käsitellään tutkijoiden roolia kansallisessa yhteistyössä. Työpajaan voi ilmoittautua 8. maaliskuuta saakka. Tutkijat ovat tervetulleita myös samana päivänä järjestettävään Avoimen tieteen kevättyöpajaan, jossa asialistalla on useita kansallisia suosituksia sekä muita tutkijoita ja tutkimusta koskevia asioita. Jatka lukemista ”Tutkija, osallistu avoimen tieteen kansalliseen työpajaan maaliskuussa!”

Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa

”Tieteen termipankki on omassa lajissaan avoimen tieteen kentällä. Se ei ensi sijassa ole avointa tutkimusdataa (vaikka sitä voidaan sellaisenakin käyttää) eikä perinteinen tutkimusjulkaisu (vaikka termityön voi merkitä julkaisuihinsa), ei myöskään (pelkkä) tieteen erikoissanastojen sanakirja vaan tutkimusinfrastruktuuri, jonka tarjoama tieteellisiin käsitteisiin ja käsitteenmuodotukseen liittyvä tieto on tieteellisen tutkimuksen ja sen ymmärtämisen olennaisia välineitä”, kirjoittavat Tiina Onikki-Rantajääskö ja Johanna Enqvist Tieteen termipankkia käsittelevässä blogiartikkelissaan. Vuonna 2012 avatussa verkkopalvelussa on tällä hetkellä noin kolmannes Suomessa harjoitettavista tieteenaloista ja termipankissa kehitetään myös avoimen tieteen sanastoa.

Jatka lukemista ”Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa”

Open science and qualitative research evaluation

”Responsible research evaluation must look past abstract quantitative indicators and examine research in its true context, which requires qualitative research evaluation approaches and methods.” In this blog article, Joona Lehtomäki, a science adviser at the division of strategic research at the Academy of Finland (Research Councils Finland), writes about research evaluation, role of metrics, impact of research, open science and the qualitative turn in research evaluation. Lehtomäki also outlines what would a turn towards more contextualized and qualitative research evaluation mean in practice.

Jatka lukemista ”Open science and qualitative research evaluation”

Miksi Datasiivousviikko järjestetään?

Helsingin yliopiston Datatuen järjestämä Datasiivousviikko pyrkii kiinnittämään yliopistolaisten huomion hyvään datanhallintaan ja siitä saataviin hyötyihin. Datanhallinta tukee myös yliopiston tavoitteita muun muassa tutkimuksen laatuun sekä avoimeen ja vastuulliseen tieteeseen liittyen. Datasiivousviikkoon voi kuka tahansa yliopistolainen osallistua Twitterissä hashtägillä #5sdata.

Jatka lukemista ”Miksi Datasiivousviikko järjestetään?”

Why is Data Cleaning Week organized?

The Data Cleaning Week at the University of Helsinki aims to draw attention to good data management routines and its benefits. This also supports the University of Helsinki’s strategic goals in terms of research quality and open and responsible science. All UH researchers, staff members and students can participate in the Data Cleaning Week on Twitter by using the hashtag #5sdata.

Jatka lukemista ”Why is Data Cleaning Week organized?”

Open science in my PhD

”Science should be transparent and accessible to everyone. Today, I firmly believe that science goes hand in hand with openness. When I started my PhD couple of years ago, I did not even know what open science meant. Since then, I have taken baby steps towards a more sustainable science culture.” In this blog post, University of Helsinki doctoral student Julia Kemppinen writes on a practical level how she learned to understand the importance of open science and how she implements open science practices in her research.

Jatka lukemista ”Open science in my PhD”

Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä

Aineistonhallintasuunnitelma eli DMP on tullut yhä useammalle tutkijalle tutuksi, kun tutkimusrahoittajat ovat alkaneet vaatia DMP-liitettä osana hakemusta. Mutta millainen painoarvo DMP:llä on hakemuksen arvioinnissa? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Mitä hyötyä DMP:stä oikeasti on tutkijalle? Millä tavalla se tukee tutkimuksen vastuullista toteuttamista? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin kysymyksiin etsittiin vastausta kansallisen Tuuli-verkoston järjestämässä DMP-työpajassa.

Jatka lukemista ”Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä”

Support for self-archiving from the library

Helsinki University Library supports self-archiving and open access publishing with its services: information service, training sessions, reminders about self-archiving, TUHAT checking and self-archiving depositing service. This article presents self-archiving and the work and services of the library’s open access team. This is the fourth part of Think Open blog’s article series on self-archiving.

Jatka lukemista ”Support for self-archiving from the library”

Julkaisuarkistot käyttäjäkokemuksen jäljillä – Open Repositories 2019 -konferenssi Hampurissa

Avoimiin julkaisuarkistoihin keskittyvä Open Repositories -konferenssi järjestettiin kesäkuussa Hampurissa. Tämän vuoden teemana oli käyttäjän tarpeet. Neljän päivän aikana syvennyttiin myös muun muassa avoimeen tieteeseen, julkaisuarkistojen kehittämiseen, metadataan ja laki- ja lisensointiasioihin. Tietojärjestelmäasiantuntija Reeta Kuuskoski ja tietoasiantuntija Tanja Vienonen Kansalliskirjastosta käyvät läpi konferenssin antia ja taustoittavat myös suomalaisten julkaisuarkistojen roolia.

Jatka lukemista ”Julkaisuarkistot käyttäjäkokemuksen jäljillä – Open Repositories 2019 -konferenssi Hampurissa”

Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen

Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.

Jatka lukemista ”Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen”