16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset

Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.

Avoimen tieteen alkuvuoden aikana on keskusteltu niin kotimaisten tiedelehtien rahoitusmalleista, kirjojen avoimuudesta kuin avoimuuden hinnastakin. Think Open -blogin puolivuotiskatsaus nostaa esiin 16 huomionarvoista teemaa, lukuvinkkiä ja avointa tiedettä hyödyntävää tutkimuscasea.

Työ avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa on jatkunut edellisvuosien tapaan tiiviinä, mikä näkyy tässäkin katsauksessa. Tulevaa syksyä silmällä pitäen Avointiede.fi-verkkosivu on hyvä tapa pysyä kärryillä etenkin kotimaan asioista avoimen tieteen saralla.

5 x pääteemoja

Kotimaisten tiedelehtien rahoitusmallit esillä

Tämän(kin) vuoden keskeisenä teemana on ollut kotimaisten tiedelehtien avoimen julkaisemisen rahoitus. Keväällä esiteltiin kolme ratkaisumallia: rinnakkaistallennusmalli, konsortiomalli ja ns. osaratkaisu seurojen julkaisuille. Tiedeyhteisö esitti näkemyksensä esitetyistä malleista, ja vastaukset ovat vapaasti luettavissa. Haastava työsarka jatkuu syksyn aikana, Henriikka Mustajoki (työryhmän sihteeri, TSV): ”Kommenttien perusteella yksikään esitetyistä vaihtoehdoista ei ole ongelmaton, eikä kaikkien tutkimusyhteisön jäsenten mielestä edes paras tai sopiva. Onkin epätodennäköistä, että tähän kysymykseen löytyy yhtä ratkaisua. Työryhmän työ eteneekin nyt erilaisten osaratkaisujen tarkentamisella.”

  • Lue myös: Selvityksen mukaan opiskelijat ovat suurin kotimaisten avointen tieteellisten lehtien käyttäjäryhmä.

Tutkimusdatan avoimuuden osalinjaus julkaistiin

Tutkimusdatan avoimen saatavuuden linjaus – eli ensimmäinen osalinjaus tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuudessa – määrittelee viisi tavoitetta: (1) kaikille tutkimusprojekteille laaditaan datanhallintasuunnitelma; (2) organisaatioilla on toimintamallit datan käyttöoikeuksia varten; (3) tutkimusdatan metadata tukee avaamista ja käyttöä; (4) tutkimusdatalle on asianmukainen tallennus- ja säilytysratkaisu palveluineen; (5) organisaatioissa on toimintamalli osaamisen, koulutusten ja palveluiden kehittämiseksi. Ensimmäisen tavoitteen aikataulu on vuodesta 2023 lähtien, muiden vuodesta 2022 lähtien. Osalinjauksen yhteydessä hyväksyttiin myös kokonaislinjauksen kolme periaatetta, jotka koskevat vastuullista aineistonhallintaa, tutkijan tueksi tarkoitettuja palveluita ja meritoitumista.

Kirjojen avoimuutta edistetään Suomessa ja kansainvälisesti

Avointa julkaisemista on edistetty pitkälti artikkelit edellä, ja siinä on myös edistytty avoimuuden noustessa Suomessa jo yli 70 prosentin. Myös tieteellisten kirjojen avoimuus on yhä vahvemmin esillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Suomessa valmistellaan tieteellisten kirjojen ja kokoomateosten artikkelien avoimuutta määrittelevää linjausta, ja Pekka Olsbo on tarkastellut sen tiimoilta kotimaisen julkaisemisen avoimuutta ja eurooppalaisia linjauksia.

Suomen EOSC-foorumi perustettiin tammikuussa

European Open Science Cloud (EOSC) on hanke, jonka tavoitteena on rakentaa erillään olevista palveluista yhtenäistä eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria. Suomessa EOSC sai lisäpotkua alkuvuodesta, kun OKM, Suomen Akatemia ja CSC perustivat Suomen EOSC-foorumin eli kansallisen verkoston – tiedotus- ja vaikutuskanavan – EOSC:n kotimaisille sidosryhmille. Parhaillaan käynnissä on tutkijoille ja muille suunnattu avoin haku EOSC Future -projekteihin.

Myös avoimuudella on hintansa

Tutkimusjulkaisujen avoimuuden rinnalla on lisääntynyt hintatietoisuus. Alkuvuoden aikana Avointiede.fi-sivulla julkaistiin artikkelisarja avoimuuden hintaan liittyen, teemoina mm. tutkimusaineistot ja datapalvelut. Tutkimusjulkaisujen osalta tutkija Mikael Laakson alustus Avoimen tieteen kevätpäivillä (tiivistelmä/video) summasi nykytilannetta: luodaanko avoimuudelle kestävämpää mallia vai karkaavatko kustannukset käsistä?

  • Lue myös: Kirjoittajamaksuja on käsitelty Think Open -blogin APC-juttusarjassa, ja kokonaisvaltaisen katsauksen aiheeseen tarjoaa keväällä julkaistu kansallisen APC-projektin loppuraportti, Kirjoittajamaksut ja niiden seuranta.
  • Lue myös: Walt Crawfordin tuore koonti avoimen julkaisemisen hinnasta julkaistiin kesäkuussa – kolme havaintoa siitä: (1) vuonna 2020 avointen artikkelien määrä ylitti ensi kertaa miljoonaan; (2) artikkelien keskihinta oli 1203 dollaria, jossa on kasvua 180 dollaria edellisvuoteen; (3) DOAJ-tietokannan OA-lehdistä suurin osa (69%) on maksuttomia, mutta suurimpaan osaan (65%) artikkeleista sisältyy kirjoittajamaksu.

5 x luettavaa

Kattava raportti maksuttomista OA-kanavista: Plan S -tiederahoittajien ja Science Europen raportti maksuttomista open access -lehdistä (diamond OA, platinum OA) tekee selkoa niin lehtien käytännöistä (mm. arviointi, toimitus) kuin toimintaedellytyksistäkin (mm. rahoitus). ”The report finds that diamond journals represent a vast archipelago of relatively small journals serving a wide variety of scientific communities.”

Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa: Artikkeli summaa, miten Helsingin yliopisto – jonka lähtökohtana on suosia avoimia teknologioita ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja – linjaa avoimen koodin käyttöä, mitä avoimia ohjelmistoja yliopistossa käytetään ja millaisia käytännön näkökulmia avoimeen koodiin liittyy organisaation näkökulmasta.

Avointen oppimateriaalien opas julkaistiin: Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmässä laadittu opas neuvoo, mistä avoimia oppimateriaaleja löytyy, miten niitä voi käyttää ja miten tuottaa itse avoimia oppimateriaaleja.

Uusi julkaisualusta luottaa avoimeen vertaisarviointiin: Artikkelissa esitellään uusi Open Research Europe (ORE) -julkaisualusta, joka avointa vertaisarviointia hyödyntämällä tuo tutkimuksen laadunarvioinnin tutkijayhteisön omiin käsiin. Samalla se noteeraa vertaisarvioinnit tieteellisen työn tuotoksiksi, joihin voi viitata julkaisujen tapaan.

Tutkimusdata tieteellisenä julkaisuna: Informaatiotutkimus-lehden artikkelissa tarkastellaan tutkimusdatan käsitettä, sen vertaisarviointia ja julkaisemista sekä tutkimusdatan julkaisemiseen liittyvää palvelunäkökulmaa yliopistoissa. Tutkijoiden on hyvä olla kartalla aiheesta, sillä tutkimuksen digitalisaation tuomat mahdollisuudet tutkimustuotosten avoimuudelle tulevat muuttamaan tutkimusta ohjaavia toimintaperiaatteita, lainsäädäntöä ja mittareita.

5 x avoin tiede tutkimuksessa

”Peitsi kädessä kohti tuntematonta” eli avoin opetus käytännössä: Kansallisen avoimen tieteen palkinnon voittanut teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen yliopistonlehtori Jari Laru (Oulun yliopisto) on edistänyt avointa oppimista jo pitkään ja kertoo kokemuksistaan Avointiede.fi-haastattelussa.

Aineistojen avaamisen ratkaisuja eri tieteenaloilla: Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yliopistonlehtori ja dosentti Tommi Kurki Turun yliopistosta kertoo, miten kielentutkimuksen aineistoja kerätään, tallennetaan ja käytetään. Metsätieteissä aineistojen jakamisella tutkijoiden kesken on pitkät perinteet, mutta avaamisen malleja on vasta etsitty. Lajitietoa yhteen kokoava Suomen Lajitietokeskus – jota koordinoi Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) – on työskennellyt saavutettavamman tutkimustiedon ja hyvän datanhallinnan puolesta jo vuosia, ja palkitun Lajitietokeskuksen toimintaa on kuvattu aiemmin myös Think Open -blogissa.

Sensitiivisen datan ja avoimen datan leikkauspisteessä: Tilastotieteilijä Lotta Hallamaa kertoo, kuinka tutkimusdatan laadusta ja saatavuudesta huolehditaan lääketieteellisessä tutkimuksessa ja millaisia kysymyksiä liittyy sensitiiviseen dataan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat Oskari Luomala ja Jonas Sivelä puolestaan kertovat koronadatan käsittelystä ja käytöstä. ”Anonymisointi ei ole pelkkää rutiinia, vaan vaatii joskus suoranaista aivotyötä ja ympäröivän yhteiskunnan ymmärtämistä”, toteaa Annika Valaranta, joka kuvaa sensitiivisestä datasta osana Tietoarkiston käytäntöjä. Tutkimusaineiston anonymisoinnin ja tulevan tutkimuksen edellyttämän avoimuuden jännite on läsnä kulttuuriperintöaineistojen kohdalla koskevassa artikkelissa: Miten säilyttää kulttuuriperintöaineistoja tuleville tutkijasukupolville?

Humanististen alojen aineistonhallintaan etsittiin ratkaisuja: Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hankkeen (2018–2020) tavoitteena oli kehittää Suomen ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien osaamista tutkimusaineistojen hallinnassa ja avaamisessa etenkin humanististen alojen aineistoissa.

Kotimainen avoin tiedelehti käytännössä: Media & viestintä -lehden tekijät kertovat haastattelussa kotimaisen avoimen tiedelehden julkaisemisesta, ja esittävät toiveen ”avoimuuden aloituspaketista”, joka auttaisi alkutaipaleella. Aikuiskasvatus-lehden tekijät kokeilivat avointa vertaisarviointia rikastaakseen artikkelin osapuolten välistä dialogia, testatakseen uusia toimintamalleja ja tehdäkseen näkyväksi vertaisarvioijien työtä ja tekstien välistä vuorovaikutusta.

1 x kuunneltavaa

Avoimen tieteen koordinaation keväällä aloittamassa podcast-sarjassa Avoimesti tieteestä! on päässyt ääneen jo koko joukko tutkijoita, opettajia ja avoimen tieteen tukipalveluiden asiantuntijoita, jotka ovat lähestyneet avoimuutta eri näkökulmista – muun muassa avointen oppimateriaalien, avointen lisenssien ja avoimen datan kannalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *