Why is it important to self-archive OA publications also? The library deposits publications on behalf of researchers

Self-archiving of articles published in the open access journals will continue to be done by the library. However, researchers may receive an email reminder due to the fact that the automatic identification of publication type is not always accurate. This blog article explains why OA articles are deposited in a digital repository (Helda) and how the library supports researchers in self-archiving.

Jatka lukemista ”Why is it important to self-archive OA publications also? The library deposits publications on behalf of researchers”

Miksi myös OA-julkaisut rinnakkaistallennetaan? Kirjasto hoitaa tallennuksen tutkijan puolesta

Open access -lehdessä julkaistujen artikkelien rinnakkaistallennus tehdään jatkossakin kirjastossa. Tutkija voi saada asiasta muistutuksen, joka johtuu siitä, että julkaisujen automaattinen tunnistaminen ei kaikissa tapauksissa ole aukotonta. Tässä artikkelissa kerrotaan, miksi OA-artikkelit tallennetaan julkaisuarkistoon ja miten kirjasto tukee tutkijoita rinnakkaistallentamisessa.

Jatka lukemista ”Miksi myös OA-julkaisut rinnakkaistallennetaan? Kirjasto hoitaa tallennuksen tutkijan puolesta”

Open science during coronavirus outbreak – an overview of the manifestations of openness

While states have closed their borders in response to the coronavirus outbreak, science has opened up in a unique way. Researchers have been openly sharing their outputs and making research available across disciplines, publishers have broken down their paywalls, and new ways of creating and disseminating scientific knowledge have been developed. This blog article provides an overview of the manifestations and features of open science over the past few months.

Jatka lukemista ”Open science during coronavirus outbreak – an overview of the manifestations of openness”

Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa

Samalla, kun valtiot ovat sulkeutuneet koronaviruspandemian aikana, tiede on avautunut ainutlaatuisella tavalla. Tutkijat jakavat aineistojaan avoimesti muiden saataville ja tekevät tutkimusta yli tieteenalarajojen, kustantajat purkavat maksumuurejaan ja uusia tapoja tieteellisen tiedon luomiseksi ja välittämiseksi kehitetään. Tässä blogiartikkelissa luodaan yleiskatsaus avoimen tieteen ja tiedon avoimuuden ilmentymiin ja teemoihin viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Jatka lukemista ”Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa”

Open access as a dream which came true

This is a story how open access gave a new life for our book on research ethics. As everyone knows, open science and open access, in particular, is in fashion in recent research policy. However sometimes it seems that there is a lot of talk and discussion on it but not so much real doing. We will tell our about a fortunate case when we were in the right place at the right time.

Jatka lukemista ”Open access as a dream which came true”

Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen

Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.

Jatka lukemista ”Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen”

”Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa

Euroopan komission avoimen tieteen suosituksia päivitettiin huhtikuussa 2018, ja suositusten toimeenpanon tarkistuspiste on nyt lokakuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sami Niinimäki käy tässä blogiartikkelissa läpi komission suositusten sisältöä ja roolia tiedepolitiikassa sekä suositusten toteutusta erityisesti Suomen osalta. Niinimäen mukaan komission suositukset ovat soft law -tasoa, eli ne eivät suoraan velvoita jäsenmaita. Komissio kuitenkin tarkastelee suositusten toimeenpanoa arvioidakseen, vaativatko ne tiukempaa ohjausta tai palveluita tuekseen.

Jatka lukemista ””Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa”

Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen

Maailman merkittävimmän tutkimusdataan keskittyvän organisaation jäsenistö kokoontuu Suomessa lokakuussa 2019. Research Data Alliance on kuin jättimäinen yhteisölähtöinen think tank, jonka tavoitteena on parantaa tutkimusdatan laatua ja saatavuutta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikille avoimessa toiminnassa ratkotaan laajaa kirjoa kysymyksiä aina EU:n tiedepolitiikasta tutkijoiden jokapäiväisiin datahaasteisiin.

Jatka lukemista ”Maailman tutkimusdatayhteisö koolle Suomeen”

Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki

Suomi kulkee Euroopassa omaa tietään avoimen tieteen toiminnan kansallisessa organisoinnissa. Avoimen tieteen koordinointi tapahtuu tutkimuskentän yhteistyön pohjalta, mutta Henriikka Mustajoki korostaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön tuen merkitystä toiminnan vakiinnuttamisessa. Tänä vuonna avoimen tieteen työlistalla on paljon pitkän tähtäimen asioita.

Jatka lukemista ”Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki”

Feedback on Plan S from University of Helsinki and elsewhere

Over 600 individuals and organisations for over 40 countries provided feedback on Plan S implementation guidance. All responses will be made openly available later in the spring by cOAlition S. The feedback from University of Helsinki emphasizes that open access to scholarly publications is an important part of a broader cultural and methodological change required for Open Science to become mainstream.This change will happen successfully through a multistakeholder dialogue. Universities are the everyday working communities of researchers, and therefore have a lot to offer in bringing about change and dialogue among researchers and other research community stakeholder groups.

Jatka lukemista ”Feedback on Plan S from University of Helsinki and elsewhere”

Mitä tutkijan tulee tietää avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta – kommentointiaikaa tiistaihin asti

Avoimen julkaisemisen kansalliseen strategialuonnokseen on kirjattu periaatteita ja tavoitteita avoimen julkaisemisen hinnasta, maksujen läpinäkyvyydestä, avoimen julkaisemisen arvioimisesta ja avointen julkaisukanavien tukemisesta. Tavoitteena on, että kaikki kotimaiset tieteelliset julkaisut ovat avoimesti saatavilla vuoteen 2022 mennessä.

Jatka lukemista ”Mitä tutkijan tulee tietää avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta – kommentointiaikaa tiistaihin asti”

Tutkija, vaikuta avoimen tieteen tulevaisuuteen – kansallinen strategia ja Plan S -suunnitelma kommentoitavana helmikuussa

Onko avoin tiede menossa oikeaan suuntaan Suomessa tai Euroopassa? Mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota? Nyt on korkea aika ottaa kantaa, sillä tiedeyhteisön kommentteja avoimen tieteen tulevaisuudesta kerätään helmikuussa. Eurooppalaisten tiederahoittajien Plan S -suunnitelma on ollut kommentoitavana marraskuusta lähtien, ja kommentointiaikaa vielä 8. helmikuuta asti. Vastajulkaistua kansallista avoimen julkaisemisen strategialuonnosta voi kommentoida 26. helmikuuta asti.

Jatka lukemista ”Tutkija, vaikuta avoimen tieteen tulevaisuuteen – kansallinen strategia ja Plan S -suunnitelma kommentoitavana helmikuussa”

Eurostatin data tutkijoiden käyttöön – miksi aineiston käyttöä rajoitetaan ja mitä Eurostatin datalla voi tehdä?

Helsingin yliopiston tutkijoilla on ollut keväästä lähtien mahdollisuus anoa EU:n tilastotoimiston Eurostatin mikrodatoja käyttöön. Yhteiskuntatieteiden tutkijat Reijo Sund, Antti Kaihovaara ja Ville-Veikko Pulkka kertovat tutkimusluvallisten aineistojen – ”suljettujen avointen aineistojen” – erityispiirteistä ja Eurostatin datan käyttömahdollisuuksista.

Jatka lukemista ”Eurostatin data tutkijoiden käyttöön – miksi aineiston käyttöä rajoitetaan ja mitä Eurostatin datalla voi tehdä?”

”Avoimuus on a ja o, ja se vahvistuu koko ajan” – Ari Asmin Open Data Champions -haastattelu

Datan jakamisen on oltava tutkijalle helppoa ja palkitsevaa, jotta avoimuus yleistyisi, toteaa Open Data Champions -tunnustuksella palkittu Ari Asmi. Asmille avoimessa datassa on kysymys tutkijantyön ja -uran edistämisen lisäksi tieteen periaatteiden toteutumisesta: avoimuus on tieteen edellytys. Läpinäkyvyys on erityisen tärkeää, kun tutkimukseen kohdistuu poliittista painetta.

Jatka lukemista ””Avoimuus on a ja o, ja se vahvistuu koko ajan” – Ari Asmin Open Data Champions -haastattelu”