Keväällä valmisteltu tieteellistä julkaisemista koskeva EU-julkilausuma on nostamassa aiemman välittömän avoimuuden rinnalle myös julkaisemisen maksuttomuuden kirjoittajalle. Toistaiseksi on epäselvää, mitä tekeillä oleva julkilausuma käytännössä tarkoittaisi, mutta asiantuntija-arvioissa sitä pidetään luontevana askeleena EU:n avoimen julkaisemisen politiikassa. Pyrkimys edistää kirjoittajille maksutonta avointa julkaisemista (diamond open access) on nyt esillä Euroopassa muutenkin. Suomessa se on ollut avoimen tiedejulkaisemisen valtavirtaa jo pitkään.
Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä
Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa sisältää alkuvuoden 2022 uutiskoosteen sekä lukuvinkkejä. Teemoina ovat tuttujen Plan S:n ja Suomen Akatemian lisäksi tutkimuksen arvioinnin uudistaminen, maksuton avoin julkaiseminen, tieteellisten seurojen rooli, ResearchGaten oikeustapaus, datanhallinnan johtaminen, avoimuuden kannustimet, tutkimusaineistojen avaamisen vaikeus, Helsinki University Press, tiedeinstituutit ja muutama muukin aihe. Puolivuotiskatsauksen avausosa käsitteli kansallisia linjauksia.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä”
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kymmenen uutista
Tässä avoimen tieteen vuosikatsauksen 2021 toisessa osassa käydään läpi viime vuoden uutissatoa. Esillä on Plan S ja Horizon Europe, Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikka sekä eurooppalaiset avoimen tieteen seurantaraportit. Vuosikatsauksen avausosa käsitteli viime vuoden puheenaiheita.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kymmenen uutista”
16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset
Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.
Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa
Avoimen tieteen kehitykseen on liittynyt lukuisia eri vaiheita ja käännekohtia. Helsingin yliopistossa moni alkuaikojen kampuskohtaisista avoimen tieteen palveluista on muovautunut ja vakiintunut vuosien saatossa merkittäviksi, koko yliopiston kattaviksi palveluiksi. Vähitellen mukaan on tullut myös kokonaan uusia palveluita. Myös avoimeen tieteeseen kohdistuvat asenteet ja toimintatavat ovat käyneet läpi muutoksia, ja pääosin kehitys on ollut myönteistä. Kirjastossa pitkän työuran tehnyt kehityspäällikkö Kimmo Koskinen kertoo tässä artikkelissa omista kokemuksistaan avoimen tieteen parissa 1990-luvulta alkaen.
The open science annual review picks up the main topics in 2020: from Plan S to coronavirus pandemic
The open science review 2020 includes the refinements of Plan S and the tool for checking the Plan S compatibility of publishing channels, it provides a look at the guidelines and recommendations made in national open science coordination, and it provides an overview of the effects of the coronavirus pandemic on the openness of scientific information. The special theme is open access journals that vanish from the web – and the researcher’s means of preserving her or his own research.
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 1 – Plan S:n viilauksia, kotimaan linjauksia ja katoavia OA-lehtiä
Avoimen tieteen vuoden 2020 katsauksen ensimmäisessä osassa pureudutaan Plan S:n tarkennuksiin ja julkaisukanavien Plan S -yhteensopivuuden tarkistavaan työkaluun, luodaan tiivis silmäys kansallisessa avoimen tieteen koordinaatiossa tehtyihin linjauksiin, suosituksiin ja ohjeistuksiin sekä tarkastellaan koronavuoden vaikutuksia tieteellisen tiedon avoimuuteen. Erikoisteemana käsitellään verkosta katoavia open access -lehtiä ja tutkijan mahdollisuuksia vaikuttaa oman tutkimuksensa säilyttämiseen. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toinen osa (uutiset) julkaistaan 14. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) 19. tammikuuta.
Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen
Mitä avoimessa tieteessä on tänä vuonna tapahtunut? Tämä blogiartikkeli summaa alkuvuoden keskeiset asiat, ja kertoo, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut tieteen avoimuuteen, mitä linjauksia avoimen tieteen kotimaisessa yhteistyössä on tuotettu ja mitä viilauksia vuodenvaihteessa 2021 voimaan astuvaan Plan S -suunnitelmaan on tehty.
Why is it important to self-archive OA publications also? The library deposits publications on behalf of researchers
Self-archiving of articles published in the open access journals will continue to be done by the library. However, researchers may receive an email reminder due to the fact that the automatic identification of publication type is not always accurate. This blog article explains why OA articles are deposited in a digital repository (Helda) and how the library supports researchers in self-archiving.
Miksi myös OA-julkaisut rinnakkaistallennetaan? Kirjasto hoitaa tallennuksen tutkijan puolesta
Open access -lehdessä julkaistujen artikkelien rinnakkaistallennus tehdään jatkossakin kirjastossa. Tutkija voi saada asiasta muistutuksen, joka johtuu siitä, että julkaisujen automaattinen tunnistaminen ei kaikissa tapauksissa ole aukotonta. Tässä artikkelissa kerrotaan, miksi OA-artikkelit tallennetaan julkaisuarkistoon ja miten kirjasto tukee tutkijoita rinnakkaistallentamisessa.