Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen

Mitä avoimessa tieteessä on tänä vuonna tapahtunut? Tämä blogiartikkeli summaa alkuvuoden keskeiset asiat, ja kertoo, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut tieteen avoimuuteen, mitä linjauksia  avoimen tieteen kotimaisessa yhteistyössä on tuotettu ja mitä viilauksia vuodenvaihteessa 2021 voimaan astuvaan Plan S -suunnitelmaan on tehty.

Teksti: Juuso Ala-Kyyny & Markku Roinila

Vuoden 2020 ensimmäinen puolisko on tuonut tieteen avoimuuden näkökulmaa voimakkaasti esiin. Korona on kiinnittänyt tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden huomion tieteellisten aineistojen saatavuuteen, ja samalla koronapandemiaan liittyvä tutkimus on tehnyt tunnetuksi avoimen tieteen toimintatapoja.

Tässä blogiartikkelissa summaamme lyhyesti alkuvuoden ja kesän kiinnostavimpia avoimen tieteen uutisia ja avauksia niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Lista ei ole täydellinen, ja täydennysehdotuksia otetaan mielellään vastaan kommenttikentässä jutun lopussa.

Korona nosti tieteen avoimuuden esiin (Ala-Kyyny)

Kesäkuun alussa julkaistu raportti How COVID-19 is Changing Research Culture kuvaa covid-19-tutkimukseen liittyviä tilastotietoja, kuten tutkimustuotoksia. Julkaisumäärien lisäksi raportti esittelee myös julkaisemiseen liittyviä trendejä, kuten vertaisarvioimattomien, avoimesti jaettujen preprint-julkaisujen merkityksen lääketieteellisessä koronatutkimuksessa, jossa preprinttien asema ei entuudestaan ole ollut vahva.

“[T]he changes that have been going on in scholarly communication are being accelerated in areas around COVID-19 research. Open Access models, rapid peer review, preprints and next generation search technologies are all playing a role in accentuated ways as a part of this extreme situation. COVID-19 is, in some sense, a natural experiment: A microcosm that allows us to see the future of scholarly communication”. (How COVID-19 is Changing Research Culture, 2020)

Raportti kuvaa myös avointen julkaisujen kehitystä koronapandemian aikana: vaikka covid-19-tutkimusta on avattu merkittävästi, maksumuurin taakse jää yhä huomattava osa aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita.

Think Open -blogissa julkaistiin huhtikuussa artikkeli Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa, joka kokosi yhteen pandemian aikaista kirjoittelua avoimen tieteen näkökulmasta. Kotimaisesta keskustelusta on hyvä nostaa esiin myös Suomen yliopistojen rehtorineuvoston (UNIFI), Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen yliopistokirjastojen verkoston (FUN) vetoomus Digitaalisten tietoaineistojen saatavuus turvattava poikkeusoloissa ja Suomen tiedekustantajien liiton ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) vastaus siihen – tiedekustantajien ja TSV:n vastaus on hyvä ja informatiivinen katsaus kotimaisen tiedekustantamisen OA-kysymyksiin. Voisiko koronakriisi antaa sysäyksen kotimaisten tiedejulkaisujen rahoitusongelman ratkaisemiseen?

Kansallisessa koordinaatiossa tuottelias alkuvuosi (Ala-Kyyny)

Avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa, jota TSV:n kautta luotsataan, kevät ja kesä olivat jälleen työteliästä aikaa, ja erilaisia ohjeita, suosituksia ja luonnoksia valmistui paljon.

Tuoreimmista linjauksista on syytä mainita heti kaksi tutkimusdataan liittyvää luonnosta: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksen johdanto ja periaatteet sekä Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus ovat kommentoitavana 25. syyskuuta asti (ks. lyhyt taustoitus linjausten, osalinjausten ja suositusten suhteesta). Tutkimusaineistojen ja datan puolella tuoreimpiin julkaisuihin kuuluu myös Tutkijan datapalvelut -työryhmän loppuraportti, joka julkaistiin elokuun alussa.

Avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa syntyy eritasoisia tuotoksia – lue lyhyt taustoitus. Kuva: Avointiede.fi

Jo vuodenvaihteessa tuotiin julki jatkon kannalta keskeinen linjaus avoimen tieteen edistämiseksi, Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025. Julistus toimii perustana, kun määritellään, mihin suuntaan avointa tiedettä suomalaisessa tutkimusyhteisössä viedään. Julistuksen voi käydä myös allekirjoittamassa yksityishenkilönä.

Keväällä julkaistiin Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt – vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus, jonka tavoitteen voisi tiivistää näin: tutkijan arvioinnin ja julkaisumetriikan tehtävä on tukea tieteellistä tutkimusta ja tutkijaa. Think Open -blogissa tietoasiantuntija Eva Isaksson summaa suosituksen pääkohdat.

Järeästi nimetty Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suositukset tutkimusorganisaatioille valmistui elokuun lopussa, ja se sisältää suosituksia muun muassa julkaisupolitiikasta, tutkimusrahoituksesta ja tukipalveluista. Yksi suositus eteni kevään aikana kommentointiin asti. Tutkimusrahoittajat ovat avainroolissa julkaisukulttuurin muutoksessa, ja Avoimen julkaisemisen suositus tutkimusrahoittajille -luonnos oli kommentoitavana touko–kesäkuussa.

Myös avoimen oppimisen puolella edettiin: Oppimateriaalien avointa julkaisemista koskevan suosituksen final draft -versio kommentteineen julkaistiin jo helmikuussa. Virallisempi julkaiseminen tapahtuu sitten, kun alkukesästä kommentoitavana ollut Oppimateriaalien avoimen saatavuuden osalinjaus -luonnos valmistuu. Nimensä mukaisesti sekä yleisempi osalinjaus että konkreettisempi suositus keskittyvät oppimateriaalien avoimuuteen – avoimista oppimis- ja opetuskäytännöistä tulee omat linjauksensa myöhemmin.

Kevään aikana julkaistiin myös kaksi ohjetta, jotka on suunnattu kustantajille ja julkaisijoille. Ohje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille kertoo Creative Commons -lisenssien käytöstä tutkimusjulkaisujen ja -aineistojen avoimessa lisensoinnissa. Toinen ohje, Ohje tieteellisille julkaisukanaville vastuullisen aineisto- ja datapolitiikan laatimiseksi, sisältää konkreettisen, 17-kohtaisen listan, joilla aineistopolitiikkaa voi sorvata vastaamaan tutkimusrahoittajien vaatimuksia ja avoimen tieteen linjauksia.

Plan S tarkentuu rinnakkaistallennuksen osalta (Roinila)

Välittömän avoimen julkaisemisen päävaihtoehdot Plan S -suunnitelmassa.

Suurten tutkimusrahoittajien Plan S -suunnitelma tulee voimaan ensi vuoden alusta, joten kuhina sen ympärillä on loppuvuoden suuria OA-trendejä. Kesällä 2020 rahoittajien yhteenliittymä, cOAlition S, antoi tästä ennakkomerkkejä. Uuden linjauksen mukaan rahoituksen ehtona tulee kaikki rinnakkaistallenteet lisensoida CC BY-lisenssillä. Julkaisutavasta riippumatta Plan S -rahoitettujen tutkijoiden tulee varmistaa välitön avoin julkaiseminen kaikille artikkeleille, jotka syntyvät rahoitusaikana. Tämä voi aiheuttaa hämmennystä, sillä esimerkiksi monissa Elsevierin lehdissä on tiukka lisenssi (usein CC BY-NC-ND) ja pitkä julkaisuviive. Vaikuttaa siltä, että cOAlition S haluaa pakottaa tutkijat julkaisemaan nimenomaan tietynlaisissa julkaisuissa, mikä tosin jo sisältyi alkuperäiseen hybridivapaaseen suunnitelmaan. Joka tapauksessa esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittaman tutkijan on vuodesta 2021 lähtien mietittävä hyvin tarkkaan julkaisukanavaansa. Tämä asettaa haasteita esimerkiksi kotimaiselle kielellä julkaisevalle tutkijalle, sillä monilla suomalaislehdillä on verrattain tiukka rinnakkaistallennuspolitiikka.

Heinäkuun puolivälissä rinnakkaistallennusta koskevaan asiaan saatiin lisäselvyyttä, kun koalitio ilmoitti, että Plan S-rahoitetuilla tutkijoilla on oikeus rinnakkaistallennukseen riippumatta lehden kustantajan linjauksista. Lisäehdon merkitys on siinä, että tutkija voi julkaista missä tahansa lehdessä, jopa maksumuurin takana, ja olla silti Plan S -yhteensopiva. Tämä toki yksinkertaistaa asioita, ja jää nähtäväksi, miten suuret kustantajat tähän suhtautuvat. OA-liikkeelle olisi suuri voitto, jos kustantajat taipuisivat sallimaan post-print-versioiden julkaisemisen CC BY-lisenssillä ilman embargoa – edes Plan S-rahoitettujen tutkijoiden kohdalla. Myös kirjastojen rinnakkaistallennuspalvelu hyötyisi tästä. Asiasta voi kuitenkin kehkeytyä lihava riita. Suuren Wellcome-säätiön edustaja Robert Kiley argumentoi, että rahoitus on laillisesti ensisijainen julkaisijan linjaukseen nähden. Hän kuitenkin myönsi, että kustantaja saattaa vain kieltäytyä julkaisemasta käsikirjoitusta, jos haluaa pitää omasta linjastaan kiinni.

OA-liikkeelle olisi suuri voitto, jos kustantajat taipuisivat sallimaan post-print-versioiden julkaisemisen CC BY-lisenssillä ilman embargoa – edes Plan S-rahoitettujen tutkijoiden kohdalla.

Kesän aikana cOAlition S menetti yhden tärkeän tukijan, kun Euroopan unionin tiedeneuvosto (European Research Council, ERC) ilmoitti vetäytyvänsä hankkeesta. Perusteena oli se, ettei ERC katsonut nuorten tutkijoiden voivan välttää hybridijulkaisemista (ks. myös cOalition S:n vastaus). Perustelu on hieman outo, sillä Plan S:n taustalla on myös ajatus OA-julkaisukanavien tukemisesta, jotta julkaisukanavat lisääntyvät. Oli miten oli, Euroopan unioni pysyy hankkeen takana, mikä on olennaisinta.

Koalitio on käynnistänyt myös 11. syyskuuta asti avoinna olevan kyselyn, jolla kartoitetaan ilmaisia julkaisukanavia (ns. diamond OA). Tämä liittynee huoleen juuri nuorten tutkijoiden julkaisukanavien vähyydestä.

Avoimen tieteen uutisia lyhyesti x 10

Seuraavassa nostetaan esiin kymmenen kiinnostavaa uutista, tutkimusta tai selvitystä avoimen tieteen alueelta alkuvuoden ajalta.

Avoin tiedejulkaiseminen sai uuden kanavan: Helsinki University Press (intranet-linkki)

Pieteetillä valmisteltu Helsinki University Press (HUP) aloitti julkaisutoimintansa helmikuussa. Kansainvälinen open access -kustantamo eri alojen vertaisarvioituja tutkimuskirjoja ja tieteellisiä lehtiä. HUP on Helsingin yliopiston, Helsingin yliopiston kirjaston ja Gaudeamuksen yhteinen kustantamo.

CSC:n palvelukatalogi tutkijoiden käyttöön

Tieteen tietotekniikan keskus – CSC julkaisi elokuussa uuden palvelukataloginsa. Palveluluettelo auttaa tutkijaa löytämään oikean palvelun esimerkiksi tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä.

The role of learned societies in national scholarly publishing

Tutkimus tieteellisten seurojen merkityksestä kotimaisessa tieteellisessä julkaisemisessa kertoo, että seurat julkaisevat eri kanavissaan (mm. lehdet, kirjat) noin 70 prosenttia suomalaisesta vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Seurojen julkaisuista 38 prosenttia oli avoimesti saatavilla.

Tietoa suomalaisesta tutkimuksesta saatavilla nyt yhdestä paikasta – Tiedejatutkimus.fi-verkkopalvelu avautuu

Uusi ja kansainvälisessäkin vertailussa ainutlaatuinen Tiedejatutkimus.fi-verkkopalvelu kokoaa tietoa suomalaisesta tutkimusjärjestelmästä, julkaisutoiminnasta, tutkimushankkeista ja rahoituksesta. Palvelun kautta pääsee käsiksi myös avoimesti saatavilla oleviin julkaisuihin. Syksyn aikana tutkijat pääsevät lisäämään ja muokkaamaan myös omia tutkijaprofiilejaan palvelussa.

Evaluation of cancellation of journal agreement with Elsevier 2018

Ruotsi katkaisi sopimuksen kustantajajätti Elsevierin kanssa kesällä 2018, ja katko kesti 17 kuukautta. Tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita koskeva selvitys osoittaa, että sopimuskatkon vaikutus tutkimusyhteisölle oli vähäisempi kuin pelättiin mutta myös tutkijajoukkoa jakava: 37 prosenttiin tutkijoista katkoksella ei ollut vaikutusta, 39 % piti vaikutusta kielteisenä ja 15 % hyvin kielteisenä.

Atlas of open science and research in Finland 2019 (kypsyystasoselvitys)

Keväällä julkaistiin laaja raportti avoimen tieteen tilanteesta Suomessa. Kypsyystasoselvityksen keskeinen viesti on se, että tieteen avoimuus edistyy edelleen. Tämänkertaisessa selvityksessä tarkasteltiin korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, tutkimusrahoittajia, tiedeinstituutteja ja tiedeyhteisöjen kattojärjestöjä.

Open Access uptake by universities worldwide (pre-print)

Vertaisarvioimaton (pre-print) tutkimus tarkastelee avoimen julkaisemisen kehitystä kansainvälisellä tasolla yhdistelemällä tietoa eri lähteistä ja esittelemällä avoimen julkaisemiseen arviointiin sopivat indikaattorit instituutiotasolla. Mukana on kaikkiaan 963 organisaatiota, ja tutkimuksen data on avoimesti saatavilla.

Progress on open science – towards a shared research knowledge system: final report of the open science policy platform

EU:n Open Science Policy Platformin loppuraportti rakentaa visiota kohti vuotta 2030 ja avoimen tieteen seuraavaa vaihetta. Tätä “jaetun tutkimustiedon järjestelmää” (shared research knowledge system) luonnehtivat muun muassa tutkimuksen tekemisen monipuolisuus, tutkimuksen arvioinnin vastuullisuus ja läpinäkyvyys sekä innovaationäkökulman huomioiminen.

Journal research data sharing policies: a study of highly-cited journals in neuroscience, physics, and operations research

Tutkimus esittelee datan jakamisen käytännön linjauksia neurotieteiden, fysiikan ja operaatiotutkimuksen eniten siteeratuissa lehdissä. 120 lehden selvitys osoittaa, että tilanne vaihtelee paljon lehdestä toiseen – tärkeimpiä tekijöitä datanjakamisen kannalta ovat (1) tiettyjen datatyyppien hallintaan kehittyneet käytännöt ja (2) datarepositorioiden tarjonta.

Sorbonne Declaration on the rights of research data

Alkuvuodesta tutkimusorganisaatioita edustavat kattojärjestöt – jotka edustavat yli 160 tutkimusintensiivistä yliopistoa – sitoutuivat Sorbonnen julistuksessa tutkimusaineistojen avaamiseen. Samalla kuitenkin katse käännettiin lainsäätäjien ja tutkimusrahoittajien suuntaan, joiden odotetaan osallistuvan avoimuutta edistävien käytäntöjen ja työkalujen kehittämiseen.

2 Replies to “Korona avaa tiedettä, kansallisessa koordinaatiossa ahkeroidaan ja Plan S lähestyy – katsaus avoimen tieteen alkuvuoteen”

  1. Hep, nyt tuo järeästi nimetty Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suositukset tutkimusorganisaatioille on ihan virallisesti julkaistukin!

Comments are closed.