”Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen

Yhteiskuntatieteilijä Salla-Maaria Laaksonen tuntee tutkijantyönsä kautta verkosta kerättyyn tutkimusdataan liittyvät pullonkaulat. Datan luonteeseen, omistajuuteen, käyttöoikeuksiin ja säilytysmahdollisuuksiin liittyy kysymyksiä, joihin tutkimusdataa käsittelevän tutkijan on etsittävä vastauksia. Laaksonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hän haluaa laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua myös tieteellisen tiedon käyttöön ja rooliin yhteiskunnassa.

Jatka lukemista ””Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen”

Mitä hyötyä Datatuen DMP-palveluista on ollut? Neljä tutkijaa kertoo oman näkemyksensä

Monelle tutkijalle Suomen Akatemian syyskuun hakukierros tekee tutkimusdatan hallinnan suunnittelusta ajankohtaisen asian. Helsingin yliopiston Datatuki tarjoaa tukea aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) tekemiseen. Kysyimme neljältä Helsingin yliopiston tutkijalta, miten hyvin palvelu vastasi heidän tarpeisiinsa.

Jatka lukemista ”Mitä hyötyä Datatuen DMP-palveluista on ollut? Neljä tutkijaa kertoo oman näkemyksensä”

What are the benefits of UH Data Support’s DMP services? Four researchers share their views

For many researchers, the the Academy of Finland’s September 2019 Call makes data management planning a topical issue. The University of Helsinki Data Support provides support for the preparation of data management plans (DMP). We asked four UH researchers how well the Data Support services responded to their needs.

Jatka lukemista ”What are the benefits of UH Data Support’s DMP services? Four researchers share their views”

”Opiskelijoita voisi ottaa enemmänkin mukaan tutkimukseen” – haastattelussa Juha Laakkonen

Yliopistolehtori Juha Laakkosen opetuksessa Viikin kampuksella opiskelijat sekä hyödyntävät että tuottavat tutkimusdataa. Tutkimusdata opetuksessa tuo asiaa lähemmäksi, ja auttaa Laakkosen mukaan opiskelijoita ymmärtämään, mistä tieto on peräisin. Laakkonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hänen mukaansa kokoavalle tiedotukselle ja hyvien käytäntöjen jakamiselle yli tieteenala- ja organisaatiorajojen on Helsingin yliopistossa tarvetta. Jatka lukemista ””Opiskelijoita voisi ottaa enemmänkin mukaan tutkimukseen” – haastattelussa Juha Laakkonen”

New publishing channel for blog articles – Think Open Digest helps researchers find the blog content better

Think Open Digest journal combines and regroupes articles published on the blog into thematic entities. The first two issues are dedicated to research data management, a current topic due to the Academy of Finland’s September 2019 call.

Jatka lukemista ”New publishing channel for blog articles – Think Open Digest helps researchers find the blog content better”

Blogiartikkeleille uusi julkaisukanava – Think Open Digest auttaa tutkijaa löytämään jutut paremmin

Uusi Think Open Digest -verkkolehti kokoaan yhteen blogissa julkaistuja juttuja temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Kaksi ensimmäistä numeroa on omistettu tutkimusdatan hallinnalle, aiheelle, joka on Suomen Akatemian hakukierroksen takia ajankohtainen. Jatkossa Think Open Digestiin voidaan koota myös muualla avoimesti julkaistuja ja tutkijantyön kannalta tärkeitä artikkeleita.

Jatka lukemista ”Blogiartikkeleille uusi julkaisukanava – Think Open Digest auttaa tutkijaa löytämään jutut paremmin”

Avoimuus on tieteen ydinasioita – haastattelussa Simo Kyllönen

Think Open -blogille perustettiin keväällä uusi toimitusneuvosto, jonka tehtävänä on vahvistaa blogin yhteyttä Helsingin yliopiston tutkijakenttään. Vuosi sitten tutkimusetiikan ja avoimen tieteen yliopistonlehtorina aloittanut Simo Kyllönen liittyi myös toimitusneuvoston vahvuuteen. Hän pitää tärkeänä, että avointa tiedettä käsitellään konkreettisten tutkijapalveluiden ja ajankohtaisuutisoinnin lisäksi myös laajemmassa, yhteiskunta- ja tieteenfilosofisessa perspektiivissä. Simo Kyllösen haastattelu aloittaa toimitusneuvoston esittelyn blogissa.

Jatka lukemista ”Avoimuus on tieteen ydinasioita – haastattelussa Simo Kyllönen”

Avoimessa julkaisemisessa otettiin uusi suunta – katsaus summaa avoimen tieteen alkuvuoden ydinkohdat

Plan S, FinELib-lehtineuvottelut ja avoimen julkaisemisen strategia. Kevät 2019 oli vilkasta aikaa avoimen julkaisemisen toimintatapojen linjaamisessa. Tässä blogipostauksessa käydään läpi tämän vuoden ensimmäisen puoliskon keskeiset avoimen tieteen tapahtumat.

Jatka lukemista ”Avoimessa julkaisemisessa otettiin uusi suunta – katsaus summaa avoimen tieteen alkuvuoden ydinkohdat”

Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui

Tieteellistä julkaisemista uudistavan Plan S -suunnitelman lopullinen versio valmistui toukokuun lopussa. Luonnosversio sai runsaasti palautetta, mikä vaikutti uuteen suunnitelmaan. Keskeisin muutos liittyy aikatauluun: täytäntöönpanoa siirretään vuodella ja suunnitelmaa aletaan toteuttaa vuodesta 2021 lähtien. Uusi Plan S ottaa myös kantaa tutkimuksen arviointiin, tunnustaa aiempaa selvemmin tarpeen erilaisille tavoille toteuttaa avoimuutta ja tarkentaa kirjoittajamaksuihin liittyviä linjauksia. Blogipostaus summaa uuden Plan S -suunnitelman.

Jatka lukemista ”Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui”

Mikä muuttui? Avoimen julkaisemisen kansallisen strategian uusi versio kommentoitavana

Kaikki tieteelliset lehti- ja konferenssiartikkelit ovat avoimesti saatavilla vuodesta 2022 lähtien, linjaa päivitetty versio avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta. Uuteen strategialuonnokseen on kirjattu myös toimenpiteet tämän ja muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Blogikirjoitus summaa pääkohdat strategiapaperista, joka on avoimesti kommentoitavana 7. kesäkuuta saakka.

Jatka lukemista ”Mikä muuttui? Avoimen julkaisemisen kansallisen strategian uusi versio kommentoitavana”

Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki

Suomi kulkee Euroopassa omaa tietään avoimen tieteen toiminnan kansallisessa organisoinnissa. Avoimen tieteen koordinointi tapahtuu tutkimuskentän yhteistyön pohjalta, mutta Henriikka Mustajoki korostaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön tuen merkitystä toiminnan vakiinnuttamisessa. Tänä vuonna avoimen tieteen työlistalla on paljon pitkän tähtäimen asioita.

Jatka lukemista ”Tavoitteena avoimen tieteen yhteistyön vakiinnuttaminen – haastattelussa TSV:n Henriikka Mustajoki”

Missä mennään digitiekartan toteutuksessa? – haastattelussa digijohtaja Jaakko Kurhila

Jaakko Kurhilalla on takanaan ensimmäinen vuosi Helsingin yliopiston digitalisaatioprosessin johtajana. Vuoden takaisen digitiekartan toteuttamisessa on lähdetty liikkeelle opetuksesta, joka on myös Kurhilalle tärkeä teema. Tutkimuksen digitalisaation osalta Kurhila nostaa esiin dataintensiivisen tutkimuksen ja tieteen avoimuuden, jossa keskeistä on erityisesti yliopiston kytkeytyminen yhteiskuntaan.

Jatka lukemista ”Missä mennään digitiekartan toteutuksessa? – haastattelussa digijohtaja Jaakko Kurhila”

Uusi Editori-palvelu sopii avoimeen julkaisemiseen ja opetuksen tueksi – palvelu lanseerataan keväällä

Avoimeen julkaisemiseen ja tieteellisen julkaisun toimitustyöhön tarkoitettu Editori-palvelu tuo myös opetukseen uudenlaisia mahdollisuuksia. Samalla palvelun toivotaan juurruttavan avoimen tieteen kulttuuria Helsingin yliopistossa. Tieteellisille lehdille ja opiskelijalehdille Editori tarjoaa avoimen julkaisemisen kanavan.

Jatka lukemista ”Uusi Editori-palvelu sopii avoimeen julkaisemiseen ja opetuksen tueksi – palvelu lanseerataan keväällä”

Mitä tutkijan tulee tietää avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta – kommentointiaikaa tiistaihin asti

Avoimen julkaisemisen kansalliseen strategialuonnokseen on kirjattu periaatteita ja tavoitteita avoimen julkaisemisen hinnasta, maksujen läpinäkyvyydestä, avoimen julkaisemisen arvioimisesta ja avointen julkaisukanavien tukemisesta. Tavoitteena on, että kaikki kotimaiset tieteelliset julkaisut ovat avoimesti saatavilla vuoteen 2022 mennessä.

Jatka lukemista ”Mitä tutkijan tulee tietää avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta – kommentointiaikaa tiistaihin asti”

Think Open tammikuussa: Menneen vuoden paketointeja ja tutkijalle suunnattuja palveluja (HUP ja Gitlab)

Uutiskirje kokoaa yhteen tammikuun blogiaiheet: vuoden 2018 koosteartikkelit (Think Open -blogin kirjoitukset ja avoimen tieteen keskeiset tapahtumat), Helsinki University Press, Gitlab-versionhallintaohjelman esittely ja avoimen julkaisemisen ajankohtaiset kommentointipyynnöt (Plan S ja avoimen julkaisemisen kansallinen strategia).

Jatka lukemista ”Think Open tammikuussa: Menneen vuoden paketointeja ja tutkijalle suunnattuja palveluja (HUP ja Gitlab)”

Tutkija, vaikuta avoimen tieteen tulevaisuuteen – kansallinen strategia ja Plan S -suunnitelma kommentoitavana helmikuussa

Onko avoin tiede menossa oikeaan suuntaan Suomessa tai Euroopassa? Mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota? Nyt on korkea aika ottaa kantaa, sillä tiedeyhteisön kommentteja avoimen tieteen tulevaisuudesta kerätään helmikuussa. Eurooppalaisten tiederahoittajien Plan S -suunnitelma on ollut kommentoitavana marraskuusta lähtien, ja kommentointiaikaa vielä 8. helmikuuta asti. Vastajulkaistua kansallista avoimen julkaisemisen strategialuonnosta voi kommentoida 26. helmikuuta asti.

Jatka lukemista ”Tutkija, vaikuta avoimen tieteen tulevaisuuteen – kansallinen strategia ja Plan S -suunnitelma kommentoitavana helmikuussa”