Helsingin yliopisto
Timanttimallinen avoin julkaiseminen (diamond open access) on noussut voimakkaasti esiin etenkin eurooppalaisessa keskustelussa, kun on etsitty keinoja kohti nykyistä kestävämpää julkaisukulttuuria. Timanttijulkaisemisessa ei makseta kirjoittajamaksuja, vaan julkaisemisen rahoitus tapahtuu yleensä organisaatioiden kautta. Tässä blogiartikkelissa esitellään eri keinoja, joilla Helsingin yliopisto rahoittaa timanttimallista julkaisemista, ja taustoitetaan ilmiötä laajemminkin HY-perspektiivistä.
Avoimen julkaisemisen hintatietojen läpinäkyvyyttä halutaan parantaa – Helsingin yliopisto mukana OpenAPC-palvelussa
Ajantasaiset tiedot tutkimusorganisaatioiden maksamista avoimen julkaisemisen maksuista ovat avainroolissa, kun pyritään kohti taloudellisesti kestävämpää julkaisukulttuuria. Helsingin yliopisto liittyi viime vuonna kansainväliseen OpenAPC-palveluun, joka ylläpitää avointa open access -maksujen tietokantaa.
More transparency on open access pricing – University of Helsinki contributes to the OpenAPC service
Updated information on the open access fees paid by research organisations is key to moving towards a more financially sustainable publishing culture. Last year, the University of Helsinki joined the international OpenAPC service, which maintains an open database of open access fees.
Tutkimuksen monimuotoistuminen korostaa vastuullisen tutkijanarvioinnin merkitystä
Suomen Akatemia on ollut edelläkävijä siinä, miten tutkimuksen arviointia on viime vuosina kehitetty vastuullisen ja laadullisen arvioinnin suuntaan. Tutkijoille tämä arvioinnin kulttuurillinen muutos on näkynyt muun muassa viittausmetriikan painoarvon vähentymisenä ja tutkimustuotosten ja urapolkujen laadullisen arvioinnin korostumisena. Mitkä tekijät ovat johtaneet vastuullisen ja laadullisen arvioinnin käyttöönottoon, miten sitä käytännössä toteutetaan ja miten sitä edelleen kehitetään? Tiedeasiainneuvos Kata-Riina Valosaari ja tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Riitta Maijala Suomen Akatemiasta käsittelevät näitä kysymyksiä artikkelissaan.
Jatka lukemista ”Tutkimuksen monimuotoistuminen korostaa vastuullisen tutkijanarvioinnin merkitystä”
Kansalaistieteestä, tutkimustiedon käytöstä ja kotimaisesta tiedejulkaisemisesta – katsaus Think Open -blogin syksyn artikkeleihin
Think Open -blogissa on julkaistu syksyn aikana monipuolinen kokonaisuus tieteen avoimuutta eri puolilta tarkastelevia artikkeleita. Alla on tiivis katsaus syksyn tarjontaan.
On citizen science, the use of research data and academic publishing in Finland – autumn round-up of the Think Open blog
During the autumn, the University of Helsinki’s open science blog Think Open has published a diverse selection of articles on the openness of science from different angles. Below is a brief overview of the offerings.
Tervetuloa avoimeen pikkujouluwebinaariin – esillä uudet HOB-kirjat ja yliopiston open access -kanavat
Mitä kirjoja Helda Open Booksissa on vuoden 2023 aikana julkaistu ja millaisia maksuttomia avoimen julkaisemisen mahdollisuuksia yliopistolaisilla on käytössään? Tervetuloa HOB-pikkujouluwebinaariin tiistaina 12.12.2023 kello 14!
Openly available but not open access – characteristics of so-called free articles
What is a research article that is open to the public one day but behind a paywall the next? Answer: free article. Free articles have different names in the publishers’ websites, but the common factor is that there is no guarantee that the publication will be open in the long term. In this blog article, we will discuss the characteristics of a free article and how to identify an open access article – and we’ll also cover a bit about self-archiving.
Jatka lukemista ”Openly available but not open access – characteristics of so-called free articles”
Avoimesti saatavilla, mutta ei open access – niin sanottujen free-artikkeleiden erityispiirteet
Mikä on sellainen tutkimusartikkeli, joka yhtenä päivänä on avoimesti luettavissa mutta toisena maksumuurin takana? Vastaus: free-artikkeli. Free-artikkelilla on kustantajien palveluissa eri nimiä, mutta yhdistävänä tekijänä on se, että julkaisun avoimuudesta pitkällä aikavälillä ei ole takeita. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan free-artikkelin piirteistä ja open access -artikkelin tunnistamisesta – sekä hieman myös rinnakkaistallentamisesta.
Kuka tekee tiedettä kenelle ja missä menevät kansalaistieteen rajat? Yhteenveto kansalaistiedeaiheisen webinaarin teemoista
Kansalaistieteen hyödyntäminen eri tieteenaloilla ja sen monitieteinen luonne, kansalaistieteen soveltaminen tutkimusprosessin eri vaiheissa, kansalaisten motiivit osallistua tutkimushankkeeseen, kansalaistieteen asettamat haasteet tutkijoille, kansalaistieteellisen tiedon luonne ja kansalaistieteen rajoitukset. Open Access -viikon webinaari loi monipuolisen silmäyksen kansalaistieteeseen. Blogiartikkeli vetää tilaisuuden antia yhteen.