Tekijä: Juuso P Ala-Kyyny

Julkaistu

Vanhassa vara parempi? Katsaus erään overlay-lehden toimintaan

”Vaikka silauslehtiä olisikin helppoa perustaa lisää, lähtisivätkö niitä sekä perustamaan että toimittamaan nimenomaan tutkijat?” Näin kysyy THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen blogiartikkelissaan, joka on kommenttipuheenvuoro kosmologi Syksy Räsäsen tieteellisen julkaisemisen tulevaisuutta koskevaan keskustelunavaukseen. ”Silauslehdillä” Partonen tarkoittaa overlay-lehtiä, joissa vertaisarvioidaan preprint-julkaisuja. Partosen tarkastelussa on lääketieteen alan JMIRx Med -lehti, esimerkkitapaus, jonka kautta hän tarkastelee overlay-julkaisemista. (Artikkelisarja: Tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus)

Jatka lukemista ”Vanhassa vara parempi? Katsaus erään overlay-lehden toimintaan”

Julkaistu

Suomen neljäs lintuatlas on mittava kansalaistiedehanke – harrastajien osallistamisessa on pitkät perinteet ja uusia tapoja kehitetään

Suomen neljäs lintuatlas (2022–2025) on Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoima valtava kansalaistieteeseen nojaava hanke. Lintuatlaksessa selvitetään pesimälintulajisto koko Suomessa, ja aineiston keräävät pääosin vapaaehtoiset harrastajat. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Luomus on eri tavoin panostanut osallistamiseen ja kansalaistieteen tukemiseen. Myös tiedon avoimuus on huomioitu – esimerkiksi aineisto jaetaan FAIR-periaatteiden mukaisesti ja tietojärjestelmät ovat saatavilla avoimena lähdekoodina.

Jatka lukemista ”Suomen neljäs lintuatlas on mittava kansalaistiedehanke – harrastajien osallistamisessa on pitkät perinteet ja uusia tapoja kehitetään”

Julkaistu

Kansalaistiedettä Helsingin yliopistossa – Löytösampo kokoaa kansalaisten arkeologiset löydöt semanttisessa webissä

Löytösampo-portaali helpottaa kansalaisten osallistumista arkeologisten löytöjen keräämiseen, madaltaa kynnystä datan tutkimiseen digitaalisten ihmistieteiden menetelmillä ja auttaa julkaisemaan aineistoja ja niiden analysointiin liittyviä työkaluja avoimesti verkossa. Löytösampo on osa laajempaa avointa Sampo-datapalveluiden ja semanttisten portaalien sarjaa, joilla on ollut yhteensä miljoonia käyttäjiä. Parhaillaan Löytösammon tutkimusryhmä tekee yhteistyötä British Museumin ja Kansallismuseon kanssa.

Jatka lukemista ”Kansalaistiedettä Helsingin yliopistossa – Löytösampo kokoaa kansalaisten arkeologiset löydöt semanttisessa webissä”

Julkaistu

Avoimen julkaisemisen nykytilanne ja muita silmäyksiä avoimeen tieteeseen – katsaus Think Open -blogin vuodenvaihteen artikkeleihin

Think Open -blogissa on julkaistu vuodevaihteen ja alkuvuoden aikana monipuolinen kokonaisuus tieteen avoimuutta eri puolilta tarkastelevia artikkeleita. Alla on tiivis katsaus tarjontaan.

Jatka lukemista ”Avoimen julkaisemisen nykytilanne ja muita silmäyksiä avoimeen tieteeseen – katsaus Think Open -blogin vuodenvaihteen artikkeleihin”

Julkaistu

The current situation of open access publishing and other perspectives on open science – an overview of the blog articles from the turn of the year

At the turn of the year, the Think Open blog has published a diverse selection of articles on the openness of science from different angles. Below is a brief overview of the latest blog articles.

Jatka lukemista ”The current situation of open access publishing and other perspectives on open science – an overview of the blog articles from the turn of the year”

Julkaistu

The APC paywalls are here, now we’re looking for a way out – an overview of the current state of open publishing

In this second part of the Open science annual review 2023, we take a look at a key issue of the past year: the problem of affordability and equity created by the article processing charges (APC) for open access publishing – and the solutions proposed. Among the solutions, the diamond open access model, where no author fees are charged, has been the most discussed. As a complement to the diamond model, guaranteeing the right of self-archiving (green open access), either through legislation or organisational policies, has been discussed. The Plan S group of major research funders also has its own proposal which emphasises the role of researchers. In addition to these, other options will be discussed in this blog article. The first part of the Open science annual review looked at the news coverage for 2023.

Jatka lukemista ”The APC paywalls are here, now we’re looking for a way out – an overview of the current state of open publishing”

Julkaistu

Open science annual review 2023: policies, news and reading recommendations

The opening section of the Open science annual review 2023 focuses on the domestic policies in Finland and outputs of the national Open science and research (AVOTT) collaboration. In addition, we also looked at last year’s news and reading tips. The news sections highlights a new initiative by Plan S funders, which has been described as revolutionary, and topics such as the cost of open access publishing and research evaluation. The reading tips include reviews of the open access situation in China, data discoverability and description, and reputation management for scientific publishers, in particular MDPI. The second part of the Annual Open Science Review focuses on the main topic of the past year: the problematic present and possible futures of open access publishing.

Jatka lukemista ”Open science annual review 2023: policies, news and reading recommendations”

Julkaistu

APC-maksumuurit tulivat, nyt etsitään tietä ulos – katsaus avoimen julkaisemisen nykytilanteeseen

Tässä avoimen tieteen vuosikatsauksen 2023 toisessa osassa pureudutaan viime vuoden keskeiseen puheenaiheeseen: avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksujen (APC, article processing charge) luomaan taloudellisen kestävyyden ja tasavertaisuuden ongelmaan – ja sen ratkaisuehdotuksiin. Ratkaisuista eniten pidettiin esillä timanttimallista avointa julkaisemisesta (diamond open access), jossa ei peritä kirjoittajamaksuja. Timanttimallia täydentävänä keinona on keskusteltu rinnakkaistallennusoikeuden takaamisesta joko lainsäädännön tai organisaation linjausten kautta. Myös suurten tutkimusrahoittajien Plan S -ryhmällä on oma ehdotuksensa, jossa tutkijoiden rooli korostuu. Näiden lisäksi esillä on ollut muitakin vaihtoehtoja, joita blogiartikkeli käy läpi. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäisessä osassa perattiin vuoden 2023 uutissatoa.

Jatka lukemista ”APC-maksumuurit tulivat, nyt etsitään tietä ulos – katsaus avoimen julkaisemisen nykytilanteeseen”

Julkaistu

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2023: kotimaiset linjaukset ja kansainväliset uutiset – sekä muutama lukuvinkki

Avoimen tieteen vuoden 2023 katsauksen avausosa pureutuu kotimaan linjauksiin ja kansallisen AVOTT-yhteistyön (Avoin tiede ja tutkimus) tuotoksiin, kuten viitearkkitehtuurityöhön. Lisäksi haravoidaan viime vuoden uutissatoa ja lukuvinkkejä. Uutisissa nostetaan esiin muun muassa Plan S -rahoittajien uusi, vallankumoukselliseksikin kutsuttu aloite sekä avoimen julkaisemisen hintaan ja tutkimuksen arviointiin liittyviä teemoja. Lukuvinkeissä tarjolla on muun muassa katsauksia Kiinan open access -tilanteeseen, datan löydettävyyteen ja kuvailuun sekä tieteellisen kustantajan – tässä erityisesti MDPI:n – maineenhallintaan. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa aiheena on viime vuoden tärkein puheenaihe: avoimen julkaisemisen ongelmallinen nykyisyys ja mahdolliset tulevaisuudet.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2023: kotimaiset linjaukset ja kansainväliset uutiset – sekä muutama lukuvinkki”

Julkaistu

Mitä me arvostamme tutkijoiden työssä?

Se, mitä me arvostamme tutkijoiden työssä, tulee näkyväksi tutkimuksen arvioinnissa, jonka nojalla tutkijoita palkitaan rahoituksella, työpaikoilla ja ylennyksillä. Mutta miten nykyinen arviointi – tutkimusten julkaiseminen tietyissä julkaisukanavissa – tukee hyvää tutkimusta? Tämä on kysymys, jota Wienin yliopiston fysiikan tiedekunnan apulaisprofessori Toma pohtii kirjoituksessaan, ja hän liittää pohdintansa tutkimuksen arviointia uudistavan Coalition for Advancing Research Assessment -yhteenliittymän (CoARA) tavoitteisiin.

Jatka lukemista ”Mitä me arvostamme tutkijoiden työssä?”