Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna

Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikkaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Think Open -blogiartikkelissa päivityksestä vastaavaan työryhmään kuuluvat jäsenet kertovat näkemyksiään uuden datapolitiikan tarpeista ja tavoitteista. Vastausten perusteella keskeisenä tavoitteena on, että yhteinen datalinjaus helpottaa tutkijoiden työtä konkreettisella tavalla tutkimusalojen ja tutkimusaineistojen erityislaatu huomioiden. Linjauksen selkeys ja vastuiden määritteleminen toistuvat vastauksissa. Myös palveluiden tärkeys osana linjausta huomioidaan.

Jatka lukemista ”Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna”

Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?

Helsingin yliopiston lähtökohtana on suosia avoimia teknologioita ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Käytännön tilanteissa valintoja ohjaavat avoimuuden lisäksi muutkin periaatteet, jossa punnitaan niin käytettävyyttä, ylläpitoa kuin kustannuksiakin. Eduistaan huolimatta avoin lähdekoodi ei aina ole synonyymi laadukkaalle ohjelmistotuotannolle. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Helsingin yliopisto linjaa avoimen koodin käyttöä, mitä avoimia ohjelmistoja yliopistossa käytetään ja millaisia näkökulmia avoimeen koodiin liittyy organisaation näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?”

Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?

Kirjoittajamaksut ovat osa avoimen julkaisemisen monimuotoista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta lähtökohta. Eri keinot avoimuuden toteuttamiseen tukevat strategiaa. Siirtymävaiheessa avoimeen julkaisemiseen liittyvät maksut koettelevat erityisesti tutkimusintensiivisiä yliopistoja.

Jatka lukemista ”Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?”

Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa?

Kirjoittajamaksuihin sisältyvä taustatyö ulottuu sopimusten neuvottelemisesta tutkijoiden rahoituspyyntöjen käsittelyyn ja neuvontaan sekä maksujen seurantaan. Helsingin yliopiston kokoisessa tutkimusintensiivisessä yliopistossa kirjoittajamaksuihin liittyvä työmaa ei ole vähäinen. Kirjaston tavoitteena on sujuvoittaa hallinnollisia käytäntöjä ja vapauttaa tutkijan aikaa maksuprosessista.

Jatka lukemista ”Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa?”

Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?

Avoimen julkaisemisen rahoitusta on Helsingin yliopistossa keskitetty kirjastoon, joka tarjoaa tutkijoille kaksi tapaa saada tukea kirjoittajamaksuihin. Tukea voi saada joko kirjaston sopimien lehtitilausten kautta tai suoraan keskitetystä APC-rahoituksesta. Nämä ovat kaksi pääväylää, joiden lisäksi yksittäiset tiedekunnat voivat tarjota tukea.

Jatka lukemista ”Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?”

Open Research Europe vie tieteellistä julkaisemista avoimen vertaisarvioinnin suuntaan

Open Research Europe (ORE) on uusi avoin julkaisualusta, joka on tarkoitettu EU-hankkeisiin pohjautuville julkaisuille kaikilla tieteenaloilla. ORE käyttää avointa vertaisarviointia, joka tuo tutkimuksen laadunarvioinnin korostuneesti tutkijayhteisön omiin käsiin. Vertaisarviot ovat julkisesti kenen tahansa arvioitavana ja ne noteerataan OREssa myös tieteellisen työn tuotoksiksi, joihin voi viitata julkaisujen tapaan. Tässä artikkelissa Wienin yliopiston apulaisprofessori ja OREn tieteellisen tukiryhmän jäsen Toma Susi vastaa kysymyksiin avoimen vertaisarvioinnin käytännön toteutuksesta.

Jatka lukemista ”Open Research Europe vie tieteellistä julkaisemista avoimen vertaisarvioinnin suuntaan”

Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa

Avoimen tieteen kehitykseen on liittynyt lukuisia eri vaiheita ja käännekohtia. Helsingin yliopistossa moni alkuaikojen kampuskohtaisista avoimen tieteen palveluista on muovautunut ja vakiintunut vuosien saatossa merkittäviksi, koko yliopiston kattaviksi palveluiksi. Vähitellen mukaan on tullut myös kokonaan uusia palveluita. Myös avoimeen tieteeseen kohdistuvat asenteet ja toimintatavat ovat käyneet läpi muutoksia, ja pääosin kehitys on ollut myönteistä. Kirjastossa pitkän työuran tehnyt kehityspäällikkö Kimmo Koskinen kertoo tässä artikkelissa omista kokemuksistaan avoimen tieteen parissa 1990-luvulta alkaen.

Jatka lukemista ”Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa”

Open data as the foundation of interdisciplinary research – interview with Francesca Morello

If you could choose one way to advance opening data (regardless of costs), what would it be? Francesca Morello would choose data stewards as part of every research group: ”Data steward, as an expert professional, would be capable to support researchers’ choices on daily bases and could help them promote the optimal reuse of their data: both positive results but also negative findings.” Morello is one of the speakers at the webinar event ”What it takes: Open your research data” that takes place on 25 March 2021.

Jatka lukemista ”Open data as the foundation of interdisciplinary research – interview with Francesca Morello”

Open data in regular use as part of work – interview with Jouni Tikkanen

After Laji.fi portal was opened in 2015, it has become a weekly tool for biologist and journalist Jouni Tikkanen as he searches for basic information on the Finnish species. Tikkanen hopes that also Finnish National Forest Inventory (VMI) data will also be opened up, as it would offer great opportunities for non-researchers as well: ”With that data as a groundwork I could build both magazine articles, podcast series and books.”

Jatka lukemista ”Open data in regular use as part of work – interview with Jouni Tikkanen”

The importance of infrastructures and unprecedented potential of open data – interview with Tuomas Alaterä

”The greatest benefit [of open data] is that we do not know. We don’t know where, how and when the data will be used once they has been opened. That said, certain safeguards need to be in place for datasets containing sensitive information. But it does not change the idea; when these datasets are made available, as openly as possible, there is a lot of potential for future use”, says Tuomas Alaterä, Senior Specialist at the Finnish Social Science Data Archive (Tietoarkisto), who has extensive work experience in the areas of digital preservation, open data and data services to support research.

Jatka lukemista ”The importance of infrastructures and unprecedented potential of open data – interview with Tuomas Alaterä”