Open data contributes to the advance of science – interview with Antti Karkman

”Personally for me open research data is an enormous opportunity to do research and answer questions others have not yet asked”, says microbiologist Antti Karkman (University of Helsinki). In this short interview, he speaks on the advantages of open data in his own research and the research in general. Karkman is one of the speakers at ”Open Science Afternoon 2021 – Open Data Matters”.

Jatka lukemista ”Open data contributes to the advance of science – interview with Antti Karkman”

What are open access author fees (APC)?

Open access author fee or article processing charge (APC) is the price paid for open access publication and it varies depending on the publisher and journal. The APCs finance open access publishing. However, most open access journals do not charge an APC. Open access fees are the subject of a new five-part series on the Think Open blog, and the opening article explains the basic concepts.

Jatka lukemista ”What are open access author fees (APC)?”

Plan S kirjoille, avoimen tieteen alkuvuosi ja tutkijanäkökulmia open accessiin – blogi elo–syyskuussa

Elo–syyskuun teemoja Think Open -blogissa ovat olleet datanhallinta, Plan S, open access -kirjajulkaiseminen ja tutkimusdatapolitiikka. Lisäksi on kartoitettu tutkijoiden näkemyksiä avoimesta julkaisemisesta ja julkaisukulttuurista. Tästä blogiartikkelista löytyy tiivis katsaus julkaistuihin artikkeleihin.

Jatka lukemista ”Plan S kirjoille, avoimen tieteen alkuvuosi ja tutkijanäkökulmia open accessiin – blogi elo–syyskuussa”

16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset

Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.

Jatka lukemista ”16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset”

What are the features of a good research data policy? University of Helsinki guidelines to be updated this year

The University of Helsinki is currently updating its research data policy. In this Think Open blog post, members of the working group responsible for the update share their views regarding the needs and goals of the new data policy. Their responses indicate that the key goal is for the shared data policy to facilitate the work of researchers in a concrete way, taking the special nature of research fields and research datasets into account. The respondents also agree on the need for clear guidelines and the definition of responsibilities. The importance of services as part of the guidelines is also noted. The UH policy draft is now opened for commentary.

Jatka lukemista ”What are the features of a good research data policy? University of Helsinki guidelines to be updated this year”

Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna

Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikkaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Think Open -blogiartikkelissa päivityksestä vastaavaan työryhmään kuuluvat jäsenet kertovat näkemyksiään uuden datapolitiikan tarpeista ja tavoitteista. Vastausten perusteella keskeisenä tavoitteena on, että yhteinen datalinjaus helpottaa tutkijoiden työtä konkreettisella tavalla tutkimusalojen ja tutkimusaineistojen erityislaatu huomioiden. Linjauksen selkeys ja vastuiden määritteleminen toistuvat vastauksissa. Myös palveluiden tärkeys osana linjausta huomioidaan. Yliopistolaiset voivat kommentoida politiikkaluonnosta.

Jatka lukemista ”Millainen on hyvä tutkimusdatapolitiikka? – Helsingin yliopiston linjausta päivitetään tänä vuonna”

Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?

Helsingin yliopiston lähtökohtana on suosia avoimia teknologioita ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Käytännön tilanteissa valintoja ohjaavat avoimuuden lisäksi muutkin periaatteet, jossa punnitaan niin käytettävyyttä, ylläpitoa kuin kustannuksiakin. Eduistaan huolimatta avoin lähdekoodi ei aina ole synonyymi laadukkaalle ohjelmistotuotannolle. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Helsingin yliopisto linjaa avoimen koodin käyttöä, mitä avoimia ohjelmistoja yliopistossa käytetään ja millaisia näkökulmia avoimeen koodiin liittyy organisaation näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?”

Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?

Kirjoittajamaksut ovat osa avoimen julkaisemisen monimuotoista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta lähtökohta. Eri keinot avoimuuden toteuttamiseen tukevat strategiaa. Siirtymävaiheessa avoimeen julkaisemiseen liittyvät maksut koettelevat erityisesti tutkimusintensiivisiä yliopistoja.

Jatka lukemista ”Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?”

Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa?

Kirjoittajamaksuihin sisältyvä taustatyö ulottuu sopimusten neuvottelemisesta tutkijoiden rahoituspyyntöjen käsittelyyn ja neuvontaan sekä maksujen seurantaan. Helsingin yliopiston kokoisessa tutkimusintensiivisessä yliopistossa kirjoittajamaksuihin liittyvä työmaa ei ole vähäinen. Kirjaston tavoitteena on sujuvoittaa hallinnollisia käytäntöjä ja vapauttaa tutkijan aikaa maksuprosessista.

Jatka lukemista ”Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa?”

Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?

Avoimen julkaisemisen rahoitusta on Helsingin yliopistossa keskitetty kirjastoon, joka tarjoaa tutkijoille kaksi tapaa saada tukea kirjoittajamaksuihin. Tukea voi saada joko kirjaston sopimien lehtitilausten kautta tai suoraan keskitetystä APC-rahoituksesta. Nämä ovat kaksi pääväylää, joiden lisäksi yksittäiset tiedekunnat voivat tarjota tukea.

Jatka lukemista ”Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?”