Helsingin yliopisto
Aineistonhallintasuunnitelma eli DMP on tullut yhä useammalle tutkijalle tutuksi, kun tutkimusrahoittajat ovat alkaneet vaatia DMP-liitettä osana hakemusta. Mutta millainen painoarvo DMP:llä on hakemuksen arvioinnissa? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Mitä hyötyä DMP:stä oikeasti on tutkijalle? Millä tavalla se tukee tutkimuksen vastuullista toteuttamista? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin kysymyksiin etsittiin vastausta kansallisen Tuuli-verkoston järjestämässä DMP-työpajassa.
”FAIR-periaatteet avain sille, että päästään eteenpäin” – Karoliinisen Instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos korostaa datan merkitystä avoimessa tieteessä
Karoliinisen instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos oli vauhdittamassa Helsingin yliopiston datatukipalveluiden kehitystä 2010-luvun alussa. Roosin mukaan keskitetyt palvelut ovat vahvuus, josta Ruotsissa voitaisiin ottaa oppia. Avoimen tieteen laajassa kokonaisuudessa tutkimusdatalla on Roosin mukaan avainasema: ”Se helpottaa tutkimuksen toistettavuutta, tutkimusprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja laatu paranee. Tutkimusyhteisö säästää resursseja kun aiemmin tuotettu tai kerätty data saadaan esille ja jopa uusiokäyttöön.”
Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle
Helsingin yliopiston Datatuen juuret johtavat kymmenen vuoden päähän, kun Viikin kampuskirjastossa käynnisteltiin tutkijoiden ja kirjaston asiantuntijoiden yhteistä Solmu-hanketta. Tutkimusdatalla ja datanhallinnalla oli hankkeessa keskeinen rooli, ja näkemys datapalveluiden tarpeellisuudesta vahvistui. Kohta kuvaan tulivat myös muut yliopistopalvelut, erityisesti tietotekniikkakeskus, ja nykymuotoinen Datatuki-verkosto alkoi syntyä. Tässä blogiartikkelissa Datatuen historiaan eri tavoin osallistuneet henkilöt kertovat näkemyksiään datatukipalveluiden vaiheista. Lopuksi luodaan silmäys myös tulevaisuuteen, Datatukeen vuonna 2029 ja valitaan Datatuen tunnusbiisi.
Jatka lukemista ”Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle”
Omistaako tutkimusdatasi Yhdysvaltain valtio?
”Ilman datan käyttöoikeuksia on vaikeaa tai mahdoton tehdä tutkimusta. Tutkijan olisi siis hyvä tietää, kuka tai mikä taho omistaa heidän käyttämänsä datan ja millaisia oikeuksia heillä siihen on”, kirjoittaa tietoasiantuntija Mari Elisa Kuusniemi. Kuusniemi käy läpi Vastuullinen tiede -sivuston artikkelissaan tutkimusdataan liittyviä haasteita. Jatka lukemista ”Omistaako tutkimusdatasi Yhdysvaltain valtio?”
Mitä hyötyä Datatuen DMP-palveluista on ollut? Neljä tutkijaa kertoo oman näkemyksensä
Monelle tutkijalle Suomen Akatemian syyskuun hakukierros tekee tutkimusdatan hallinnan suunnittelusta ajankohtaisen asian. Helsingin yliopiston Datatuki tarjoaa tukea aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) tekemiseen. Kysyimme neljältä Helsingin yliopiston tutkijalta, miten hyvin palvelu vastasi heidän tarpeisiinsa.
Uudistunut aineistonhallinnan opas on avattu!
Helsingin yliopiston Datatuen uudistunut Aineistonhallinta-opas (Research data management) on julkaistu. Sen on tarkoitus palvella tutkijoita ja muita tutkimusdatan hallinnan parissa työskenteleviä. Uusi opas löytyy Helsinki.fi-verkkosivuilta suomeksi ja englanniksi.
Jatka lukemista ”Uudistunut aineistonhallinnan opas on avattu!”
New publishing channel for blog articles – Think Open Digest helps researchers find the blog content better
Think Open Digest journal combines and regroupes articles published on the blog into thematic entities. The first two issues are dedicated to research data management, a current topic due to the Academy of Finland’s September 2019 call.
Blogiartikkeleille uusi julkaisukanava – Think Open Digest auttaa tutkijaa löytämään jutut paremmin
Uusi Think Open Digest -verkkolehti kokoaan yhteen blogissa julkaistuja juttuja temaattisiksi kokonaisuuksiksi. Kaksi ensimmäistä numeroa on omistettu tutkimusdatan hallinnalle, aiheelle, joka on Suomen Akatemian hakukierroksen takia ajankohtainen. Jatkossa Think Open Digestiin voidaan koota myös muualla avoimesti julkaistuja ja tutkijantyön kannalta tärkeitä artikkeleita.
Project Mildred 2016–2018 – katsaus hankkeeseen, joka pyrki uudistamaan tutkimusdatapalveluita
Helsingin yliopiston Mildred-hankkeen tavoitteena oli tarjota tutkijoille korkeatasoinen tutkimusdatainfrastruktuuri ja edistää avointa tiedettä. Mitä saatiin aikaan ja mitä opittiin? Hankkeen osaprojektien vetäjät kertovat.
Datan uumenista Plan S:n viitoittamaan tulevaisuuteen – lue, mitä blogissa kirjoitettiin vuonna 2018
Tähän blogipostaukseen on koottu kaikki Think Open -blogissa viime vuonna julkaistut kirjoitukset teemoittain järjestettynä. Tutkijalle suunnatut palvelut olivat blogitekstien ydinaiheita, mutta kirjoituksissa käytiin myös laajempaa keskustelua avoimeen tieteeseen ja digitaalisuuteen liittyen sekä nostettiin esiin tutkijantyön kannalta relevantteja ajankohtaisia aiheita. Tutkija on jatkossakin blogin keskiössä, mutta mistä blogissa pitäisi kirjoittaa vuonna 2019?
Mitä jokaisen tutkijan tulee tietää dokumentoinnista – uusi opas tiivistää perusasiat 12 sivuun
Helsingin yliopiston Datatuen julkaisema opas kokoaa yhteen dokumentoinnin perusasiat. Kompakti yleisopas vastaa useimpien tutkijoiden dokumentointitarpeisiin.
Entistä ehompi aineistonhallintasuunnitelma HY:n Datatuen avustuksella!
Helsingin yliopiston Datatuki auttaa tänäkin vuonna tutkijoita aineistohallintasuunnitelman teossa, joka on tullut pakolliseksi osaksi Suomen Akatemian rahoitushakemusta. Datatuen palvelut koostuvat eri kampuksilla järjestettävistä työpajoista sekä kommentointipalvelusta, joka on auki 19.9.2018 asti.
Jatka lukemista ”Entistä ehompi aineistonhallintasuunnitelma HY:n Datatuen avustuksella!”
Nerokkaan aineistonhallintasuunnitelman tekeminen
Millainen on hyvä aineistonhallintasuunnitelma (=datanhallintasuunnitelma, data management plan, DMP)? Esimerkkejä ja malleja hyvistä suunnitelmista toivotaan jatkuvasti. Tässä blogitekstissä annetaan kymmenen neuvoa erinomaisen suunnitelman tekemiseen.
Jatka lukemista ”Nerokkaan aineistonhallintasuunnitelman tekeminen”