Vanhan koiran uudet temput – reflektiota aineistonhallinnan suunnittelun kokemukseen liittyen

”DMP:n ymmärrys ja sisäistäminen on ollut yksi oleellisimpia kokemuksia tutkijaurallani”, kirjoittaa eläinlääketieteilijä Heli Hyytiäinen. Tekstissään hän kuvaa aineistonhallintasuunnitelmaan (DMP) liittyviä kielteisiä ennakko-odotuksiaan sekä prosessin, joka teki – ennakko-odotusten vastaisesti – DMP:stä tutkijantyön uuden työvälineen ja keskeisen osan jokaista tutkimussuunnitelmaa, pyydettiin sitä tai ei.

Jatka lukemista ”Vanhan koiran uudet temput – reflektiota aineistonhallinnan suunnittelun kokemukseen liittyen”

Aineistonhallintasuunnitelmia kartoittamalla parempia palveluita – tarkastelussa kesän 2023 DMP:t

Helsingin yliopiston Datatuessa kesä on perinteisesti aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) kommentoinnin kulta-aikaa. Viime kesänä kirjaston datatiimin uudet työntekijät pääsivät tekemään DMP-kartoituksen. Kartoituksen perusteella yleisimpiä datatyyppejä olivat teksti- ja taulukkomuotoinen data ja datan säilytyspaikoista eniten mainintoja saivat tieteenalakohtaiset tietokannat. Kartoitus auttaa kehittämään Datatuen palveluita.

Jatka lukemista ”Aineistonhallintasuunnitelmia kartoittamalla parempia palveluita – tarkastelussa kesän 2023 DMP:t”

Miten aineistonhallinnan suunnitelmista saisi vielä enemmän irti? Uusi kansallinen konsortio DMP-työn tukena

Aineistonhallintasuunnitelma (DMP) on tutkimuksen laadun ja riskinhallinnan väline, joka tarjoaa myös organisaatioille uusia mahdollisuuksia esimerkiksi datapalveluiden ja -tietovarantojen kehittämiseen. Tammikuussa 2022 aloittanut uusi kansallinen DMP-konsortio kartoittaa pilottiprojekteissa DMP:n uusia mahdollisuuksia, mutta jatkaa myös ydinpalveluiden – DMPTuuli-työkalun ja DMP-ohjeiden – tuottamista tutkijoille.

Jatka lukemista ”Miten aineistonhallinnan suunnitelmista saisi vielä enemmän irti? Uusi kansallinen konsortio DMP-työn tukena”

Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa sisältää alkuvuoden 2022 uutiskoosteen sekä lukuvinkkejä. Teemoina ovat tuttujen Plan S:n ja Suomen Akatemian lisäksi tutkimuksen arvioinnin uudistaminen, maksuton avoin julkaiseminen, tieteellisten seurojen rooli, ResearchGaten oikeustapaus, datanhallinnan johtaminen, avoimuuden kannustimet, tutkimusaineistojen avaamisen vaikeus, Helsinki University Press, tiedeinstituutit ja muutama muukin aihe. Puolivuotiskatsauksen avausosa käsitteli kansallisia linjauksia.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä”

Humanisti datamaailmassa: Mitä mä (täällä) teen?

Historioitsija, tietokirjailija ja ”kirjoittelija” Aleksi Peura aloitti joulukuussa 2021 tietoasiantuntijana Helsingin yliopiston kirjastossa. Uudessa tehtävässään hän auttaa tutkijoita erityisesti tutkimusdatanhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Tässä kirjoituksessa Peura kuvaa omia lähtökohtiaan ja humanistitutkijan suhdetta dataan, edeten yhä syvemmälle datanhallinnan maailmaan. Kirjoitus on avaus kuukausittaiselle juttusarjalle, jossa Peura käsittelee datanhallinnan teemoja ”omasta, nyrjähtäneestä humanistin näkökulmastaan”.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Mitä mä (täällä) teen?”

Konkretia ja käytännön ratkaisut valttia datanhallinnan suunnittelussa

Aineistonhallintasuunnitelmissa (data management plan, DMP) eniten ongelmia tutkijoille tuottavat eettiset ja lainsäädännölliset teemat, kuten yksityisyyden suojaan, datan omistajuuteen ja käyttöoikeuksiin liittyvät kysymykset. Tässä blogiartikkelissa aihetta käsitellään konkreettisten suunnitelmien kautta, tavanomaisia kompastuskohtia ja hyviä käytäntöjä esiin nostaen. Eettisiin ja juridisiin kysymyksiin liittyvät DMP:n kohdat kytkeytyvät kiinteästi suunnitelman muihin osiin ja tavoitteeseen tutkimusdatan avaamiseksi tai uudelleen käytettäväksi.

Jatka lukemista ”Konkretia ja käytännön ratkaisut valttia datanhallinnan suunnittelussa”

Miten RDM ja DMP auttavat tutkijaa – opi perusasiat Think Open Digestin erikoisnumerosta

Think Open Digest -verkkolehden uusin numero keskittyy tutkimusdatan hallinnan (RDM) ja datanhallinnan suunnittelun (DMP) perusasioihin. ”Tunne datasi” -erikoisnumero sisältää kuusi artikkelia, ja se on suunnattu kaikille tutkijoille – erityisesti niille, jotka eivät ole varmoja RDM:n ja DMP:n hyödyllisyydestä.

Jatka lukemista ”Miten RDM ja DMP auttavat tutkijaa – opi perusasiat Think Open Digestin erikoisnumerosta”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut

Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut”

Suunnittelusta apua tehokkaaseen tutkimusaineistojen ja -datan hallintaan

Datanhallinnan suunnittelu (DMP, data management plan) nähdään valitettavan usein taakkana ja byrokraattisena prosessina. Sitä se ei kuitenkaan ole. DMP on erinomainen tutkijan työkalu, joka auttaa muun muassa tutkimusprosessin valmistelussa ja potentiaalisten riskien tunnistamisessa. Datanhallinnan suunnittelulla on myös merkittävä pedagoginen potentiaali, ja DMP:n avulla tutkimusorganisaatiot voivat kehittää tutkimuksessa tarvittavia palveluita tutkijoiden tueksi.

Jatka lukemista ”Suunnittelusta apua tehokkaaseen tutkimusaineistojen ja -datan hallintaan”