Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa sisältää alkuvuoden 2022 uutiskoosteen sekä lukuvinkkejä. Teemoina ovat tuttujen Plan S:n ja Suomen Akatemian lisäksi tutkimuksen arvioinnin uudistaminen, maksuton avoin julkaiseminen, tieteellisten seurojen rooli, ResearchGaten oikeustapaus, datanhallinnan johtaminen, avoimuuden kannustimet, tutkimusaineistojen avaamisen vaikeus, Helsinki University Press, tiedeinstituutit ja muutama muukin aihe. Puolivuotiskatsauksen avausosa käsitteli kansallisia linjauksia.

Katsaus sisältää seuraavat uutiset ja lukuvinkit:

Uutisia x 10

  1. Tutkimuksen arvioinnin uudistaminen laajasti esillä
  2. Suomen Akatemia tarkensi open access -ohjeistustaan
  3. Uusi suunnitelma tukee maksutonta avointa julkaisemista
  4. Euroopan kilpailukykyneuvoston suositus avoimesta tieteestä valmistui
  5. Avointen julkaisujen osuus nousi 77,9 prosenttiin
  6. Raportti kartoittaa tieteellisten seurojen roolia vastuullisessa tieteessä
  7. Kansalliset avoimen oppimisen palkinnot jaettiin
  8. Kotimaisia tiedelehtiä kannustetaan mukaan Sherpa Romeoon
  9. Oikeus: ResearchGate vastuussa sivustolle ladatuista artikkeleista
  10. Mitä aineistonhallintasuunnitelmista (DMP) on opittu Euroopassa?

Lukuvinkkejä x 5

  1. Open access -historian havinaa 20 vuoden ajalta
  2. Miten datanhallintaa johdetaan tutkimusprojekteissa?
  3. Mikä kannustaa tutkijoita avoimuuteen?
  4. Tutkimuksen data ei ole saatavilla, vaikka toisin väitetään
  5. Plan S for Shock – kirja Plan S:n vaiheista julkaistu

Think Open -juttuja x 5

  1. Humanisti syventyy datanhallintaan
  2. 20 kysymystä ja vastausta datasta Helsingin yliopistossa
  3. Kirjoittajien ajatuksia HUP:sta ja avoimesta julkaisemisesta
  4. Kolme tapaa, joilla tutkija voi hyötyä altmetriikasta
  5. Tiedeinstituuttien tutkijat ja avoin tiede

Uutisia x 10

Tutkimuksen arvioinnin uudistaminen laajasti esillä

Moni organisaatio, myös Helsingin yliopisto, on liittynyt vastuullista metriikkaa edistävään DORA-julistukseen. Lue lisää vastuullisesta metriikasta blogiartikkelista.

Tutkijan ja tutkimuksen arvioinnin uudistaminen on ollut tänä vuonna eri yhteyksissä esillä, ja meritoitumisen kulttuuri on keskeinen myös avoimen ja vastuullisen tieteen kannalta. Yli 350 eurooppalaisen tiedeorganisaation valmistelema paperi, Agreement on Reforming Research Assessment, asettaa yhteiset tavoitteet tutkimuksen, tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden arvioinnille, ja pyrkii huomioimaan erityyppiset tutkimustuotokset, kun arvioidaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta (ks. uutinen aiheesta). Myös Helsingin yliopisto on ollut valmistelemassa tätä julkilausumaa, joka tulee allekirjoituskierrokselle syksyn aikana.

Initiative for Science in Europe julkaisi raportin, Centrality of researchers in reforming research assessment, jossa esitetään 18 tapaa uudistaa tutkimuksen ja tutkijoiden arviointia tieteen avoimuuden edistämiseksi. Raportissa kiinnitetään erityistä huomiota tutkijoiden osallistamiseen, metriikan vastuulliseen käyttöön ja (laadullisen) arvioinnin riittävään resursointiin. Myös tutkimuskirjastoja edustava LERU on laatinut oman kannanottonsa akateemisten urien moninaisuuden puolesta: A Pathway towards Multidimensional Academic Careers.

The dominance of narrow journal- and publication-based metrics, which are often used inappropriately in research assessment, can be a hurdle to the recognition of diverse contributions and may negatively affect the quality and impact of research.
– Agreement on Reforming Research Assessment (2022)

Suomen Akatemia tarkensi open access -ohjeistustaan

Suomen Akatemia tarkensi kesäkuussa rahoittamiensa tutkimushankkeiden open access -ohjeistusta. Akatemia edellyttää yhä ”pääsääntöisesti” vertaisarvioitujen artikkelien välitöntä avoimuutta, mutta se ei toistaiseksi ota käyttöön niin sanottua ”rights retention” -menettelyä, jolla taataan välitön rinnakkaistallennus kustannussopimuksesta riippumatta. Rights retention -menettelyssä rinnakkaistallennusoikeus määritellään jo tutkijan ja Plan S -rahoittajan (kuten Suomen Akatemian) välisessä sopimuksessa, ja tutkijan ja kustantajan sopimus on täten sille alisteinen (lue lisää aiemmasta blogikirjoituksesta tai Plan S:n sivulta). Akatemian tarkennuksen jälkeen rinnakkaistallennuksessa voidaan hyväksyä embargo eli julkaisuviive. Akatemia otti kantaa myös CC-lisensseihin (CC-BY:tä suositellaan, mutta myös muut lisenssityypit kelpaavat), konferenssiartikkeleiden ja monografioiden avoimuuteen (johon ”kehotetaan”) sekä APC-maksujen hyväksymiseen (kustantajan ei tarvitse olla Journal Comparison Service -verkkopalvelussa).

Uusi suunnitelma tukee maksutonta avointa julkaisemista

Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ovat liittyneet mukaan kansainväliseen Action Plan for Diamond Open Access -suunnitelmaan, jonka tavoitteena tukea ja kehittää (tutkijalle) maksutonta avointa julkaisemista eli niin sanottua diamond open access -mallia (ks. uutinen Akatemian sivulla). Diamond OA (DOA) kattaa maailman tieteellisistä julkaisuista 8–9 prosenttia, mutta kotimaisessa tiedejulkaisemisessa malli on hyvin yleinen. Toimintasuunnitelmaan sisältyy DOA-mallia tukevan infrastruktuurin luominen, ja se kiinnittää huomiota laadun varmistamiseen ja julkaisemisen jatkuvuuden turvaamiseen. Suunnitelmaa tukevat tutkimusrahoittajien verkostot Science Europe ja cOAlition S, ja allekirjoittajina on useita yliopistoja, tutkimuskirjastoja, tutkimuksen rahoittajia ja tiedeakatemioita sekä kansainvälisiä akateemisia järjestöjä ja verkostoja eri puolilta maailmaa.

Euroopan kilpailukykyneuvoston suositus avoimesta tieteestä valmistui

Euroopan kilpailukykyneuvosto vahvisti kesäkuussa suosituksensa avoimesta tieteestä. Se sisältää tavoitteet tutkimuksen arvioinnin uudistamisesta, avoimen julkaisemisen kehittämisestä tutkijoiden valinnanvapautta tukevaan suuntaan ja monikielisten tutkimustulosten saatavuuden parantamisesta (ks. Avointiede.fi-sivun taustoitus aiheesta ja tiivistelmä). Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite on mainittu erikseen päätelmäpaperissa. Keväällä 2019 julkaistun Helsinki-aloitteen on kerännyt yli 900 allekirjoitusta yli 70 maasta.

Avointen julkaisujen osuus nousi 77,9 prosenttiin

Suomen yliopistoissa vuonna 2021 julkaistuista tutkimusartikkeleista 77,9 prosenttia on avoimesti saatavilla. Se tarkoittaa yli kuuden prosenttiyksikön kasvua edellisvuoteen 2020. Viime vuosien open access -kehitys on ollut rivakkaa, sillä vuonna 2016 vain alle 30 prosenttia julkaisuista oli avoimesti saatavilla. Nämä tiedot selviävät Jyrki Ilvan (Kansalliskirjasto) toimittamasta avointen julkaisujen katsauksesta Tietolinja-lehdessä. Useimmissa yliopistoissa, kuten Helsingin yliopistossa, avointen julkaisujen osuus oli 80 prosentin tuntumassa.

Vertaisarvioitujen OA-artikkelien osuudet yliopistoissa 2016–2021. Lähde: Ilva 2022.

Ilva erittelee artikkelissaan myös avoimen julkaisemisen trendejä. ”Parin viime vuoden merkittävin trendi on ollut julkaisujen välittömän avoimuuden yleistyminen. Yhä suurempi osa julkaisuista on avoimesti saatavilla kustantajan palvelussa, joko osana kokonaan avointa julkaisukanavaa tai osittain avointa hybridijulkaisukanavaa. Vertaisarvioitujen artikkelien osalta tällaisten jo kustantajan palvelussa avointen julkaisujen yhteenlaskettu osuus ylsi viime vuonna 59,6 %:iin (2020: 48,1 %). Muutos selittyy suurelta osin suurten kansainvälisten kustantajien kanssa neuvotelluilla transformatiivisilla sopimuksilla, joissa sovitaan muualla tuotettujen aineistojen lukuoikeuden lisäksi myös organisaation omien julkaisujen avoimuudesta.”

Raportti kartoittaa tieteellisten seurojen roolia vastuullisessa tieteessä

Maaliskuussa julkaistiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) tekemä selvitys, Tieteelliset seurat ja vastuullinen tiede, joka erittelee tieteellisten seurojen roolia vastuullisessa tieteessä – avoimen tieteen, tutkimusetiikan ja tutkimuksen arvioinnin osa-alueilla (ks. yhteenveto raportista TSV:n sivulla ja Vastuullinen tiede -sivulla). Kyselyyn vastasi 116 tieteellistä seuraa. Avoimessa tieteessä julkaisemisen ja toimintakulttuurin avoimuuteen liittyvät tehtävät ovat seuroille keskeisiä, kun taas tutkimusaineistoilla ja avoimella opetuksella on pienempi rooli. Tutkimusetiikan kysymykset eivät nouse seuroissa merkittävästi esiin. Tutkimuksen arvioinnissa, esimerkiksi vertaisarvioinnissa, seurojen rooli on tärkeä, mutta tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin edistämisessä seuroilla voisi olla enemmänkin annettavaa. Avoimessa tieteessä on tuotettu viime vuosina paljon kansallisia linjauksia, jotka tunnetaan tieteellisissä seuroissa heikosti: yli 40 prosenttia seuroista ei ollut käsitellyt yhtäkään 14 vastuullisen tieteen dokumentista, jotka kyselyssä listataan.

Vas. kuva: ”Kuinka keskeisiä seuraavat avoimeen tieteeseen liittyvät tehtävät ovat seuran toiminnassa?” N=101–116. Oik. kuva: ”Tulevaisuudessa seura on kiinnostunut lisäämään toimintaa seuraavilla osa-alueilla.” N=116. Lähde: TSV:n raportti (2022).

Kotimaisia tiedelehtiä kannustetaan mukaan Sherpa Romeoon

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) on aloittanut brittiläisen Jiscin kanssa yhteistyöprojektin, jonka tavoitteena on saada kotimaiset tieteelliset lehdet ja kustantajat rekisteröimään – tai päivittämään – open access -politiikkansa Sherpa Romeo -verkkopalveluun. Palvelusta voi tarkistaa esimerkiksi eri lehtien ja kustantajien rinnakkaistallennuskäytäntöjä, mikä helpottaa avoimen julkaisemisen toteuttamista. Työsarkaa kotimaisten lehtien osalta riittää: projektissa on tunnistettu noin 330 potentiaalista kotimaista lehteä, joista 78 on rekisteröitynyt Sherpa Romeoon. Palvelusta löytyy myös 53 kotimaista kustantajaa. TSV:n ja Jiscin yhteistyö, joka sisältää mm. työpajoja syksyn aikana, jatkuu tämän vuoden loppuun.

Kansalliset avoimen oppimisen palkinnot jaettiin

Mitä hyötyä opetuksen avoimuudesta on yliopistolle, opettajille ja opiskelijoille? Ote Petteri Muukkosen kevään 2020 webinaariesityksestä. (Klikkaa kuvaa isommaksi.)

Avoimen tieteen kesäpäivillä toukokuussa jaettiin ensimmäiset kansalliset avoimen oppimisen palkinnot. Avoimen oppimisen vaikuttajana palkittiin Tarmo Toikkanen (Open Knowledge Finland, Creative Commons Suomi, Suomen eOppimiskeskus), joka on muun muassa edistänyt tietoutta avoimen opetuksen tekijänoikeuksista tiedeyhteisössä. Avoin oppimateriaali -palkinnon myönnettiin Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston yliopistonlehtori Petteri Muukkoselle, Critical-hankkeelle ja GIS Project Work -kurssin opiskelijoille. Muukkonen opiskelijoineen on kirjoittanut avoimesta opetuksesta myös Think Open -blogiin. Muukkonen jakaa kokemuksiaan avoimista oppimateriaaleista yhdessä Aalto-yliopiston tekniikan laitoksen vanhemman yliopistonlehtori Ari Korhosen kanssa Avointiede.fi-haastattelussa. Tieteen termipankille myönnettiin Avoin oppimis- tai opetuskäytäntö -palkinto. Myös termityötä on esitelty blogissa: Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa.

Oikeus: ResearchGate vastuussa sivustolle ladatuista artikkeleista

Münchenin tuomioistuin määräsi alkuvuodesta yhteisöpalvelu ResearchGaten poistamaan 50 tekijänoikeuden alaista julkaisua sivustoltaan, mutta hylkäsi korvausvaatimukset (ks. taustoittava Nature-artikkeli). Tiedekustantajat Elsevier ja American Chemical Society (ACS) olivat haastaneet ResearchGaten tekijänoikeuden rikkomisesta oikeuteen vuonna 2017. Molemmat osapuolet kertoivat valittavansa päätöksestä. Mainitut 50 julkaisua on jo poistettu palvelusta, mutta oikeus totesi lisäksi, että ResearchGate on vastuussa alustalle ladatusta sisällöstä. Tällä arvellaan olevan myös laajempaa merkitystä, koska voi muodostaa ennakkotapauksen vastaaville sivustoille. EU:n tekijänoikeusdirektiivi (DSM) asettaa palveluntarjoajat jo nykyisellään vastuuseen alustoilla jaetusta sisällöstä. Vuonna 2008 perustetulla ResearchGatella on maailmanlaajuisesti 20 miljoonaa käyttäjää.

Mitä aineistonhallintasuunnitelmista (DMP) on opittu Euroopassa?

Horizon 2020 -rahoitusta saaneiden tutkimushankkeiden aineistonhallintasuunnitelmien (DMP, data management plan) toteutusta tarkasteltiin tutkimuksessa Data Management Plans in Horizon 2020: what beneficiaries think and what we can learn from their experience (toinen versio). Mukana on yli 800 DMP:tä. Monissa tapauksissa DMP oli laatijoilleen ensimmäinen, mikä tutkimuksen tekijöiden mukaan tuo esiin eurooppalaisten linjausten tärkeyden datanhallinnan edistämisessä. 82 prosenttia kyselyyn vastanneista piti DMP:n laatimista ainakin osittain hyödyllisenä. Valmiita mallipohjia käytti 40 prosenttia vastaajista. DMP-prosessin aikana tukea saatiin ensisijaisesti kollegoilta (39 %), jonkin verran kirjastosta (12 %), mutta moni (27 %) jäi myös kokonaan ilman tukea.

 

Lukuvinkkejä x 5

Open access -historian havinaa 20 vuoden ajalta

Budapestin OA-julistus julkaisi neljä suositusta 20-vuotisjuhlapäivänsä kunniaksi.

Tietolinjan tuoreimman numeron (1/2022) katseet pyöräytetään historian kautta kohti tulevaisuutta, kun kantavana teemana on avoimen julkaisemisen 2000-luvun historian tarkastelu eri näkökulmista – lähtöpisteenä ensimmäinen OA-julistus, Budapest Open Access Initiative, joka helmikuussa täytti 20 vuotta. Paul Ayris (UCL Library Services) huomauttaa haastattelussa, ettei julkaisemisen hinta ole laskenut, vaikka se oli varhaisen OA-liikehdinnän lähtökohtia avoimen saatavuuden ohella. Samaa teemaa – tieteellisen kommunikaation, avoimuuden ja kustannusten tasapainoa – pohtivat yhteishaastattelussa myös avoimen tieteen pioneerit, emeritusprofessori Bo-Christer Björk ja Kansalliskirjaston Kristiina Hormia-Poutanen. Avoimuus tulisi nähdä tieteellisen tiedon tuottamisen ja käytön ytimeen kuuluvana asiana, huomauttaa puolestaan Tiberius Ignat (Scientific Knowledge Services) haastattelussa. Opetusneuvos Sami Niinimäki (opetus- ja kulttuuriministeriö) listaa artikkelissaan kolme avoimen julkaisemisen tulevaisuutta muovaavaa asiaa: Plan S, korkeakoulujen rahoitusmalli sekä tutkijan ja tutkimuksen vastuullinen arviointi.

Today, how many of us can say that this financial ambition has really been achieved in Europe? As Open Access has developed, it is clear that costs have not fallen. This is certainly the case for a research-intensive university like UCL (University College London). Costs for acquisition continue to rise.
– Paul Ayris

For too many, OA is about the narrow understanding of accessing the research publication. This view represents a poor understanding of OA. Instead, OA should be an instrument that increases the transparency of discovery.
– Tiberius Ignat

Tämän [tutkimuksen vastuullisen arvioinnin] ympärillä tapahtuva eurooppalainen ja kansallinen pöhinä tuottaa todennäköisesti suurimpia muutoksia tiedemaailmassa vähään aikaan. Suomessa TSV ja Suomen Akatemia ovat olleet tässä etukenossa, ja meillä on hyvät valmiudet vastata muutokseen.
– Sami Niinimäki

Miten datanhallintaa johdetaan tutkimusprojekteissa?

Datanhallinnan koulutuksissa eri puolilla maata pyritään edistämään tutkijoiden datanhallinnan taitoja, jotta tutkimusaineiston käsittelyyn liittyvät riskit saataisiin minimoitua ja hyödyt maksimoitua. Sen sijaan tutkimusprojektien johtajille ei ole juurikaan koulutusta tai tukea datanhallinnan johtamiseen. Tutkimusprojektien johtamisella on kuitenkin merkitystä datanhallinnan ”systemaattisuuden, sujuvuuden, oikea-aikaisuuden ja yhtenäisien käytäntöjen” takaajana, kirjoittavat yliopistojen datanhallinnan asiantuntijat Avointiede.fi-sivuston artikkelissaan. Tiiviissä artikkelissa eritellään kolme datanhallinnan johtamisen näkökulmaa: datanhallinnan huomioiminen tutkimuksen elinkaaren eri vaiheissa sekä datanhallinnan periaatteiden ja käytäntöjen (ml. sopimusten laadinta, resursointi ja vastuiden määrittely) tunteminen. Johtajalla on oltava myös valmiudet kehittää käytäntöjä ja tutkimusdatapolitiikkaa omassa organisaatiossaan. Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) piirissä on tuotettu Datanhallinnan johtaminen tutkimusprojektissa -materiaali on avaus datanhallinnan johtamisen huomioimisessa.


Mikä kannustaa tutkijoita avoimuuteen?

Miten kannustaa tutkijoita ja organisaatioita tutkimuksen avaamiseen? Tätä kysymystä on pohdittu kansallisessa Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) koordinaatioon kuuluvassa työryhmässä. Tieteessä tapahtuu -lehden artikkelissa työryhmän jäsenet käyvät läpi avoimuuden kannustimia yhtäältä välittömien hyötyjen (näkyvyyden, siteerausten ja yhteistyömahdollisuuksien lisääntyminen) näkökulmasta, toisaalta periaatteellisempien seikkojen (mm. tutkimuksen arvioinnin mahdollisuus, ) kautta – myös laajempi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulma on mukana. Artikkelissa kuvataan keinoja, joilla avoimuuden hyödyt tavoitetaan. Tutkijoiden avoimen tieteen erilaisten käytänteiden (mm. avoimet julkaisukanavat, lisenssit, tunnisteet, APC-maksut ym.) hallinta on lähtökohta, johon organisaatiot voivat tarjota tukea (mm. avoimen julkaisemisen sopimukset, rinnakkaistallennuksen helpottaminen). Myös tutkimuksen ja tutkijan arviointi (mm. julkaisujen avoimuuden ja avoimen vertaisarvioinnin huomioiminen) luo omalta osaltaan edellytyksiä avoimuudelle. Avointiede.fi-sivuston juttusarjassa käsitellään kannustimia oppimisen, aineistojen ja julkaisemisen näkökulmista.

Plan S for Shock – kirja Plan S:n vaiheista julkaistu

Suurten tutkimusrahoittajien vuonna 2018 alulle panema Plan S -suunnitelma avoimen julkaisemisen edistämiseksi on viime vuosien keskeisiä open access -avauksia. Plan S:n syntyhistoria on nyt laitettu yksiin kansiin: avoimesti saatavilla olevassa Plan S for Shock -kirjassa (2000) kertojana on Plan S -pääarkkitehteihin kuuluva Robert-Jan Smits kanssakirjoittajanaan toimittaja Rachael Pells. Kirjassa Smits tuo esiin, että Plan S on vasta välivaihe matkalla tieteellisten julkaisujen avoimuuteen. Todellinen kulttuurillinen muutos tapahtuu vasta, kun tutkimusta ja tutkijoita, samoin kuin tutkimusorganisaatioita, koskeva arviointi- ja meritoitumissysteemi muuttuu.

Tutkimuksen data ei ole saatavilla, vaikka toisin väitetään

Tieteellisen tutkimuksen kulttuuri muuttuu hitaammin kuin avoimuuden julkilausumat antavat olettaa. Journal of Clinical Epidemiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, Many researchers were not compliant with their published data sharing statement: a mixed-methods study, tutkittiin open access -lehdissä julkaistuja artikkeleita, jotka ilmoittivat tutkimusten datan olevan saatavilla (data availability statement, DAS). 93 prosentissa artikkeleissa, joissa datan piti olla saatavilla, se ei ollut saatavilla. Tutkimuksen tekijöiden datapyyntötiedusteluun vastasi vain 14 prosenttia tutkijoista. Nature-artikkeli, Many researchers say they’ll share data — but don’t, kiinnittää huomiota samaan asiaan, ja tuo esiin aiheeseen liittyvää tutkimusta. Artikkelissa kerrotaan myös datan avaamisen esteistä – dataa ei useinkaan avata, koska sitä ei ole suunniteltu avattavaksi tai ei ole tiedetty mitä avaaminen edellyttää.

Think Open -juttuja x 5

Humanisti syventyy datanhallintaan

Helsingin yliopiston kirjaston datatiimin vahvuuteen viime vuonna liittynyt tietoasiantuntija Aleksi Peura on Humanisti datamaailmassa -blogisarjassaan luodannut datanhallinnan peruskäsitteitä ja näkökulmia. Jokaisella postauksella on ollut oma teemansa, jota Peura – historioitsija, tietokirjailija ja ”kirjoittelija” – on tarkastellut omalla persoonallisella otteellaan. Tähän mennessä Peura on käsitellyt humanistitutkijan suhdetta dataan, digitalisaatiota ja datan määrän kasvua (jolla on vaikutusta myös tutkimukseen), metadatan ratkaisevaa merkitystä datan avaamisessa sekä sensitiivisen datan ja anonymisoinnin erityiskysymyksiä.

20 kysymystä ja vastausta datasta Helsingin yliopistossa

Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? Miksi Googlen pilvipalvelut puuttuvat yliopiston tallennusratkaisutaulukosta? Kuka on Datatuki-verkostossa se henkilö, joka hallitsee datanhallinnan ”viidakon” kokonaisuudessaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousi esiin kevään kampustapaamisissa ja webinaareissa datapolitiikkaan liittyen. Blogiartikkeli käy läpi kysymykset, ja tarjoaa niihin Datatuki-verkoston vastaukset.

Kirjoittajien ajatuksia HUP:sta ja avoimesta julkaisemisesta

Vuonna 2020 perustettu Helsingin yliopiston open access -kustantamo Helsinki University Press (HUP) on julkaissut parikymmentä kirjaa. Blogiartikkelissa kuusi HUP-kirjoittajaa kertoo, mitä tutkijat arvostavat ja toivovat avoimelta tiedekustantajalta. He nostavat esiin myös avoimeen julkaisemiseen liittyviä ongelmia, joista olisi syytä käydä laajempaa keskustelua. Vastauksissa tulee esiin, että monelle tutkijalle avoin julkaiseminen on keino tavoittaa mahdollisimman laaja yleisö. Avoimuus ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri, sillä tutkijat toivovat avoimen julkaisemisen sisältävän palveluja, jotka parantavat tutkimuksen laatua ja julkaisun tasoa sekä edesauttavat kirjan päätymistä oikeiden yleisöjen luettavaksi.

Avoin julkaiseminen on kasvanut antropologian alalla erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta, sillä antropologiassa on korostunut tarve tutkimuskumppaneiden mukaan ottamisesta ja julkaistun tiedon saattamisesta heidän käsiinsä.
– Tuomas Tammisto ja Heikki Wilenius (blogiartikkeli)

Kolme tapaa, joilla tutkija voi hyötyä altmetriikasta

Altmetriikka tarkoittaa tutkimusjulkaisujen vaikuttavuuden arvioimista mittaamalla julkaisujen näkyvyyttä verkossa eli tyypillisesti erityisesti verkkouutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Monelle tutkijalle altmetriikka näyttäytyy lähinnä pienenä värikkäänä pallerona oman yliopiston julkaisutietokannassa. Mutta voisiko siitä olla myös vuorovaikutuksen apuvälineeksi? Viestinnän ja teknologian tutkija Salla-Maaria Laaksonen tarkastelee blogiartikkelissaan, Altmetriikka tiedeviestinnän apuna, altmetriikkaa tutkijan näkökulmasta ja esittää kolme tapaa hyötyä altmetriikasta.

Tiedeinstituuttien tutkijat ja avoin tiede

Tiedeinstituuttien tutkijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tutkimusaineistojen avoimuutta kuin esimerkiksi korkeakoulujen tutkijoilla. Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke kartoitti avoimen tieteen nykykäytäntöjä, ja toi esiin muun muassa tutkimusinfrastruktuuripalveluihin liittyvät epäkohdat. Tutkijat Manna Satama ja Laura Nissin käyvät blogiartikkelissaan, Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen, läpi tiedeinstituuttien tutkijoiden asemaa eri näkökulmista, ja he esittävät myös ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi.


Avoimen tieteen aiemmat vuosikatsaukset: