Helsingin yliopisto
Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kotimainen koordinaatiotyö on tuottamassa tänä vuonna suuren määrän uusia kansallisia linjauksia. Työn alla on ollut toimintakulttuuriin, avoimeen oppimiseen, tieteellisiin kirjoihin ja tutkimusmenetelmiin liittyviä teemoja. Tämä blogikatsaus summaa alkuvuoden 2022 aikana valmistuneet ja kommentoitavana olleet linjaukset, ohjeet ja suositukset. Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa käy läpi uutiset ja lukuvinkit.
Alkuvuoden aikana valmistuivat seuraavat kansalliset linjaukset, suositukset ja ohjeet:
- Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus ja sitä tukevat suositukset (linkki) julkaistiin huhtikuussa. ”Miten tutkittua tietoa parhaiten tuotetaan? Millaisia organisaatioiden tulisi olla, jotta tutkitusta tiedosta tulisi mahdollisimman avointa ja saavutettavaa? Ja millaiselta näyttää tutkijan urapolku, joka kannustaa tutkitun tiedon jakamiseen yhteiskunnassa?” Tällaisten kysymysten pohjalta on syntynyt toimintakulttuurin linjaus, jonka suosituksissa keskitytään yritysyhteistyöhön, kansalaistieteeseen, palveluihin ja tutkimuksen arviointiin. Taustoitusta linjaukseen löytyy Avointiede.fi-artikkelista – myös yritysyhteistyön linjausta taustoitetaan lyhyesti.
- Avoimien oppimis- ja opetuskäytäntöjen osalinjaus täydentää Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjausta, joka julkaistiin nyt kokonaisuudessaan (linkki). Avointen oppimis- ja opetuskäytäntöjen osalinjauksessa esitetään tavoitteeksi, että vuoteen 2025 mennessä korkeakoulut hyödyntävät avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä, tarjoavat tukea avoimeen oppimiseen ja huomioivat avoimeen oppimiseen liittyvän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden käytännön toiminnassaan (ks. taustoitus).
- Avoimen julkaisemisen tekniikkaa ja teknologiaa koskevat suositukset (linkki) täsmentävät aiemmin julkaistua avoimen julkaisemisen linjausta. Suositukset on suunnattu avoimen julkaisemisen teknisen infrastruktuurin parissa toimiville organisaatioille ja tiedekustantajille. Perus- ja ideaalitasolle jaettujen suositusten lähtökohtana on kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys laadukkaiden, kustannustehokkaiden ja yhteentoimivien järjestelmien rakentamisessa (ks. taustoitus suosituksiin).
- FAIR-periaatteiden yhteentoimivuutta (interoperable) koskevat 1-2-3-ohjeet (linkki) aloittavat FAIR-soveltamisohjeiden kokonaisuuden (ks. taustoitus). FAIR-periaatteet pyrkivät edistämään tutkimusdatan teknistä avoimuutta löydettävyyden (Findable), saavutettavuuden (Accessible), yhteentoimivuuden (Interoperable) ja uudelleenkäytettävyyden (Re-usable) kautta. Tämä edellyttää yhteistyötä, ja soveltamisohjeet onkin tarkoitettu tutkijoille, tutkimusdatan asiantuntijoille ja palvelun tuottajille.
Avoimeen toimintakulttuuriin siirtyminen vaatii resursseja ja osaamista, ja tästä aiheutuvia kustannuksia ei voida jättää yksin organisaatioiden vastuulle.
Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus koskee erityisesti organisaation toimintaa tutkijan vapauden tukemiseksi. Linjauksella ei pyritä vaikuttamaan siihen mitä tai miten tutkitaan.
– Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus (2022)
Kommentoitavia linjauksia
Alkuvuoden aikana kommentoitavana ovat olleet seuraavat linjaukset:
- Kokooma- ja yksittäisteosten avoimuuden linjausluonnos liittyy tieteellisten kirjojen ja kirja-artikkelien avoimuuteen. Luonnoksessa esitetään tavoitteeksi, että kirjojen ja kirja-artikkelien tulisi olla avoimia viimeistään vuodesta 2025 eteenpäin. Luonnospaperissa nostetaan esiin myös riskit, kuten tutkijoiden vaihtelevat OA-julkaisumahdollisuudet, rahoituksen puutteet ja kustantajien käytännöt. Samalla korostetaan, että ”osalinjauksessa noudatetaan yleistä eurooppalaista tavoitteenasettelua” (ks. esim. Suurten tutkimusrahoittajien cOAlition S suosittaa avointa julkaisemista kirjoille ja ojentaa käden tiedemaailmalle).
- Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuuden osalinjausluonnoksessa esitetään tavoitteiksi tutkimusmenetelmien avoimuuden merkityksen tunnustaminen tutkimuksen laadun tekijänä (mm. arvioinnissa), riittävien tukipalveluiden varmistaminen ja tutkimusmenetelmiä koskevien oikeuksien ja ehtojen selkeä määrittely.
Avoimen tieteen seuranta aloitettiin
Linjaustyön lisäksi kansallisessa koordinaatiossa toteutettiin touko–kesäkuussa avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannan tiedonkeruu. Organisaatioille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin toimintakulttuuria, julkaisuja, tutkimusaineistoja (ml. menetelmät) ja opetusta tieteen avoimuuteen liittyvien linjausten ja palveluiden kautta.
Seurantaan vastasi määräaikaan mennessä 43 organisaatiota ja vastausprosentti oli hyvä, 86 %. Seurannan tulokset julkaistaan loka–marraskuussa Tiedejatutkimus.fi-verkkosivulla. Seurannan yhteydessä koottiin myös avoimen tieteen ja tutkimuksen hyviä käytäntöjä, ja niitä saatiin kokoon 121 kpl. Nämäkin julkaistaan syksyn aikana.
Avoimen tieteen aiemmat vuosikatsaukset:
- Vuoden 2021 katsaukset: puolivuotiskatsaus; vuosikatsaus: pääteemat, uutiset ja blogikatsaus
- Vuoden 2020 katsaukset: puolivuotiskatsaus; vuosikatsaus: pääteemat, uutiset ja blogikatsaus
- Vuoden 2019 katsaukset: vuosikatsaus
- Vuoden 2018 katsaukset: blogikatsaus