Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kymmenen uutista

Tässä avoimen tieteen vuosikatsauksen 2021 toisessa osassa käydään läpi viime vuoden uutissatoa. Esillä on Plan S ja Horizon Europe, Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikka sekä eurooppalaiset avoimen tieteen seurantaraportit. Vuosikatsauksen avausosa käsitteli viime vuoden puheenaiheita.

(This article is also available in English.)

Plan S astui voimaan – myös kirjoille ensimmäiset suositukset

Suurten tutkimusrahoittajien cOAlition S -yhteenliittymään kuuluva Suomen Akatemia alkoi viime vuonna toteuttaa Plan S -suunnitelmaa, johon sisältyy tutkimustulosten välitön avoin julkaiseminen (ks. Plan S:n pääkohdat). Plan S astui voimaan syksyn 2021 haussa, ja se vaikuttaa vuodesta 2022 eteenpäin. Suomen Akatemialla on oma ohjesivunsa Plan S:n mukaisesta avoimesta julkaisemisesta.

Plan S on koskenut toistaiseksi vain tutkimusartikkeleita, mutta viime vuoden ilmestyivät ensimmäiset Plan S -suositukset avoimiin kirjoihin liittyen. Helsinki University Pressin kirjoittajat tarkastelevat blogiartikkelissaan suositusta ja yleisemminkin avointen kirjojen julkaisemisen nykykäytäntöjä, muun muassa lisenssien valintaa. Suomessa valmistellaan myös tieteellisten kirjojen avoimuutta määrittelevää linjausta, ja Pekka Olsbo on tarkastellut sen tiimoilta kotimaisen julkaisemisen avoimuutta ja eurooppalaisia linjauksia.

Springerin selvitys yritti rajata OA-vaihtoehdot yhteen

Springer Nature julkaisi syksyllä omaan tutkimukseensa perustuvan ”white paper” -selvityksen, Going for gold: exploring the reach and impact of Gold open access articles in hybrid journals, jonka keskeinen tulos oli, että avoimet hybridiartikkelit ovat julkaisumetriikan valossa vaikuttavampia kuin ei-avoimet artikkelit ja rinnakkaistallennetut artikkelit. Johtopäätös oli selvä: on valittava (maksullinen) välittömän avoimen julkaisemisen tie (Gold OA) ja unohdettava rinnakkaistallentaminen julkaisuarkistoihin (Green OA).

Seuranneessa keskustelussa – esimerkiksi avoimen tieteen COAR- ja SPARC-yhteenliittymien sivuilla – kiinnitettiin huomiota selvityksen toteutukseen ja kyseenalaistettiin johtopäätökset: selvitykseen valitut artikkelit oli tarkoitushakuisesti valittu eikä selvityksessä huomioitu rinnakkaistallennettujen artikkelien todellista käyttöä – julkaisuarkistojen merkityskin nähtiin hyvin kapeasti. Pekka Olsbo käy Kreodi-artikkelissaan läpi Springer Naturen toimitusjohtaja Frank Vrancken Peetersin näkemyksiä, jotka ovat samansuuntaisia kuin selvityksessä.

Tutkimusdatapolitiikka päivitettiin Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikan päivitystyö saatiin viime vuonna päätökseen, ja rehtori hyväksyi päivitetyn tutkimusdatapolitiikan joulukuussa, ja uusi datapolitiikka löytyy Helda-julkaisuarkistosta ja Helsingin yliopiston avoimen tieteen verkkosivulta. Tutkimusdatapolitiikka sisältää periaatteet ja tavoitteet tutkimusdatan hallinnalle, datapalveluille ja eri toimijoiden vastuille. Tutkimusdatapolitiikan tarkempi toimeenpano määritellään toteutussuunnitelmassa, joka laaditaan vuoden 2022 aikana.

Mihin tutkimusdatapolitiikkaa tarvitaan? Taustoittavaa tietoa Helsingin yliopiston datapolitiikan laadinnasta löytyy Think Open -blogiartikkelista ja Helsingin yliopiston data-asioihin erikoistuneen tietoasiantuntijan Mari Elisa Kuusniemen tiiviistä summauksesta.

”Tutkimusdatapolitiikan keskeisenä tavoitteena on ohjata kaikkia tutkimusaineistojen kanssa toimivia perehtymään ajantasaisiin aineistonhallinnan vaatimuksiin ja ottamaan hyvät ja vastuulliset käytännöt osaksi tutkimuksen arkea.”
– Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikka (17.12.2021)

Horizon Europe edellyttää avointa julkaisemista

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horizon Europe vuosille 2021–2027 huomioi avoimen tieteen arviointikriteereissään. Se edellyttää ”kaikkien tieteellisten julkaisujen välitöntä avointa saatavuutta ja tutkimusdatan vastuullista hallinnointia, jotta data olisi löydettävissä, saavutettavissa, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävissä (FAIR-periaatteet)” (Horizon Europen avointa tiedettä koskeva tiivistelmä). Viime vuonna julkaistiin tutkijoille maksuton Open Research Europe -julkaisualusta, joka on Horizon Europe -rahoitusta saavien tutkijoiden käytössä – avoimeen vertaisarviointiin luottava alusta esiteltiin blogissa viime vuonna.

Horizon Europen avoimen tieteen tavoitteita kaudelle 2021–2027, ote tiivistelmästä.

Avointen oppimateriaalien opas julkaistiin

Viime vuonna julkaistiin Avointen oppimateriaalien opas, joka on tarkoitettu kaikille korkeakoulujen opettajille. Selkeä verkko-opas neuvoo, mistä avoimia oppimateriaaleja löytyy, miten niitä voi käyttää ja miten tuottaa itse avoimia oppimateriaaleja. Oppaassa on oma osionsa myös Creative Commons -lisenssien käyttöön. Opas on toteutettu avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa osana avoimen oppimisen asiantuntijaryhmän työskentelyä. Oppaan ovat tehneet Aino Helariutta (Laurea) ja Terhi Kaipainen (Xamk).

Avoimen julkaisemisen hintatiedot ja palvelu hintojen tarkasteluun

Avoimen julkaisemisen hintojen läpinäkyvyys on keskeinen osa suurten tutkimusrahoittajien Plan S -suunnitelmaa, ja julkaisupalveluiden hintatietojen tarkasteluun ja vertailuun on tulossa uusi palvelu, Journal Comparison Service. Vuoden 2022 aikana rakentuvan hintapalvelun toteuttaa Cottage Labs. Samainen yhtiö toteutti myös Journal Checker Toolin, jossa voi tarkistaa lehtien Plan S -yhteensopivuuden.

Viime vuoden aikana saatiin myös uusia avoimen julkaisemisen hintatietoja. Walt Crawfordin tuorein koonti avoimen julkaisemisen hinnasta julkaistiin kesäkuussa. Kotimaisen katsauksen aiheeseen tarjoaa keväällä julkaistu kansallisen APC-projektin loppuraportti, Kirjoittajamaksut ja niiden seuranta. Kiinnostava analyysi avoimen julkaisemisen hinnan määräytymisen taustatekijöistä löytyy Bo-Christer Björkin tutkimusartikkelista Why Is Access to the Scholarly Journal Literature So Expensive?. Ja suositeltavaa on tutustua myös tutkija Mikael Laakson Avoimen tieteen kevätpäivillä pitämään alustukseen (tiivistelmä / video), jossa pohditaan avoimen julkaisemisen nykymuotoisen rahoituksen kestävyyttä.

Avoimen tieteen palkinnot datan avaajille ja toimintatapojen kehittäjille

Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinto 2021 myönnettiin ansiokkaasta työstä tutkimusaineistojen avaamisessa ja uudelleenkäytön edistämisessä. Palkinnon saivat Kielipankki ja sen Lahjoita puhetta -aineisto sekä tutkimuskoordinaattori Kati Lassila-Perinin työ kokeellisen hiukkasfysiikan aineistojen hyödyntämisessä tutkimuksessa ja opetuksessa. Palkintoperusteissa kuvataan Kielipankin pitkäjänteistä työtä tutkimuksen avoimuuden tukemisessa ja Lassila-Perinin työtä CMS-datan avaamisessa, mikä on edistänyt monitieteisyyttä myös Helsingin yliopiston sisällä.

Ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen ja Luomuksen johtaja Aino Juslén luovuttivat avoimen tieteen palkinnon Kielipankin Krister Lindénille. Kuva: Jussi Männistö

Kansallinen Avoimen tieteen ja tutkimus (AVOTT) jakoi avoimen tieteen palkinnon digitaalisen paikkatietotutkimuksen professorille Niina Käyhkölle (Turun yliopisto) ja data-analytiikan apulaisprofessori Leo Lahdelle (Turun yliopisto). Palkintoperusteluissa nostettiin esiin Käyhkön työ paikkatiedon avoimessa jakamisessa ja yhteisöllisyyden rakentamisessa ja Lahden aktiivinen työ avoimen tieteen edistämiseksi omalla tieteenalallaan ja erilaisissa verkostoissa. Avoimen tieteen edistäjät -palkinto jaettiin Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijoiden muodostamalle Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikölle. AVOTT-palkinnonsaajien mietteisiin voi tutustua Avoimesti tieteessä! -podcastissa.

Suomen EOSC-foorumi perustettiin

Viisi syytä liittyä EOSCiin (Suomen EOSC-foorumi).

European Open Science Cloud (EOSC) on hanke, jonka tavoitteena on rakentaa erillään olevista palveluista yhtenäistä eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria. Suomessa EOSC sai lisäpotkua alkuvuodesta, kun opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja CSC perustivat Suomen EOSC-foorumin eli kansallisen verkoston – tiedotus- ja vaikutuskanavan – EOSC:n kotimaisille sidosryhmille.

EOSCin kehitystyö jatkuu uuden Horizon Europe -puiteohjelman alla. Tähänastisen EOSC-koordinaation toteuttamisesta eri Euroopan maissa valmistui syksyllä myös selvitys, EOSC National Structures (ks. myös selvityksen lyhyt tiivistelmä). Selvityksen toteutti CSC – tieteen tietotekniikan keskus osana EOSCsecretariat.eu -projektia. Lisälukemistona mainittakoon Jean-Claude Burgelmanin (Free University of Brussels) artikkeli, jossa hän kuvaa EOSCin nousemista yhdeksi Euroopan komission keskeisistä avoimen tieteen hankkeista.

Kirja avoimesta tieteestä lupaa mennä asian ytimeen

Utrechtin yliopistin avoimen tieteen professori Frank Miedema on kirjoittanut kirjan, joka lupaa jo otsikossa menevänsä asian ytimeen: Open Science: the Very Idea. Miedema käsittelee avointa tiedettä niin tieteenteon kuin yhteiskunnallisen vaikuttavuudenkin kannalta, ja näkökulma ulottuu niin tieteenfilosofiaan ja historiaan kuin sosiologiaankin. Työnsä kautta Miedemalla on hyvä tuntuma myös avoimen tieteen käytäntöihin. Springerin julkaisema kirja on vapaasti luettavissa verkossa. Frank Miedema oli puhujana Avoimen tieteen syyspäivillä marraskuussa, ja hänen esityksensä löytyy tapahtuman verkkosivulta.

Avoimen tieteen kehittyminen Euroopassa – raportteja

Viime vuoden aikana ilmestyi koko joukko erilaisia avoimen tieteen eurooppalaisia seurantaraportteja, ja tähän on koottu niistä muutamia. Avoimen tieteen politiikoista Euroopassa ilmestyi raportti jo keväällä: An Analysis of Open Science Policies in Europe. Europpalaisia tutkimusyliopistoja edustava LERUn selvitys Implementing Open Science tarkastelee avoimen tieteen toteutumista yliopistoissa Euroopan komission määrittelemien kahdeksan pilarin kautta: FAIR-data, EOSC-infrastruktuuri, vastuullinen tiede, uuden sukupolven metriikka, tieteellisen kommunikaation tulevaisuus, kansalaistiede, koulutus ja osaaminen ja meritoituminen.

Euroopan yliopistoja edustavan EUA:n From principles to practices tarkastelee avoimen tieteen kehittymistä Euroopan yliopistoissa kyselytutkimuksessa. Kyselyn tuloksia avataan tarkemmin temaattisissa tarkasteluissa, joista kaksi on julkaistu: tutkimusjulkaisuja ja tutkimuksen arviointia koskevat osiot – tutkimusdataa koskeva osio julkaistaan tämän vuoden aikana. Viime vuonna EUA julkaisi myös avoimen julkaisemisen tarkistuslistan yliopistoille.