Vanhan koiran uudet temput – reflektiota aineistonhallinnan suunnittelun kokemukseen liittyen

”DMP:n ymmärrys ja sisäistäminen on ollut yksi oleellisimpia kokemuksia tutkijaurallani”, kirjoittaa eläinlääketieteilijä Heli Hyytiäinen. Tekstissään hän kuvaa aineistonhallintasuunnitelmaan (DMP) liittyviä kielteisiä ennakko-odotuksiaan sekä prosessin, joka teki – ennakko-odotusten vastaisesti – DMP:stä tutkijantyön uuden työvälineen ja keskeisen osan jokaista tutkimussuunnitelmaa, pyydettiin sitä tai ei.

Jatka lukemista ”Vanhan koiran uudet temput – reflektiota aineistonhallinnan suunnittelun kokemukseen liittyen”

Aineistonhallintasuunnitelmia kartoittamalla parempia palveluita – tarkastelussa kesän 2023 DMP:t

Helsingin yliopiston Datatuessa kesä on perinteisesti aineistonhallintasuunnitelmien (DMP) kommentoinnin kulta-aikaa. Viime kesänä kirjaston datatiimin uudet työntekijät pääsivät tekemään DMP-kartoituksen. Kartoituksen perusteella yleisimpiä datatyyppejä olivat teksti- ja taulukkomuotoinen data ja datan säilytyspaikoista eniten mainintoja saivat tieteenalakohtaiset tietokannat. Kartoitus auttaa kehittämään Datatuen palveluita.

Jatka lukemista ”Aineistonhallintasuunnitelmia kartoittamalla parempia palveluita – tarkastelussa kesän 2023 DMP:t”

Miten aineistonhallinnan suunnitelmista saisi vielä enemmän irti? Uusi kansallinen konsortio DMP-työn tukena

Aineistonhallintasuunnitelma (DMP) on tutkimuksen laadun ja riskinhallinnan väline, joka tarjoaa myös organisaatioille uusia mahdollisuuksia esimerkiksi datapalveluiden ja -tietovarantojen kehittämiseen. Tammikuussa 2022 aloittanut uusi kansallinen DMP-konsortio kartoittaa pilottiprojekteissa DMP:n uusia mahdollisuuksia, mutta jatkaa myös ydinpalveluiden – DMPTuuli-työkalun ja DMP-ohjeiden – tuottamista tutkijoille.

Jatka lukemista ”Miten aineistonhallinnan suunnitelmista saisi vielä enemmän irti? Uusi kansallinen konsortio DMP-työn tukena”

Humanisti datamaailmassa: Kesän DMP-rumban oppitunnit

”DMP:ssä ei ole tarkoitus sanoa sitä, mitä jotkut muut haluavat kuulla, vaan puhua totta”, kirjoittaa Aleksi Peura datanhallintaa käsittelevän blogisarjansa viidennessä osassa. Kirjaston datatiimiin kuuluva Peura käy läpi aineistonhallintasuunnitelmien (DMP, data management plan) kesän tarkistusurakassa tekemiään havaintoja, ja käsiteltävänä ovat niin ”hyvän DMP:n” harha, DMP:n pohjimmainen tarkoitus kuin tutkijan tarjolla oleva tuki.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Kesän DMP-rumban oppitunnit”

Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa sisältää alkuvuoden 2022 uutiskoosteen sekä lukuvinkkejä. Teemoina ovat tuttujen Plan S:n ja Suomen Akatemian lisäksi tutkimuksen arvioinnin uudistaminen, maksuton avoin julkaiseminen, tieteellisten seurojen rooli, ResearchGaten oikeustapaus, datanhallinnan johtaminen, avoimuuden kannustimet, tutkimusaineistojen avaamisen vaikeus, Helsinki University Press, tiedeinstituutit ja muutama muukin aihe. Puolivuotiskatsauksen avausosa käsitteli kansallisia linjauksia.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä”

20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa

Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? Miksi Googlen pilvipalvelut puuttuvat yliopiston tallennusratkaisutaulukosta? Kuka on Datatuki-verkostossa se henkilö, joka hallitsee datanhallinnan ”viidakon” kokonaisuudessaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousi esiin kevään tapaamisissa ja webinaareissa uuteen tutkimusdatapolitiikkaan liittyen. Blogiartikkeli käy läpi kysymykset, ja tarjoaa niihin myös Datatuki-verkoston vastaukset.

Jatka lukemista ”20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa”

Konkretia ja käytännön ratkaisut valttia datanhallinnan suunnittelussa

Aineistonhallintasuunnitelmissa (data management plan, DMP) eniten ongelmia tutkijoille tuottavat eettiset ja lainsäädännölliset teemat, kuten yksityisyyden suojaan, datan omistajuuteen ja käyttöoikeuksiin liittyvät kysymykset. Tässä blogiartikkelissa aihetta käsitellään konkreettisten suunnitelmien kautta, tavanomaisia kompastuskohtia ja hyviä käytäntöjä esiin nostaen. Eettisiin ja juridisiin kysymyksiin liittyvät DMP:n kohdat kytkeytyvät kiinteästi suunnitelman muihin osiin ja tavoitteeseen tutkimusdatan avaamiseksi tai uudelleen käytettäväksi.

Jatka lukemista ”Konkretia ja käytännön ratkaisut valttia datanhallinnan suunnittelussa”

Miten RDM ja DMP auttavat tutkijaa – opi perusasiat Think Open Digestin erikoisnumerosta

Think Open Digest -verkkolehden uusin numero keskittyy tutkimusdatan hallinnan (RDM) ja datanhallinnan suunnittelun (DMP) perusasioihin. ”Tunne datasi” -erikoisnumero sisältää kuusi artikkelia, ja se on suunnattu kaikille tutkijoille – erityisesti niille, jotka eivät ole varmoja RDM:n ja DMP:n hyödyllisyydestä.

Jatka lukemista ”Miten RDM ja DMP auttavat tutkijaa – opi perusasiat Think Open Digestin erikoisnumerosta”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut

Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut”