Miten aineistonhallinnan suunnitelmista saisi vielä enemmän irti? Uusi kansallinen konsortio DMP-työn tukena

Aineistonhallintasuunnitelma (DMP) on tutkimuksen laadun ja riskinhallinnan väline, joka tarjoaa myös organisaatioille uusia mahdollisuuksia esimerkiksi datapalveluiden ja -tietovarantojen kehittämiseen. Tammikuussa 2022 aloittanut uusi kansallinen DMP-konsortio kartoittaa pilottiprojekteissa DMP:n uusia mahdollisuuksia, mutta jatkaa myös ydinpalveluiden – DMPTuuli-työkalun ja DMP-ohjeiden – tuottamista tutkijoille.

DMP-konsortio kokoontui työpajan merkeissä Helsingin yliopiston kirjastossa syyskuussa. Kuvat: Jussi Männistö

Tutkijoiden aineistonhallinnan suunnittelu (data management plan, DMP) sai tämän vuoden alussa taakseen entistä vahvemman tuen, kun kansallinen DMP-konsortio aloitti toimintansa. Uusi konsortio jatkaa Tuuli-verkostossa tehtyä kansallista yhteistyötä.

”Aiemmin aikaperspektiivi oli vuosi, nyt se on pidempi, ensimmäinen konsortiokausi on kolme vuotta. Ideoita pystytään toteuttaa eri tavalla kuin aiemmin”, DMP-konsortion ohjausryhmän puheenjohtaja Susanna Nykyri kuvaa.

29 organisaation muodostama konsortio on jo ehtinyt laatia toiminta- ja kehittämissuunnitelman tuleville vuosille. Syyskuun työpajassa Helsingin yliopiston kirjastossa hahmoteltiin tarkempia askelmerkkejä, mihin suuntaan suomalaista aineistonhallintasuunnitelmaa halutaan kehittää – ja millä tavalla tämä voisi tapahtua.

  Kansallinen DMP-konsortio

      • DMP-konsortio on muodostettu aineistonhallintatyökalun (nyk. DMPTuuli) kehittämisen ja ylläpidon ja aineistonhallinnan suunnittelun tueksi.
      • Konsortio aloitti toimintansa vuoden 2022 alusta ja siinä mukana 29 jäsenorganisaatiota: yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja yksi tutkimuslaitos – myös Helsingin yliopisto on mukana.CSC – Tieteen tietotekniikan keskus vastaa konsortion talous- ja jäsensopimushallinnosta.
      • Tuuliverkostoa ja DMPTuuli-työkalua vuodesta 2017 ylläpitänyt, Helsingin yliopiston kirjaston alla toimiva Tuulitoimisto jatkaa DMPTuuliin liittyvän palvelun tuottamista.
      • Lisätietoa toiminnasta konsortion verkkosivuilta.

DMP:n monet käyttömahdollisuudet

Tutkijoiden ja organisaatioiden näkökulmasta aineistonhallintasuunnitelma (DMP) on ennen kaikkea tutkimuksen laadun ja riskinhallinnan väline. Työpajassa pidettiin tämän vuoksi tärkeänä, että DMP olisi luonteva osa tutkimusprosessia.

”Yksi tärkeä DMP:n tehtävä on auttaa tutkijaa hahmottamaan, kerääkö hän suoria tai epäsuoria henkilötietoja, ja miten se vaikuttaa läpi aineistonhallinnan ja keräämänsä datan elinkaaren. Tämän tukemista kehitetään myös kansallisilla ohjeilla ja työkalun rakenteisuuden lisäämisellä ja integroitumisella palveluihin, kuten sopivan tallennus- ja käsittely-ympäristön valintaan. Tämä edellyttää myös paikallisorganisaatiossa tarvittavan kehittämisen priorisointia ja sen näkemistä, mikä on tähän panostamisen merkitys. Kehittämis- ja ylläpitotyö onkin pikemminkin investointi ja hyvän aineistonhallinnan hyötyjen maksimointia, kuin kuluerä”, Nykyri tähdentää.

DMP:t kuvaavat tutkimusprojektien aineistonhallintaa, ja tätä kautta avautuu myös muita käyttömahdollisuuksia. Eräs työpajan avainteemoista liittyikin siihen, miten organisaatiot voisivat hyödyntää tutkijoiden aineistonhallintasuunnitelmien sisältämiä tietoja. DMP:t voisivat esimerkiksi auttaa datapalveluiden kehittämisessä ja toimia organisaation tutkimusdataan liittyvänä tietovarastona.

Konsortiossa kartoitetaan tällä hetkellä DMP:n potentiaalisia käyttömahdollisuuksia Tampereen ja Turun yliopistoissa.

 

Rakenteisuuden lisääminen DMP:ssä

Jos aineistonhallintasuunnitelmia halutaan hyödyntää organisaatioissa nykyistä laajemmin, DMP:n tietojen on oltava saatavilla. Tämä edellyttää paitsi lupaa käsitellä DMP-tietoja myös DMP:n rakenteisuutta.

Rakenteisuutta pohdittiin kansallisessa Dynaamiset DMP:t -työryhmässä, jonka loppuraportti julkaistiin kesällä. Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Mari Elisa Kuusniemi toi työpajassa esiin, että tutkijoiden käyttämä DMPTuuli-työkalu antaa jo nykyisellään mahdollisuuden rakenteisuuden lisäämiseen DMP-lomakepohjassa.

DMP-tietojen käsittely on kotimaisissa organisaatioissa vasta alussa, mutta joissakin Euroopan maissa DMP-tietoja hyödynnetään jo nyt rutiininomaisesti. Suomessa automaattista käsittelylupaa ei ole. Tutkijat voivat kuitenkin avata DMP:n organisaatiokäyttäjälle esimerkiksi DMPTuuli-työkalussa.

Työpajassa tuotiin esiin, että keskeistä on saada organisaation eri toimijat ymmärtämään DMP:n rooli ja hyödynnettävyys.

Työkalu, ohjeet ja koulutus

Tutkijan näkökulmasta uuden DMP-konsortion konkreettisimmat hyödyt liittyvät DMPTuuli-työkalun tarjoamiseen ja DMP-ohjeiden (mm. kysymystemplaatit) ylläpitämiseen. Nämä nähtiin myös työpajassa konsortion ydintehtävinä.

Ohjeiden ylläpito ja päivittäminen vaatii yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa niin konsortion jäsenten kuin myös muiden toimijoiden, esimerkiksi rahoittajien, kanssa. Työpajassa korostettiin myös verkoston merkitystä datanhallinnan asiantuntijoiden omassa koulutuksessa.

Konsortion jäsenorganisaatioiden tutkijoiden käytössä on tällä hetkellä DMPTuuli-työkalu, jonka tarjoaa brittiläinen Digital Curation Centre (DCC). DMP-työkalun valinta kaudelle 2025–2028 tehdään keväällä 2024.

DMP-konsortio seuraa alan kehitystä

Aineistonhallinnan suunnitteluun liittyvän kehityksen seuranta ja verkostoituminen alan toimijoiden kanssa on luonteva osa DMP-konsortiolle kuuluvaa työkenttää. Konsortio osallistuu DMP-kehitystyöhön kansallisesti ja kansainvälisesti.

”Tutkimus on kansainvälistä, samoin konsortion toiminta”, Susanna Nykyri toteaa.

”DMP:lle asettavat vaatimuksia tutkimustoiminnan ja tieteenalan käytännöt sekä data-aineiston, organisaation ja tutkimusrahoittajien vaatimukset”, Mari Elisa Kuusniemi sanoo, ja vinkkaa yhden verkkolähteen, josta löytyy Science Europen suositus DMP:n sisällöksi: Core Requirements for Data Management Plans (sivulta 7 eteenpäin).

Kotimaisista toimijoista tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Avoin tiede ja tutkimus (AVOTT), Finn-ARMA, rahoittajat, ministeriöt ja julkishallinto.