Humanisti datamaailmassa: Kesän DMP-rumban oppitunnit

”DMP:ssä ei ole tarkoitus sanoa sitä, mitä jotkut muut haluavat kuulla, vaan puhua totta”, kirjoittaa Aleksi Peura datanhallintaa käsittelevän blogisarjansa viidennessä osassa. Kirjaston datatiimiin kuuluva Peura käy läpi aineistonhallintasuunnitelmien (DMP, data management plan) kesän tarkistusurakassa tekemiään havaintoja, ja käsiteltävänä ovat niin ”hyvän DMP:n” harha, DMP:n pohjimmainen tarkoitus kuin tutkijan tarjolla oleva tuki.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Kesän DMP-rumban oppitunnit”

20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa

Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? Miksi Googlen pilvipalvelut puuttuvat yliopiston tallennusratkaisutaulukosta? Kuka on Datatuki-verkostossa se henkilö, joka hallitsee datanhallinnan ”viidakon” kokonaisuudessaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousi esiin kevään tapaamisissa ja webinaareissa uuteen tutkimusdatapolitiikkaan liittyen. Blogiartikkeli käy läpi kysymykset, ja tarjoaa niihin myös Datatuki-verkoston vastaukset.

Jatka lukemista ”20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa”

Humanisti datamaailmassa: Täydellisen anonymisoinnin mahdottomuus

Tieteellisen tutkimuksen kohteena olevien ihmisten yksityisyyden suojeleminen on tutkimusdatanhallinnan eli RDM:n (research data management) avainasioita, jonka huomioimiseen myös lainsäädäntö velvoittaa. Tutkijan näkökulmasta tehtävä on usein haastava: ”Anonymisointi on tehtävä tarkasti, huolellisesti, kokonaisvaltaisesti ja kuitenkin niin, että lopputuloksesta on jotain hyötyä tutkimuksellekin – eli mitä käytännössä pitäisi tehdä?” Kirjoitussarjansa neljännessä osassa Aleksi Peura syventyy sensitiivisen datan ja anonymisoinnin perimmäisiin kysymyksiin.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Täydellisen anonymisoinnin mahdottomuus”

Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin

Helsingin yliopistossa on ollut vuoden verran käytössä REDCap-ohjelma, joka on kehitetty erityisesti sensitiivisen tutkimusdatan keräämiseen. Monipuolinen työkalu taipuu monenlaiseen käyttöön, ja tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus ohjelman erilaisiin ominaisuuksiin ja käyttöön tutkimuksessa. Kirjoittajina ovat Helsingin yliopiston REDCap-tuen asiantuntijat. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan avausosa – toinen osa luettavissa täällä.

Jatka lukemista ”Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin”

Humanisti datamaailmassa: Mitä mä (täällä) teen?

Historioitsija, tietokirjailija ja ”kirjoittelija” Aleksi Peura aloitti joulukuussa 2021 tietoasiantuntijana Helsingin yliopiston kirjastossa. Uudessa tehtävässään hän auttaa tutkijoita erityisesti tutkimusdatanhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Tässä kirjoituksessa Peura kuvaa omia lähtökohtiaan ja humanistitutkijan suhdetta dataan, edeten yhä syvemmälle datanhallinnan maailmaan. Kirjoitus on avaus kuukausittaiselle juttusarjalle, jossa Peura käsittelee datanhallinnan teemoja ”omasta, nyrjähtäneestä humanistin näkökulmastaan”.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Mitä mä (täällä) teen?”

Research data, how to manage it and how to talk about data management – the blog in October

The Think Open blog articles in October were strongly connected to themes related to research data. In short interviews, researchers shed light on how open data is part of their work, and research data management (RDM) experts talk about RDM problems and their solutions. In the theme of open access, articles concentrated on Plan S, APC and SCOAP3.

Jatka lukemista ”Research data, how to manage it and how to talk about data management – the blog in October”

Data, miten sitä hallitaan ja miten datanhallinnasta puhutaan – blogi lokakuussa

Lokakuun teemat Think Open -blogissa kytkeytyivät vahvasti tutkimusdatan ympärille. Tutkijat valaisevat lyhyissä haastatteluissa, miten avoin data on osa heidän työtään, ja datanhallinnan asiantuntijat kertovat datanhallinnan ongelmakohdista ratkaisuja pohtien. Avoimessa julkaisemisessa esillä olivat Plan S, APC ja SCOAP3.

Jatka lukemista ”Data, miten sitä hallitaan ja miten datanhallinnasta puhutaan – blogi lokakuussa”

Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta

Tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että tutkijat pitävät tutkimuksen hyvää datanhallintaa eli datan järjestelmällistä käsittelyä erittäin tärkeänä datan eheyden, tutkimustulosten luotettavuuden ja tutkimuksen toistettavuuden kannalta. Silti koulutusta datanhallintaan on saanut vain harva ja nuorten tutkijoiden osaaminen on kirjavaa. Tutkimustaan käsittelevässä blogiartikkelissa Jukka Rantasaari esittää myös ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta”

Millaista asiantuntemusta tutkimuksen datanhallinnan tueksi tarvitaan? Katsaus RDM-foorumin esityksiin

Tutkimusdatan merkitys ja rooli osana tutkimusta vahvistuu, mutta millaisia palveluita ja millaista asiantuntemusta tutkijoiden tukena on tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä? Data-asiantuntijoiden (data steward) ammatillinen rooli ja eri maiden käytännöt olivat esillä kaksipäiväisessä Research Data Management Forum (RDMF) -tapahtumassa. Tässä blogiartikkelissa luodaan tiivis katsaus pääpuheenvuoroihin ja muihin esityksiin, ja pohditaan data-asiantuntijuuden ydinkysymyksiä, kuten tehtävänkuvia, koulutusta ja roolia nykyisessä muutostilanteessa.

Jatka lukemista ”Millaista asiantuntemusta tutkimuksen datanhallinnan tueksi tarvitaan? Katsaus RDM-foorumin esityksiin”