Avoin tiede ja tutkimusetiikka – vastakkainasettelusta vastuulliseen tutkimuskulttuuriin

Keskeisestä asemasta huolimatta tutkimusetiikkaa ja avointa tiedettä käsitellään usein toisistaan irrallaan. Tässä artikkelissa yliopistonlehtori Simo Kyllönen Helsingin yliopistosta tarkastelee tutkimusetiikkaa ja avointa tiedettä saman kolikon – korkeatasoisen tieteen – eri puolina. Tieteen avoimuuden ja etiikan läheinen suhde konkretisoituu, kun vastuullista tutkimuskulttuuria tarkastellaan hyvinä tieteellisinä käytäntöinä: myös avoin tiede pyrkii edistämään tutkimuksen luotettavuutta, rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä.

Jatka lukemista ”Avoin tiede ja tutkimusetiikka – vastakkainasettelusta vastuulliseen tutkimuskulttuuriin”

Avoimen tieteen alkuvuosi kotimaassa: viitearkkitehtuurityötä, linjauksia ja tiedelehtien rahoitusehdotus

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen avausosa summaa kotimaan tapahtumat. Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) verkostossa on alkuvuoden aikana muun muassa julkaistu tutkimusmenetelmien avoimuutta koskeva linjaus ja ohjeet FAIR-periaatteiden soveltamiseen tutkimuksessa sekä viety tulevaisuuden kannalta keskeistä avoimen tieteen viitearkkitehtuurityötä eteenpäin. Elokuussa tehtiin myös kotimaisten tiedelehtien rahoittamiseksi ehdotus, joka on syyskuun ajan kommentoitavana. Puolivuotiskatsauksen toisessa osassa luodaan katsaus alkuvuoden muihin uutisiin ja lukusuosituksiin.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen alkuvuosi kotimaassa: viitearkkitehtuurityötä, linjauksia ja tiedelehtien rahoitusehdotus”

Kokemuksia avoimen tieteen toimintatapojen opettamisesta – kirjasto ja tiedekunta yhteistyössä

Miten tehdä datanhallinnan ja avoimen julkaisemisen käytäntöjä tutuksi jo perustutkintovaiheen opiskelijoille? Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunta ja Helsingin yliopiston kirjasto toteuttivat syksyllä 2022 yhteistyöprojektin, jossa avoimen tieteen toimintatapojen opetus otettiin mukaan maisterivaiheen opiskelijoiden kurssille. Jatka lukemista ”Kokemuksia avoimen tieteen toimintatapojen opettamisesta – kirjasto ja tiedekunta yhteistyössä”

Helsingin yliopistolle oma avoimen tieteen koordinaatioryhmä

Tieteen avoimuudessa on edetty viime vuosien aikana nopein askelin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Helsingin yliopistoon on perustettu tänä syksynä avoimen tieteen yhteistyötä varten ryhmä, johon kuuluu edustajia kaikilta kampuksilta, tutkimuksen johdosta ja palveluista. Ryhmän tehtävänä on koordinoida avoimen tieteen ja opetuksen kehittämistä yliopistossa. Tässä blogiartikkelissa koordinaatioryhmän jäsenet hahmottelevat tulevaa työmaata ja siihen liittyviä haasteita.

Jatka lukemista ”Helsingin yliopistolle oma avoimen tieteen koordinaatioryhmä”

Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 44 kirjaa – tässä ne ovat

Helsingin yliopiston kirjaston avointen kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa julkaistiin vuonna 2022 kaikkiaan 44 kirjaa. Joukossa on opetuksessa käytettäviä kirjoja, alan perusteoksia, vanhempia klassikoita ja uutuuksia, jotka julkaistaan ensi kertaa HOB:n kautta. Alla olevasta listasta voit tutustua julkaisuihin. [Artikkelia on päivitetty 6.2.2023.]

Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 44 kirjaa – tässä ne ovat”

Mikä on kansalaistieteen valuutta? Pohdintaa kansalaisten roolista tieteellisessä tutkimuksessa

”Tärkeintä on selvittää ensin itselleen, minkä tyyppistä kansalaistiedehanketta on suunnittelemassa, mitä kansalaistieteellä tavoitellaan ja mitä sen toteuttaminen edellyttää”, tutkija Minna Santaoja toteaa. Omassa tutkimuksessaan luontoharrastusta, luontotietokäytäntöjä ja kansalaistiedettä tarkastellut Santaoja nostaa blogiartikkelissa esiin kansalaisten monenlaiset, toisinaan jännitteisetkin, motiivit ja tavoitteet heidän osallistuessaan tieteelliseen tutkimukseen. Artikkeli tarjoaa ajankohtaisen katsauksen kansalaistieteen keskeisiin teemoihin niin kansalaisten osallistumisen kuin tieteellisen tutkimuksen toteutuksen ja sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Kansalaistieteen näkökulma on esillä myös Avoimen tieteen iltapäivässä Tiedekulmassa 24.10.2022 klo 13–15.

Jatka lukemista ”Mikä on kansalaistieteen valuutta? Pohdintaa kansalaisten roolista tieteellisessä tutkimuksessa”

Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa sisältää alkuvuoden 2022 uutiskoosteen sekä lukuvinkkejä. Teemoina ovat tuttujen Plan S:n ja Suomen Akatemian lisäksi tutkimuksen arvioinnin uudistaminen, maksuton avoin julkaiseminen, tieteellisten seurojen rooli, ResearchGaten oikeustapaus, datanhallinnan johtaminen, avoimuuden kannustimet, tutkimusaineistojen avaamisen vaikeus, Helsinki University Press, tiedeinstituutit ja muutama muukin aihe. Puolivuotiskatsauksen avausosa käsitteli kansallisia linjauksia.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä”

Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset

Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kotimainen koordinaatiotyö on tuottamassa tänä vuonna suuren määrän uusia kansallisia linjauksia. Työn alla on ollut toimintakulttuuriin, avoimeen oppimiseen, tieteellisiin kirjoihin ja tutkimusmenetelmiin liittyviä teemoja. Tämä blogikatsaus summaa alkuvuoden 2022 aikana valmistuneet ja kommentoitavana olleet linjaukset, ohjeet ja suositukset. Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa käy läpi uutiset ja lukuvinkit.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset”

Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen

Tiedeinstituuttien tutkijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tutkimusaineistojen avoimuutta kuin esimerkiksi korkeakoulujen tutkijoilla. Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke kartoitti avoimen tieteen nykykäytäntöjä, ja toi esiin muun muassa tutkimusinfrastruktuuripalveluihin liittyvät epäkohdat. Tutkijat Manna Satama ja Laura Nissin käyvät tässä blogiartikkelissa läpi tiedeinstituuttien tutkijoiden asemaa eri näkökulmista, ja he esittävät myös ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen”