Avoimen tieteen julistus vuosille 2020–2025 on julkaistu – kansallinen paperi määrittelee kehityksen suunnan

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025 on kansallinen linjaus, joka määrittelee, mihin suuntaan avointa tiedettä tutkimusyhteisössä viedään. Joulukuussa hyväksytty ja tammikuussa julkaistu julistus linjaa vision, mission ja strategisten päämäärien muodossa kehityksen suunnan. Suomalaiseen tutkimusyhteisöön kuuluvien organisaatioiden on määrä allekirjoittaa julistus helmikuussa.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen julistus vuosille 2020–2025 on julkaistu – kansallinen paperi määrittelee kehityksen suunnan”

Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa

”Tieteen termipankki on omassa lajissaan avoimen tieteen kentällä. Se ei ensi sijassa ole avointa tutkimusdataa (vaikka sitä voidaan sellaisenakin käyttää) eikä perinteinen tutkimusjulkaisu (vaikka termityön voi merkitä julkaisuihinsa), ei myöskään (pelkkä) tieteen erikoissanastojen sanakirja vaan tutkimusinfrastruktuuri, jonka tarjoama tieteellisiin käsitteisiin ja käsitteenmuodotukseen liittyvä tieto on tieteellisen tutkimuksen ja sen ymmärtämisen olennaisia välineitä”, kirjoittavat Tiina Onikki-Rantajääskö ja Johanna Enqvist Tieteen termipankkia käsittelevässä blogiartikkelissaan. Vuonna 2012 avatussa verkkopalvelussa on tällä hetkellä noin kolmannes Suomessa harjoitettavista tieteenaloista ja termipankissa kehitetään myös avoimen tieteen sanastoa.

Jatka lukemista ”Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa”

Tutkija, tiedejulkaiseminen ja avoin tiede

”Avoimen tieteen ideaalit eivät poikkea tieteellisen tutkimuksen ideaaleista ylipäätään: tieteellinen tutkimus on julkista järjen käyttöä, avointa ja kriittiselle keskustelulle altista. Avoimen tieteen käytänteet ovat niitä perinteisiä hyviksi ajan saatossa testattuja ja havaittuja tieteen tekemisen käytänteitä, vaikka niihin saatetaan viitata hiukan eri termein kuin aiempina aikoina”, tietoasiantuntija Riitta Koikkalainen Kansalliskirjastosta kirjoittaa blogiartikkelissaan. Koikkalainen käsittelee kirjoituksessaan kansallista linjausta tutkimusartikkeleiden avoimesta saatavuudesta, joka julkaistiin Avoimen tieteen syyspäivillä marraskuussa.

Jatka lukemista ”Tutkija, tiedejulkaiseminen ja avoin tiede”

Petollisia lehtiä, kummallisia konferensseja – sukellus saalistajajulkaisijoiden maailmaan

Saalistaja- eli pseudolehdistä on tullut kiinteä osa kansainvälistä julkaisukenttää. Arviot ilmiön laajuudesta vaihtelevat, ja vaikka paniikkiin ei olekaan syytä, ei saalistajilta kuitenkaan kannata sulkea silmiään. Näin kirjoittavat Timo Vilén ja Eeva Savolainen postauksessaan, joka kutsuu Think Open -blogin lukijat mukaan matkalle epäilyttävien lehtien ja -konferenssien maailmaan. Artikkeli tarjoaa tutkijoille myös keinoja kustantajien luotettavuuden arvioimiseen.

Jatka lukemista ”Petollisia lehtiä, kummallisia konferensseja – sukellus saalistajajulkaisijoiden maailmaan”

Miten ja miksi rinnakkaistallennan – neljä tutkijaa kertoo näkemyksistään

Rinnakkaistallentamiseen on useita syitä ja erilaisia käytäntöjä. Kysyimme neljältä eri tieteenaloja edustavalta tutkijalta, miten ja miksi he rinnakkaistallentavat tutkimustuotoksensa. Tiedustelimme myös tutkijoiden näkemyksiä rinnakkaistallentamisen edistämiseen. Kirjoitus on seitsemäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.

Jatka lukemista ”Miten ja miksi rinnakkaistallennan – neljä tutkijaa kertoo näkemyksistään”

Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä

Aineistonhallintasuunnitelma eli DMP on tullut yhä useammalle tutkijalle tutuksi, kun tutkimusrahoittajat ovat alkaneet vaatia DMP-liitettä osana hakemusta. Mutta millainen painoarvo DMP:llä on hakemuksen arvioinnissa? Ja vielä tärkeämpi kysymys: Mitä hyötyä DMP:stä oikeasti on tutkijalle? Millä tavalla se tukee tutkimuksen vastuullista toteuttamista? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin kysymyksiin etsittiin vastausta kansallisen Tuuli-verkoston järjestämässä DMP-työpajassa.

Jatka lukemista ”Mitä hyötyä on DMP:stä? Tuuli-työpajassa keskusteltiin aineistonhallinnan suunnittelun merkityksestä”

Julkaisuarkistot käyttäjäkokemuksen jäljillä – Open Repositories 2019 -konferenssi Hampurissa

Avoimiin julkaisuarkistoihin keskittyvä Open Repositories -konferenssi järjestettiin kesäkuussa Hampurissa. Tämän vuoden teemana oli käyttäjän tarpeet. Neljän päivän aikana syvennyttiin myös muun muassa avoimeen tieteeseen, julkaisuarkistojen kehittämiseen, metadataan ja laki- ja lisensointiasioihin. Tietojärjestelmäasiantuntija Reeta Kuuskoski ja tietoasiantuntija Tanja Vienonen Kansalliskirjastosta käyvät läpi konferenssin antia ja taustoittavat myös suomalaisten julkaisuarkistojen roolia.

Jatka lukemista ”Julkaisuarkistot käyttäjäkokemuksen jäljillä – Open Repositories 2019 -konferenssi Hampurissa”

Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen

Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.

Jatka lukemista ”Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen”

”Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa

Euroopan komission avoimen tieteen suosituksia päivitettiin huhtikuussa 2018, ja suositusten toimeenpanon tarkistuspiste on nyt lokakuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sami Niinimäki käy tässä blogiartikkelissa läpi komission suositusten sisältöä ja roolia tiedepolitiikassa sekä suositusten toteutusta erityisesti Suomen osalta. Niinimäen mukaan komission suositukset ovat soft law -tasoa, eli ne eivät suoraan velvoita jäsenmaita. Komissio kuitenkin tarkastelee suositusten toimeenpanoa arvioidakseen, vaativatko ne tiukempaa ohjausta tai palveluita tuekseen.

Jatka lukemista ””Avoimen tiedon saatavuus on välttämättömyys menestyksekkäälle tutkimukselle” – komission suositukset ohjaavat eurooppalaista tiedepolitiikkaa”

Open Science Fiction? Virpi Hämeen-Anttila ja Matti Myllykoski kirjoittivat avoimesta tieteestä fiktion vapauksin

Science fiction on tuttu kirjallisuudenlaji, mutta millaista voisi olla avoimen tieteen fiktio, open science fiction? Miten avoimen tieteen teemaa voisi käsitellä fiktiivisen kerronnan keinoin? Tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja tutkija ja johtava tietoasiantuntija Matti Myllykoski kokeilivat, millaisiin kuvitteellisiin skenaarioihin avoin tiede taipuu. Tässä haastattelussa he kertovat fiktiokirjoitustensa taustoista ja vaikuttimista. Hämeen-Anttilan ja Myllykosken fiktiotekstit julkaistaan Think Open -blogissa.

Jatka lukemista ”Open Science Fiction? Virpi Hämeen-Anttila ja Matti Myllykoski kirjoittivat avoimesta tieteestä fiktion vapauksin”

Matti Myllykoski: Open access puolen kilon punttisalilla

Teologian tutkija ja tietoasiantuntija Matti Myllykoski vie lukijan baariin ”Avoin tiede fiktion kautta” -kirjoitussarjan kirjoituksessaan Open access puolen kilon punttisalilla. Tekstin teemat liittyvät mm. tieteellisen julkaisemisen kulttuuriin, avoimen julkaisemisen toteuttamistapoihin ja yliopistojen rooliin julkaisemisessa. Myllykosken mietteistä oheiseen kirjoitukseen liittyen voi lukea blogihaastattelusta.

Jatka lukemista ”Matti Myllykoski: Open access puolen kilon punttisalilla”

Virpi Hämeen-Anttila: Avoin ja avoin

Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila testaa avoimuuden rajoja ”Avoin tiede fiktion kautta” -kirjoitussarjan kirjoituksessaan Avoin ja avoin. Tekstin teemat liittyvät mm. avoimuuden ja vastuullisuuden väliseen jännitteeseen, hämäriin kustantajiin, tiedepolitiikkaan ja tutkijoiden osallistumiseen heitä koskevissa asioissa. Hämeen-Anttilan mietteistä oheiseen kirjoitukseen liittyen voi lukea blogihaastattelusta.

Jatka lukemista ”Virpi Hämeen-Anttila: Avoin ja avoin”

Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä

Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.

Jatka lukemista ”Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä”

Avoimen julkaisemisen lukupaketti kokoaa yhteen palvelut, strategiat ja käytännöt

Think Open Digestin Open access -teemanumero luo kattavan katsauksen avoimeen julkaisemiseen. Kaikkiaan 27 artikkelin kokonaisuudesta löytyy juttuja niin Helsingin yliopiston tarjoamista palveluista, kirjoittajamaksuista (APC) kuin avointen lehtien toimittamisesta. Avoimen julkaisemisen käytäntöjen ohella lukupaketti esittelee tiiviisti myös avoimen tieteen linjauksia ja strategioita kansainvälisestä Plan S -suunnitelmasta kansalliseen koordinaatioon.

Jatka lukemista ”Avoimen julkaisemisen lukupaketti kokoaa yhteen palvelut, strategiat ja käytännöt”

Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista

Erilaisten tieteenalakulttuurien ymmärtäminen on ollut yliopistonlehtori Simo Kyllösen mukaan avoimen tieteen peruskurssin keskeisin anti. Avoimen tieteen periaatteiden soveltamiseen omassa tutkimuksessa tohtorikoulutettava tarvitsisi kuitenkin myös oman tiedeyhteisön ja tieteenalan tukea. Tässä jutussa Kyllönen kertoo keväällä 2019 pidetyn avoimen tieteen kurssin kokemuksista. Kurssille osallistui 127 tohtorikoulutettavaa kaikilta kampuksilta.

Jatka lukemista ”Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista”