Avoin oppiminen ja opetus sekä avoin tiede kietoutuvat yhteen maantieteen yliopisto-opetuksessa

Avoimesta tieteestä keskustelu ja sen edistäminen ovat voimistuneet valtavasti viime vuosina. Tässä keskustelussa ei aina muisteta sitä, miten tiiviisti myös oppimisen ja opetuksen avoimuus linkittyvät avoimeen tieteeseen. Maantieteen yliopisto-opetuksessa olemme huomanneet, kuinka avoimemmat aineistot, avoimen lähdekoodin ohjelmistot sekä avoin tiedejulkaiseminen ovat vaikuttaneet meidän opetukseemme. Niin kuin tutkimus ja yliopisto-opetus kulkevat käsi kädessä, niin kulkevat myös avoin tiede ja avoin oppiminen.

Jatka lukemista ”Avoin oppiminen ja opetus sekä avoin tiede kietoutuvat yhteen maantieteen yliopisto-opetuksessa”

Avoimien viittausten yleistyminen mullistaisi metriikan – katsaus nykytilanteeseen

Tutkimusdata on tuttu teema avoimen tieteen keskusteluista, mutta myös viittausdatan avaamiseksi on tehty työtä 2010-luvulla (OpenCitations-projekti, I4OC-aloite) . Viittaukset ovat suurille yrityksille tuottoisa bisnes, mutta tiedeyhteisölle avoin viittausdata antaa uusia mahdollisuuksia tutkimustoiminnan analysointiin. Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntijan Eva Isakssonin blogiartikkeli taustoittaa tiiviisti avointen viittausten nykytilannetta ja vaikutusta metriikkaan tulevaisuudessa.

Jatka lukemista ”Avoimien viittausten yleistyminen mullistaisi metriikan – katsaus nykytilanteeseen”

”Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla”

Krister Talvisen keväällä julkaistu teos tutkimuksen vaikuttavuudesta ja rahoitushakemusten tekemisestä on löytänyt hyvin lukijansa: Added value -teosta on ladattu Helda Open Books -sivuilta jo yli 3300 kertaa. ”Olen melko varma, että ilman avointa julkaisemista ja Helda Open Booksia, teokseni näkyvyys ja hyödyntäminen olisi jäänyt vaatimattomaksi.” Talvisen haastattelu on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.

Jatka lukemista ””Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla””

Editori-tarinat: Journal for Reproducibility in Neuroscience – vertaisarvioitu open access -lehti

”Ydinasia on se, että julkaisualusta täyttää merkittävän aukkokohdan tieteellisessä julkaisemisessa: yliopistolähtöisten lehtien tarpeen”, toteaa vertaisarvioidun Journal for Reproducibility in Neuroscience -lehden päätoimittaja Plinio Casarotto. Casarotton haastattelu aloittaa juttusarjan, jossa esitellään Helsingin yliopiston Editori-alustalla julkaistavia avoimia lehtiä.

Jatka lukemista ”Editori-tarinat: Journal for Reproducibility in Neuroscience – vertaisarvioitu open access -lehti”

Koronasta digiloikkaan ja opetuksen avoimuuteen – poikkeusaika on avannut opetusta

Opetus siirtyi Helsingin yliopistossa keväällä koronan tieltä pikavauhtia verkkoon, mikä on lisännyt myös avoimesti saatavilla olevan opetuksen määrää. Tässä blogiartikkelissa tarkastellaan Helsingin yliopiston avoimen opetuksen kanavia (mm. Unitube, Youtube, Mooc), opetuksen avoimuuden toteuttamista ja peilataan opetuksen digiloikkaa keväällä järjestettyyn webinaariin, jossa aiheena oli oppimisen avoimuus ja avoimet opetusmateriaalit.

Jatka lukemista ”Koronasta digiloikkaan ja opetuksen avoimuuteen – poikkeusaika on avannut opetusta”

Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan osatekijät

Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan tärkeimmät osatekijät ovat oman datan tunteminen ja kuvaileminen, eettisten ja oikeudellisten periaatteiden noudattaminen, datan suojaamiseen, tallentamiseen, jakamiseen, arkistointiin, avaamiseen ja julkaisemiseen liittyvien työnkulkujen ymmärtäminen. Tässä Tunne datasi -artikkelisarjan osassa tarkastelemme lähemmin aineiston- ja datan hallinnan keskeisimpiä osatekijöitä ja niiden suhdetta tutkimuksen perinteisiin työnkulkuihin sekä osin myös kotiorganisaation tarjoamiin peruspalveluihin.

Jatka lukemista ”Tutkimusaineistojen ja -datan hallinnan osatekijät”

Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa

Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.

Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”