Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: kansallisia linjauksia ja muita AVOTT-toiminnan tuloksia

Julkaistu kirjoittanut Mika A Holopainen

Avoimen tieteen kansallisen koordinaation (AVOTT) työryhmät valmistelivat syksyn 2022 aikana useita linjauksia ja muita dokumentteja. Työn tuloksena syntyi avoimen oppimisen linjaus, kotimaisten tiedelehtien rahoitusmalliesitys ja kansalaistieteen opas – myös avoimen tieteen kansallinen seuranta valmistui viime vuonna. Tässä blogiartikkelissa – avoimen tieteen vuosikatsauksen 1. osassa – palautetaan mieliin työryhmien työn tuloksia. Artikkeli jatkaa ja täydentää Think Openissa elokuussa julkaistua avoimen tieteen puolivuotiskatsausta, joka vetää yhteen alkuvuoden 2022 aikana julkaistut linjaukset, ohjeet ja suositukset. Tutustu myös vuosikatsauksen kakkososaan (pääteemat) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).

(A summary of the Open science annual review 2022 is also available in English.)

Tutustu avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäiseen osaan, joka summaa alkuvuoden linjaukset.

Avoimen tieteen kansallisen koordinaation (AVOTT) linjaustyön osalta syksyn 2022 aikana valmistuivat Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden osalinjaukset 1 ja 2.

Osalinjauksen 1 (Oppimateriaalien avoin saatavuus) tavoitteina mainitaan, että vuoteen 2025 mennessä korkeakouluissa hyödynnetään ja laaditaan laajasti avoimia oppimateriaaleja ja että niiden laatu on parantunut oppimista paremmin palvelevaksi.

Osalinjauksen 2 (Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt) tavoitteina mainitaan, että vuoteen 2025 mennessä korkeakoulut hyödyntävät avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä, oppijoille tarjotaan mahdollisuuksia ja tukea avoimeen oppimiseen ja avoin oppiminen on merkittävä osa korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Toimenpiteet on listattu erikseen, ja ne on kirjattu myös aikajanalle, joka ulottuu vuoteen 2025. Vuoden 2023 aikana pitäisi toteuttaa mm. seuraavia toimenpiteitä:

  • selvittää rahoitusmekanis­meja avointen oppimateriaalien kehittämiselle
  • sopia kustannusten jakautumisesta korkeakouluissa, ja tukea sen perusteella avointen oppimateriaalien laatimista ja päivittämistä
  • tukea oppijoiden osaamista avoimeen tieteeseen ja oppimiseen liittyvissä teemoissa, kuten lisenssikäytännöissä
  • lisätä opettajien ymmärrystä tekijänoikeuksien asettamista ehdoista oppijoiden tuot­tamien materiaalien avoimelle jakamiselle.

Puolivuotiskatsauksesta löytyvät seuraavat kansalliset linjaukset, suositukset ja ohjeet:

  • Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus ja sitä tukevat suositukset
  • Avoimien oppimis- ja opetuskäytäntöjen osalinjaus
  • Avoimen julkaisemisen tekniikkaa ja teknologiaa koskevat suositukset
  • FAIR-periaatteiden yhteentoimivuutta (interoperable) koskevat 1-2-3-ohjeet

Kansalaistieteen opas tutkijalle

Viime keväänä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja TSV julkaisivat Kansalaistieteen suosituksen. Sekä suositusta että kansalaistiedettä laajemminkin on käsitelty myös Think Open -artikkelissa.  Joulukuussa julkaisuvuorossa oli Kansalaistieteen opas tutkijalle.

Tutkijalle suunnattuun oppaaseen on koottu tutkijan kannalta tärkeitä näkökulmia kansalaistieteeseen. Oppaassa on myös käytännön ohjeita mm. siihen, miten kansalaistiedettä voidaan hyödyntää tutkimushankkeissa ja mitä hankkeiden suunnittelussa tulisi huomioida.

Kolme rahoitusmallia kotimaisille tiedelehdille

Kotimaisten tieteellisten lehtien rahoitusmalleja selvittänyt työryhmä julkaisi loppuraporttinsa: Ehdotukset uusiksi täydentäviksi rahoitusmalleiksi kotimaisille tieteellisille kausijulkaisuille välittömän avoimuuden mahdollistamiseksi (pdf). Loppuraportissa esitellään kolme yhteisrahoitteista mallia, joita voidaan käyttää itsenäisesti joko samanaikaisesti tai peräkkäin toisiaan tukien:

Malli 1: Journal.fi-palvelua käytetään kanavana, jonka kautta tarjotaan kaikille Julkaisufoorumissa vähintään tasolla 1 oleville lehdille keskitettyjä palveluita. Mallin avulla pyritään saavuttamaan sekä kirjoittajalle että lukijalle maksuton avoin saatavuus, eli timantti-OA (diamond open access). Tutkimusorganisaatioilta kerätään kerran vuodessa maksu julkaistujen artikkeleiden määrän perusteella joko vastuukirjoittajan organisaatiolta tai jaettuna kaikkien kirjoittajien organisaatioille.

Malli 2: Toisessa mallissa kotimaiset tieteelliset kausijulkaisijat muodostavat neuvotteluosapuolen, ja neuvottelevat FinELibin kanssa yhteisestä avoimen julkaisemisen paketista. Ratkaisu ei etukäteen määritä rahoitusmallia. FinELib on konsortio, joka neuvottelee e-aineistosopimuksia suomalaiselle tiedeyhteisölle.

Malli 3: Lehdet, jotka eivät vielä ole avoimia, autetaan avoimiksi siirtymäkauden hankerahoituksen turvin. Rahoittajat ja tieteellisen julkaisemisen toimijat sopivat hankerahaston perustamisesta sekä rahoituksen aikataulusta ja myöntöperusteista.

 

Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannan eri osa-alueiden tulokset yliopistojen osalta. Lähde: Tiedejatutkimus.fi

Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannan tulokset

Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannan tulokset julkaistiin lokakuussa Tiedejatutkimus.fi-portaalissa, jossa käyttäjä voi itse tarkastella dataa valitsemistaan näkökulmista. Tulokset olivat ilahduttavan hyviä, sillä suurin osa yliopistoista sekä ammattikorkeakouluista saavutti erittäin hyvän tai erinomaisen avoimuuden tason. Tutkimuslaitoksista erinomaiselle tasolle ylsi neljä kymmenestä.

Seurannan tuloksista nousi esiin mm. seuraavia asioita:

  • sijainti, koko tai monialaisuus eivät muodostaneet eroja korkeakoulujen avoimuuden välille
  • yliopistoilla aineistojen avoimuudessa saavutettiin erinomainen aste, mutta avoin oppiminen jäi tyydyttävälle asteelle
  • monia julkaisujen avoimuuteen ja avointen julkaisujen käyttöön liittyviä palveluita sekä aineistonhallinnan peruspalveluita oli saatavilla kaikissa tai melkein kaikissa tutkimusorganisaatioissa.
  • eniten kehitettävää oli avoimen oppimisen ja vastuullisen arvioinnin alueilla.

Tiivistelmä seurannan tuloksista graafeineen on julkaistu Avointiede.fi-verkkosivulla.

Seurannan yhteydessä kerättiin tietoja myös tieteellisen julkaisemisen kokonaiskustannuksista vuonna 2021.

Linjaustyöhön liittyvä riskianalyysi

Viime vuonna toteutettiin myös avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaustyöhön liittyvien riskien arviointi. Riskianalyysin tuloksena tunnistettiin muun muassa seuraavia riskejä:

  • rahavirtojen epätasainen jakautuminen ja kansallisen tason koordinaatiota koskevien resurssien riittämättömyys
  • negatiiviset asenteet uudistuksia kohtaan
  • lainsäädännön epäselvyydet tai niihin liittyvät erilaiset tulkinnat
  • tiedon ja osaamisen riittämättömyys tutkijoilla – ja toisaalta tukipalveluiden vaikea saavutettavuus
  • vastuuton metriikan käyttö ja kannustimien vinoumat

Riskien välttämiseksi ehdotetuissa toimenpiteissä tuodaan esille kansallisen dialogin lisääminen sekä yhteistyön vahvistaminen päättäjien ja lainsäätäjien kanssa. Tärkeänä nähdään myös toimintakulttuurin linjausten jalkauttaminen. Tämä tarkoittaa muun muassa avoimen tieteen suositusten ja vastuullisen arvioinnin toteuttamista käytännössä. Myös avoimen tieteen ja tutkimuksen rahoitusmallin kehittäminen nostetaan yhdeksi toimenpiteeksi. Osaamisen kehittäminen jo perusopintovaiheessa oleville opiskelijoille koetaan myös tärkeänä toimenpiteenä, ja tämä koskee niin avointa julkaisemista kuin aineistoja ja menetelmiä.

Avoimen tieteen aiemmat vuosikatsaukset: