Helsingin yliopisto
Tutkimusdataan liittyvät kysymykset ovat tulleet yhä keskeisemmiksi viime vuosien aikana. Tanja Lindholm työskentelee Helsingin yliopiston tutkimusasemilla tutkijoiden tukena tutkimusdatan hallinnassa. Hänen tärkein tehtävänsä on kartoittaa ja koota tietoa asemien pitkäaikaisista seurantatutkimuksista ja laatia asemille datanhallinnan suunnitelma. Lindholmin mukaan sekä yliopiston että tutkijoiden ymmärrys datanhallinnan tärkeydestä kasvaa jatkuvasti, mutta tukea ja koulutusta tarvitaan edelleen. Erityisesti datan jakaminen edellyttää yhteisiä käytäntöjä.
”Ilman julkista rahaa tiedejulkaiseminen ei pyöri” – näkemyksiä kotimaisten tiedelehtien avoimesta julkaisemisesta
Kotimaiset tieteelliset lehdet ovat siirtyneet kiihtyvää vauhtia avoimiksi. Millaisia kokemuksia avoimuuteen liittyy ja miten se on muuttanut lehtien toimitusprosesseja? Miten muutos on näkynyt lehtien saavutettavuudessa ja vaikuttavuudessa? Millaisia haasteita tai huolia avoimeen julkaisemiseen liittyy? Tässä artikkelissa näihin kysymyksiin on haettu vastauksia viiden kotimaisen open access -tiedelehden päätoimittajalta. [Artikkelia on päivitetty 25.8.2023.]
EU haluaa eroon avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksuista – nopeita muutoksia nykytilanteeseen ei ole luvassa
Keväällä valmisteltu tieteellistä julkaisemista koskeva EU-julkilausuma on nostamassa aiemman välittömän avoimuuden rinnalle myös julkaisemisen maksuttomuuden kirjoittajalle. Toistaiseksi on epäselvää, mitä tekeillä oleva julkilausuma käytännössä tarkoittaisi, mutta asiantuntija-arvioissa sitä pidetään luontevana askeleena EU:n avoimen julkaisemisen politiikassa. Pyrkimys edistää kirjoittajille maksutonta avointa julkaisemista (diamond open access) on nyt esillä Euroopassa muutenkin. Suomessa se on ollut avoimen tiedejulkaisemisen valtavirtaa jo pitkään.
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: kansallisia linjauksia ja muita AVOTT-toiminnan tuloksia
Avoimen tieteen kansallisen koordinaation (AVOTT) työryhmät valmistelivat syksyn 2022 aikana useita linjauksia ja muita dokumentteja. Työn tuloksena syntyi avoimen oppimisen linjaus, kotimaisten tiedelehtien rahoitusmalliesitys ja kansalaistieteen opas – myös avoimen tieteen kansallinen seuranta valmistui viime vuonna. Tässä blogiartikkelissa – avoimen tieteen vuosikatsauksen 1. osassa – palautetaan mieliin työryhmien työn tuloksia. Artikkeli jatkaa ja täydentää Think Openissa elokuussa julkaistua avoimen tieteen puolivuotiskatsausta, joka vetää yhteen alkuvuoden 2022 aikana julkaistut linjaukset, ohjeet ja suositukset. Tutustu myös vuosikatsauksen kakkososaan (pääteemat) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).
Myös tiedekirjat halutaan avoimiksi – haasteena puuttuva rahoitusmalli
Mitä kustannuksia liittyy tiedekirjojen avoimeen julkaisemiseen, ja miten ne katetaan? Millaisia tukimuotoja avoimeen kirjajulkaisemiseen on olemassa – tai pitäisi olla? Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia tässä artikkelissa, jossa Helsinki University Pressin (HUP) kustannusjohtaja Leena Kaakinen sekä viestintä- ja toimituspäällikkö Anna-Mari Vesterinen kertovat näkemyksiään avoimesta tiedekustantamisesta ja sen rahoituksesta sekä HUP:n kohdalla että yleisemminkin.
Jatka lukemista ”Myös tiedekirjat halutaan avoimiksi – haasteena puuttuva rahoitusmalli”
”Koko tiedejulkaisemisen malli pitäisi miettiä uudelleen” – tutkijat kertoivat näkemyksiään avoimesta julkaisemisesta
Mitä Helsingin yliopiston tutkijat ajattelevat kirjoittajamaksuista, rinnakkaistallennuksesta tai avoimesta julkaisemisesta ylipäätään? Pienimuotoisessa kyselyssä, joka päättää blogin juttusarjan, kuusi tutkijaa jakaa näkemyksiään avoimesta tieteestä niin yleisellä tasolla kuin konkreettisissa kysymyksissä. Open access (OA) koetaan periaatteellisesti tärkeänä ja hyödyllisenä mutta käytännön toteutuksessa on edelleen omat haasteensa liittyen muun muassa kirjoittajamaksujen kalleuteen, eri OA-kanavien käytön tilastointiin ja kustantajien pykäläviidakkoihin.
Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa
Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.
Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”
Why is it important to self-archive OA publications also? The library deposits publications on behalf of researchers
Self-archiving of articles published in the open access journals will continue to be done by the library. However, researchers may receive an email reminder due to the fact that the automatic identification of publication type is not always accurate. This blog article explains why OA articles are deposited in a digital repository (Helda) and how the library supports researchers in self-archiving.
Miksi myös OA-julkaisut rinnakkaistallennetaan? Kirjasto hoitaa tallennuksen tutkijan puolesta
Open access -lehdessä julkaistujen artikkelien rinnakkaistallennus tehdään jatkossakin kirjastossa. Tutkija voi saada asiasta muistutuksen, joka johtuu siitä, että julkaisujen automaattinen tunnistaminen ei kaikissa tapauksissa ole aukotonta. Tässä artikkelissa kerrotaan, miksi OA-artikkelit tallennetaan julkaisuarkistoon ja miten kirjasto tukee tutkijoita rinnakkaistallentamisessa.
How and why I self-archive – four researchers report their views
Many reasons are given for self-archiving, and self-archivers follow many different practices. We asked four researchers from different disciplines how and why they self-archive their research results. We also asked the researchers about their views on the promotion of self-archiving. This is the seventh part of the Think Open blog’s article series on self-archiving.
Jatka lukemista ”How and why I self-archive – four researchers report their views”