Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: kansallisia linjauksia ja muita AVOTT-toiminnan tuloksia

Avoimen tieteen kansallisen koordinaation (AVOTT) työryhmät valmistelivat syksyn 2022 aikana useita linjauksia ja muita dokumentteja. Työn tuloksena syntyi avoimen oppimisen linjaus, kotimaisten tiedelehtien rahoitusmalliesitys ja kansalaistieteen opas – myös avoimen tieteen kansallinen seuranta valmistui viime vuonna. Tässä blogiartikkelissa – avoimen tieteen vuosikatsauksen 1. osassa – palautetaan mieliin työryhmien työn tuloksia. Artikkeli jatkaa ja täydentää Think Openissa elokuussa julkaistua avoimen tieteen puolivuotiskatsausta, joka vetää yhteen alkuvuoden 2022 aikana julkaistut linjaukset, ohjeet ja suositukset. Tutustu myös vuosikatsauksen kakkososaan (pääteemat) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: kansallisia linjauksia ja muita AVOTT-toiminnan tuloksia”

Myös tiedekirjat halutaan avoimiksi – haasteena puuttuva rahoitusmalli

Mitä kustannuksia liittyy tiedekirjojen avoimeen julkaisemiseen, ja miten ne katetaan? Millaisia tukimuotoja avoimeen kirjajulkaisemiseen on olemassa – tai pitäisi olla? Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia tässä artikkelissa, jossa Helsinki University Pressin (HUP) kustannusjohtaja Leena Kaakinen sekä viestintä- ja toimituspäällikkö Anna-Mari Vesterinen kertovat näkemyksiään avoimesta tiedekustantamisesta ja sen rahoituksesta sekä HUP:n kohdalla että yleisemminkin.

Jatka lukemista ”Myös tiedekirjat halutaan avoimiksi – haasteena puuttuva rahoitusmalli”

”Koko tiedejulkaisemisen malli pitäisi miettiä uudelleen” – tutkijat kertoivat näkemyksiään avoimesta julkaisemisesta

Mitä Helsingin yliopiston tutkijat ajattelevat kirjoittajamaksuista, rinnakkaistallennuksesta tai avoimesta julkaisemisesta ylipäätään? Pienimuotoisessa kyselyssä, joka päättää blogin juttusarjan, kuusi tutkijaa jakaa näkemyksiään avoimesta tieteestä niin yleisellä tasolla kuin konkreettisissa kysymyksissä. Open access (OA) koetaan periaatteellisesti tärkeänä ja hyödyllisenä mutta käytännön toteutuksessa on edelleen omat haasteensa liittyen muun muassa kirjoittajamaksujen kalleuteen, eri OA-kanavien käytön tilastointiin ja kustantajien pykäläviidakkoihin.

Jatka lukemista ””Koko tiedejulkaisemisen malli pitäisi miettiä uudelleen” – tutkijat kertoivat näkemyksiään avoimesta julkaisemisesta”

Why is it important to self-archive OA publications also? The library deposits publications on behalf of researchers

Self-archiving of articles published in the open access journals will continue to be done by the library. However, researchers may receive an email reminder due to the fact that the automatic identification of publication type is not always accurate. This blog article explains why OA articles are deposited in a digital repository (Helda) and how the library supports researchers in self-archiving.

Jatka lukemista ”Why is it important to self-archive OA publications also? The library deposits publications on behalf of researchers”

Miksi myös OA-julkaisut rinnakkaistallennetaan? Kirjasto hoitaa tallennuksen tutkijan puolesta

Open access -lehdessä julkaistujen artikkelien rinnakkaistallennus tehdään jatkossakin kirjastossa. Tutkija voi saada asiasta muistutuksen, joka johtuu siitä, että julkaisujen automaattinen tunnistaminen ei kaikissa tapauksissa ole aukotonta. Tässä artikkelissa kerrotaan, miksi OA-artikkelit tallennetaan julkaisuarkistoon ja miten kirjasto tukee tutkijoita rinnakkaistallentamisessa.

Jatka lukemista ”Miksi myös OA-julkaisut rinnakkaistallennetaan? Kirjasto hoitaa tallennuksen tutkijan puolesta”

How and why I self-archive – four researchers report their views

Many reasons are given for self-archiving, and self-archivers follow many different practices. We asked four researchers from different disciplines how and why they self-archive their research results. We also asked the researchers about their views on the promotion of self-archiving. This is the seventh part of the Think Open blog’s article series on self-archiving.

Jatka lukemista ”How and why I self-archive – four researchers report their views”

Miten ja miksi rinnakkaistallennan – neljä tutkijaa kertoo näkemyksistään

Rinnakkaistallentamiseen on useita syitä ja erilaisia käytäntöjä. Kysyimme neljältä eri tieteenaloja edustavalta tutkijalta, miten ja miksi he rinnakkaistallentavat tutkimustuotoksensa. Tiedustelimme myös tutkijoiden näkemyksiä rinnakkaistallentamisen edistämiseen. Kirjoitus on seitsemäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.

Jatka lukemista ”Miten ja miksi rinnakkaistallennan – neljä tutkijaa kertoo näkemyksistään”

Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä

Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa. [Päivitetty 8.12.2021]

Jatka lukemista ”Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä”

Better visibility, more impact – and six other advantages of self-archiving

Self-archiving has many kinds of advantages, such as being free of charge and increasing visibility and effectiveness. This article briefly describes the most important advantages of self-archiving. This is the fourth part of Think Open blog’s article series on self-archiving.  [Updated 8.12.2021]

Jatka lukemista ”Better visibility, more impact – and six other advantages of self-archiving”

Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista

Uusi kirjoitussarja pureutuu rinnakkaistallennukseen eli ”vihreän tien avoimuuteen” (green open access) – sen perusasioihin, hyötyihin ja erityiskysymyksiin. Sarjan avauspostauksessa kerrotaan avoimen julkaisemisen eri muodoista ja siitä, mikä on rinnakkaistallentamisen paikka avoimen julkaisemisen eri vaihtoehtojen kokonaisuudessa.

Jatka lukemista ”Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista”