Helsingin yliopisto
Mitä kustannuksia liittyy tiedekirjojen avoimeen julkaisemiseen, ja miten ne katetaan? Millaisia tukimuotoja avoimeen kirjajulkaisemiseen on olemassa – tai pitäisi olla? Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia tässä artikkelissa, jossa Helsinki University Pressin (HUP) kustannusjohtaja Leena Kaakinen sekä viestintä- ja toimituspäällikkö Anna-Mari Vesterinen kertovat näkemyksiään avoimesta tiedekustantamisesta ja sen rahoituksesta sekä HUP:n kohdalla että yleisemminkin.
Teksti: Mika Holopainen
Helsinki University Press (HUP) on parin ensimmäisen toimintavuotensa aikana ehtinyt vakiinnuttaa paikkansa kotimaisena avoimena tiedekustantajana, jonka julkaisut on suunnattu kansainväliselle yleisölle. Tämä on vaatinut paljon omaa työtä sekä monimuotoista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Tässä artikkelissa HUP:n kustannusjohtaja Leena Kaakinen (LK) ja viestintä- ja toimituspäällikkö Anna-Mari Vesterinen (AMV) kertovat kustantamon rahoitusmallista ja avoimeen julkaisemiseen liittyvistä kuluista – ja tuovat yleisemminkin esiin omia näkemyksiään avoimesta kirjajulkaisemisesta ja sen rahoituksesta. Lisäksi käydään läpi tekijöitä, joiden perusteella HUP:n julkaisujen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta voidaan arvioida. Yhteistyökuvioiden osalta tarkastellaan lopuksi Helsingin yliopiston kirjaston roolia ja merkitystä HUP:n toiminnalle.
Kysyisin aluksi, miten HUP on pyrkinyt profiloitumaan avoimen kustantamisen kentällä, jossa kilpailu laadukkaista käsikirjoituksista lisääntyy?
LK: ”Korostamme sitä, että meiltä saa hyvää palvelua. Käytännössä pyrimme tekemään kaikki työvaiheet niin laadukkaasti, että voimme palvelun laadulla erottua ja saada hyvää mainetta.”
AMV: ”Suomessa erotumme myös sillä, että julkaisemme kansainväliselle yleisölle. Tämä tarkoittaa, että emme julkaise englanniksi kotimaiselle yleisölle, vaan julkaisumme pitää kiinnostaa kansainvälistä yleisöä. Toki missiona ja strategisena tavoitteenakin on myös relevantti kansainvälinen asema kustannuskentällä. Sen eteen teemme koko ajan töitä.”
Monet tukijat aktivoituneet hakemaan erillistä OA-rahoitusta
Voitteko kuvata lyhyesti HUP:n rahoitusmallia?
LK: ”Suurin osa rahoituksesta on tullut Helsingin yliopistolta. Yksittäisissä kirjaprojekteissa rahoitusta voi tulla myös tutkimusrahoittajilta, siis rahoitusta, joka on tarkoitettu nimenomaan avoimeen julkaisemiseen. Tämä riippuu aina projektista, että onko rahoitusta OA-julkaisemiseen saatavilla. Lehtien ja kirjasarjojen kohdalla osa OA-rahoitusta tulee myös julkaisevalta seuralta, jolloin kyse on pysyvästä rahoituksesta julkaisemiseen.”
HUP:n verkkosivuilla mainitaan myös avoimen kirjan julkaisemiseen liittyvä 6000 euron suuruinen käsittelymaksu (book processing charge), mikäli kirjoittajalla tai hänen tutkimusprojektillaan on mahdollisuus hakea erikseen rahoitusta avoimeen julkaisemiseen.
LK: ”Tämän käsittelymaksun, jolla siis pyritään kattamaan kuluja, tulee olla institutionaalista eli tutkimusrahoittajalta tulevaa rahaa. Ajatuksena on saada tutkimusrahoittajat ymmärtämään, että avoin julkaiseminenkin maksaa ja siihen olisi hyvä tarjota erikseen rahoitusta. Toistaiseksi rahoitusta kotimaisten tutkijoiden kirjojen julkaisemiseen on tullut lähinnä tutkimusprojektien rahoituksesta.”
Kirjoittajan kannalta HUP:n rahoitusmallissa on olennaista, että erillistä rahoitusta ei edellytetä ja julkaisupäätökset tehdään yksinomaan tieteellisten kriteerien perusteella. Monet tutkijat ovat kuitenkin aktiivisia myös OA-rahoituksen hakemisessa.
AMV: ”Nyt parhaillaan yhdessä kirjaprojektissa teoksen kirjoittaja on hakemassa rahoitusta Ruotsista. Osa ruotsalaisista yliopistoista tarjoaa mahdollisuutta hakea erillistä rahoitusta myös kirjojen avoimeen julkaisemiseen.”
LK: ”Muun muassa Britanniassa, Alankomaissa ja Itävallassa on rahastoja, joista näiden maiden tutkijat voivat hakea rahoitusta avoimeen kirjajulkaisemiseen. Tällaiset rahastot ovat aivan loistavia ja olisi hienoa, jos Suomessakin tämä olisi mahdollista.”
Vesterisen mukaan tutkijoiden tietoisuus avoimesta julkaisemisesta on lisääntynyt ja syventynyt, mikä näkyy myös lisääntyneenä aktiivisuutena. Kiinnostus on lisääntynyt myös aloilla, joissa on perinteisesti ollut potentiaalia kaupalliseen kustantamiseen.
AMV: ”Kiinnostusta avoimeen julkaisemiseen on enemmän esimerkiksi historian ja yhteiskuntatieteiden aloilla. Lisäksi avoin julkaiseminen kiinnostaa tutkijoita, joiden julkaisut käsittelevät kehittyviä maita, joissa tutkimustulokset jäävät helposti maksumuurin taakse ja lukijoiden tavoittamattomiin.”
Nykyisin tutkijat ymmärtävät paremmin, että laadukas avoin julkaiseminen maksaa ja tilanne rahoituksen suhteen vaatii muutoksia.
AMV: ”Itse näkisin, että on koko tiedekentän intresseissä tehdä avoimesta julkaisemisesta kestävää. Pitkän tähtäimen ratkaisuna ei toimi se, että yliopistot tai kustantamot ikään kuin hyvää hyvyyttään julkaisevat avoimesti, koska laadukas kustannustoiminta tosiaan maksaa. Mutta Suomessahan erillistä rahoitusta OA-kirjoille ei tietääkseni ole toistaiseksi ollut.”
Itse näkisin, että on koko tiedekentän intresseissä tehdä avoimesta julkaisemisesta kestävää. Pitkän tähtäimen ratkaisuna ei toimi se, että yliopistot tai kustantamot ikään kuin hyvää hyvyyttään julkaisevat avoimesti.
Avoimen julkaisemisen kulut muodostuvat monista eri asioista
Millaisista erilaisista kuluista HUP:n toiminnan kulut muodostuvat?
LK: ”Kuluja muodostuu palkkakulujen lisäksi esimerkiksi tilavuokrista ja tietotekniikasta. Lisäksi kirjakohtaisia kuluja syntyy tekstin editoinnista, taitosta, ulkoasusta, indeksoinnista ja erilaisista sähköiseen julkaisemiseen liittyvistä asioista, kuten tekstin sisäisten linkkien ja hyperlinkkien tekemisestä. Editoinnilla tarkoitetaan kirjakohtaisessa prosessissa kielenhuoltoa, indeksoinnilla puolestaan hakemiston tekoa. Toisaalta indeksoinnilla tarkoitetaan julkaisun kuvailutietojen tuottamista, ne leviävät erilaisiin tietokantoihin ja ovat tärkeitä näkyvyyden kannalta.”
HUP:n kansainvälinen yhteistyökumppani, Ubiqity Press, hoitaa tietyt tärkeät julkaisuprosessiin liittyvät vaiheet.
LK: ”Saamme Ubiquity Pressin kautta kielenhuollon ja hakemistojen tekoon liittyvän palvelun. Sen sijaan taittoon ja sähköiseen julkaisemiseen liittyvät asiat hoitaa kotimainen palveluntuottaja. Vertaisarviointiprosessiin liittyvät asiat me hoidamme itse, lisäksi teemme tekstin editointia ja tarkistuksia ennen kielenhuoltoa, ja tietysti myös kommunikoimme kirjoittajien suuntaan kaikista julkaisuprosessiin liittyvistä asioista.”
Sähköiseen julkaisemiseen liittyy myös saavutettavuus, joka pyritään jatkossa toteuttamaan kaikkiin HUP:n julkaisuihin.
LK: ”Tavoitteena on, että ensi vuodesta alkaen HUP:n julkaisut olisivat saavutettavia, jolloin ne tulevat olemaan paremmin myös sellaisten henkilöiden käytettävissä, joilla on esimerkiksi näkörajoitteita.”
HUP on kasvattanut painoarvoaan viestinnän avulla
Millä tasolla HUP:n julkaisumäärät ovat tällä hetkellä ja onko tarkoitus, että ne kasvavat jatkossa?
LK: ”Viime vuonna julkaisimme yksitoista kirjaa, lisäksi julkaisuihin sisältyy kolme lehteä. Jatkossa on tarkoitus vähitellen nostaa vuosittaista julkaisujen määrää. Kansainvälisenä vertailukohtana ovat olleet esimerkiksi Stockholm University Press sekä UCL Press. Jälkimmäinen on varsin nopeasti päässyt julkaisumäärissä nykyiseen noin 40–50 kirjan vuosittaisen kirjan julkaisutahtiin.”
Julkaisujen tuottamisen lisäksi kustantamon tekeminen tunnetuksi ja toiminnan vakiinnuttaminen ovat vieneet alkuvuosina paljon aikaa, kertovat Kaakinen ja Vesterinen.
LK: ”Tässä vaiheessa olemme panostaneet voimakkaasti viestintään, että saisimme houkuteltua uusia kirjoittajia. Lisäksi on tärkeää viestiä yleisesti kustantamon toiminnasta. Viestintään liittyy esimerkiksi nyt käynnissä oleva Call for Proposals, jossa on teemana pandemian vaikutukset yhteiskuntaan ja tavoitteena saada aihepiiriin liittyviä laadukkaita käsikirjoituksia.”
AMV: ”Viestintä on osa-alue, jossa HUP on selkeästi kasvattanut painoarvoaan. Nykyisin julkaisumäärät globaalisti ovat valtavia ja on tärkeää, että kustantamo tavoittaa oikean yleisönsä. Tämä ei tapahdu vain laittamalla julkaisut avoimesti saataville, vaan niistä pitää aktiivisesti viestiä ja tehdä ne näkyväksi. Tässä some-viestintä on ilman muuta tärkeää. Myös rahoittajilta tulee tähän liittyen positiivista viestiä, hekin ymmärtävät, että tiedeviestinnällä on nykyisin tosi suuri merkitys. Mutta tämä kaikki viestintä ja markkinointi vaatii aikaa ja ihmisiä, jotka perehtyvät asiaan – eikä niitä ei voi ulkoistaa muualla hoidettavaksi.”
Nykyisin julkaisumäärät globaalisti ovat valtavia ja on tärkeää, että kustantamo tavoittaa oikean yleisönsä. Tämä ei tapahdu vain laittamalla julkaisut avoimesti saataville, vaan niistä pitää aktiivisesti viestiä ja tehdä ne näkyväksi.
Miten HUP:n näkyvyyttä ja vaikuttavuutta voidaan arvioida?
AMV: ”Metriikka-analyysit ovat ilman muuta keskeisiä. Metriikkadataa saadaan useista palveluista ja digitaalisista arkistoista, kuten OAPEN:sta, JSTOR:sta ja Google Analyticsista. Tietysti myös omia verkkosivujamme koskevaa käyttäjädataa käytetään, näin saadaan tietoa, kuinka paljon ja missä päin maailmaa meidän kirjojamme ladataan. Tällainen data kertoo vähintäänkin kiinnostuksesta kirjojamme kohtaan. Seuraamme myös viittauksia kirjoihimme, mutta monografioissahan viittauksia kertyy paljon hitaammin kuin kokoomateoksissa tai lehtiartikkeleissa, joten seurantaa tehdään ennen kaikkea pitkällä aikavälillä. Lisäksi seuraamme kirja-arvioita, joista suurin osa julkaistaan kansainvälisissä journaaleissa.”
Eri lähteistä saatavalla metriikkadatalla voidaan osoittaa eri toimijoille julkaisujen merkittävyys, kertoo Vesterinen.
AMV: ”Metriikka-analyyseilla ja muulla seurannalla pystytään nopeasti osoittamaan, että julkaisumme ovat relevantteja. Tämä on tärkeää tietoa tekijöille, mutta myös yliopistolle”
Kirjojen avoimeen julkaisemiseen tarvitaan oma rahoitusmalli
Miten HUP:n resurssit riittävät tällä hetkellä? Entä jatkossa?
LK: ”Nykyiset resurssimme ovat toistaiseksi riittäviä, mutta julkaisumäärien suurempi kasvu vaatisi lisäresursseja.”
AMV: ”Lisäksi olisi toivottavaa, että avointen kirjojen julkaisemiseen tulisi järkevä rahoitusmalli sekä Suomessa että muissa maissa, ja nythän trendi on siihen suuntaan, että tähän panostetaan.”
Vesterinen painottaa sitä, että tällä hetkellä yliopistojen avoimen julkaisemisen rahoitusmekanismit koskevat lähes yksinomaan artikkeleiden julkaisemista, vaikka myös kirjajulkaisemiseen tarvitaan rahoitusta.
AMV: ”Yliopistoissa tulisi havahtua siihen, että tutkijat haluavat julkaista avoimesti myös kirjoja. Kirja on edelleen äärimmäisen relevantti keino julkaista tutkimustuloksia.”
Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että avoimen tieteen kansallisen koordinaation työryhmässä on laadittu linjausta OA-kirjojen julkaisemiseen, se on jo ollut koko tiedeyhteisön kommentoitavana ja menee jatkossa avoimen tieteen ohjausryhmään (ks. Kokooma- ja yksittäisteosten avoimuuden linjausluonnos, versio 1). Linjauksessa korostetaan, että avoimille kirjoille tarvitaan kansallinen rahoitusmalli.
Olisi toivottavaa, että avointen kirjojen julkaisemiseen tulisi järkevä rahoitusmalli sekä Suomessa että muissa maissa, ja nythän trendi on siihen suuntaan, että tähän panostetaan.
Miten avointa julkaisemista tulisi mielestänne kehittää?
LK: ”Avoimeen julkaisemiseen pitäisi olla joku rahoituslähde, jonka avulla rahoitus saadaan. Koska avoin kirjajulkaiseminen ja kaupallinen myynti eivät ole yhdistettävissä, pitää vetää raja siihen, mitkä kirjat ovat avoimia ja mitkä myytäviä. Teokset, jotka ovat enemmän populaareja suuren yleisön kirjoja, soveltuvat paremmin myytäväksi, ja toisaalta tiedeyhteisölle suunnatut teokset on järkevää julkaista avoimesti.”
Vesterinen mainitsee, että kotimaiset tiedekustantajat ovat keskeisessä asemassa suomenkielisen tutkimuksen julkaisemisessa, niissä on myös paras asiantuntemus julkaisujen tuottamisesta.
AMV: ”Kustantamoissa on erittäin ammattitaitoista henkilöstöä, joka pitää huolen, että julkaisu tulee ulos parhaassa mahdollisessa muodossa ja tukee samalla tutkimuksen vaikuttavuutta. Korostaisin, että nykytilanteessa pienet kotimaiset kustantamot eivät pysty tekemään julkaisuja avoimeksi ja säilyttämään niissä korkeaa tasoa, koska useimmilla ei ole sellaista rahoittajaa, joka tekisi sen mahdolliseksi.”
Monipuolista yhteistyötä kirjaston kanssa
HUP toimii osana Helsingin yliopiston kirjaston palvelukokonaisuutta, mutta sen käytännön toiminnasta vastaa Gaudeamus-kustantamo.
Miten yhteistyö yliopistokirjaston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on mielestänne toiminut?
LK: ”Etenkin HUP:n toiminnan alkuvaiheessa oli todella tärkeää saada neuvoja ja opastusta kirjastosta mm. metriikkaan ja metatietoihin liittyvissä asioissa. Eli pystyimme hyödyntämään kirjaston asiantuntemusta ja miettimään asioita yhdessä, tämä oli todella kullanarvoista.”
AMV: ”Olemme saaneet kirjastolta myös paljon käytännön tukea ja neuvoja viestintään, tämä on ollut todella merkittävää. Voimme hyvin matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa, mikä on ollut valtavan suuri apu.”
Kirjaston kanssa tehtyyn yhteisyöhön liittyy paljon molempia osapuolia hyödyttävää konsultointia, toteaa Kaakinen.
LK: ”Paljon on ollut kirjaston kanssa konsultointia puolin ja toisin, meiltä on kyselty erityisesti julkaisemiseen liittyvistä asioista. Myös saavutettavuuteen liittyvissä asioissa meillä on asiantuntemusta, jota kirjasto voi hyödyntää.”
AMV: ”Yhteistyöhön liittyy myös se, että suosittelemme tutkijoille kirjaston avoimen julkaisemisen palveluita, Editoria ja Helda Open Booksia, koska koemme, että nämä ovat erinomaisia palveluita.”
Mika Holopainen (TUHAT, ORCID, @mholopa) työskentelee Helsingin yliopiston kirjaston tutkimuksen palveluissa tietoasiantuntijana.