Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Helsinki University Library will provide an introduction to data science in a webinar to be held on November 13 and 20, 2020. The webinar consists of two independent parts. The emphasis is on open publishing. Target groups are researchers, teachers and support services, but anyone interested is welcomed.
Jatka lukemista ”Webinar introduces the basics of open science and open access”
”Teemme lehteä pienellä budjetilla oman työajan puitteissa ja melko paljon myös työajan ulkopuolella. Editori tarjoaa meille vähän helpotusta työtaakkaan esimerkiksi ylläpidon ulkoistamisella”, yliopistonlehtori Johannes Pernaa kertoo alansa johtaviin lehtiin kuuluvan LUMATin syistä siirtyä Helsingin yliopiston kirjaston Editori-julkaisualustalle. Haastattelussa hän avaa myös tieteellisen lehden pyörittämisen arkea toimitustyöstä markkinointiin.
”The current OS policy emphasis of the altruistic researcher and one-size-fits-for-all guidelines, do not make Open science policies tangible at the micro level of everyday research practice. – – I firmly believe that gaps between the Open science policy and research practice are an unintended consequence”, writes project manager and researcher Erika Lilja in her article. Lilja’s article is a response to Think Open blog’s Open Access Week’s (October 19–25, 2020) challenge in which people working in science as researchers, specialists etc. tell what motivates them – personally – to foster open science. See other responses here (in Finnish). You are also welcome to participate in this challenge on Twitter with the topic tags #WhyOpenScience or #MiksiAvoinTiede.
Avoimen tieteen edistäminen koetaan globaaliksi ja paikalliseksi asiaksi, joka liittyy tieteen tekemisen perusasioihin: metodologiaan, tiedon laatuun ja luotettavuuteen, yhteistyöhön – ja tieteen edistämiseen. Näin voisi tiivistää kahdeksan tutkijana, hallinnon puolella tai tukipalveluissa työskentelevän vastaukset Think Open -blogin pienimuotoiseen tiedusteluun, joka toteutettiin osana käynnissä olevaa Open Access -viikkoa (19.–25. lokakuuta 2020). Otsikon kysymystä voivat pohtia muutkin – vastaa Twitterissä aihetunnisteella #MiksiAvoinTiede tai #WhyOpenScience.
Jatka lukemista ”Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen”
Krister Talvisen keväällä julkaistu teos tutkimuksen vaikuttavuudesta ja rahoitushakemusten tekemisestä on löytänyt hyvin lukijansa: Added value -teosta on ladattu Helda Open Books -sivuilta jo yli 3300 kertaa. ”Olen melko varma, että ilman avointa julkaisemista ja Helda Open Booksia, teokseni näkyvyys ja hyödyntäminen olisi jäänyt vaatimattomaksi.” Talvisen haastattelu on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.
How are publications posted in institutional repository Helda disseminated around the world? This aspect has not been studied previously, so this blog article looks at this issue with the help of a small random sample. Based on a sample of twelve publications one can establish that publications from the repository are well disseminated into different net services, but there is a lot of variation in indexing related to publication types and service models.
Jatka lukemista ”Visibility of publications on the web is enhanced by harvesting of repositories”
”Bottom line is, the platform fills an important gap in the scientific publishing process: the need for academic-led journals,” says Plinio Casarotto, editor of the new Journal for Reproducibility in Neuroscience, peer-reviewed scientific journal published on the University of Helsinki’s Editori platform. Casarotto’s interview starts a new series of articles on the Think Open blog.
”Ydinasia on se, että julkaisualusta täyttää merkittävän aukkokohdan tieteellisessä julkaisemisessa: yliopistolähtöisten lehtien tarpeen”, toteaa vertaisarvioidun Journal for Reproducibility in Neuroscience -lehden päätoimittaja Plinio Casarotto. Casarotton haastattelu aloittaa juttusarjan, jossa esitellään Helsingin yliopiston Editori-alustalla julkaistavia avoimia lehtiä.
Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella voidaan todeta, että rinnakkaisjulkaisut leviävät (indeksoituvat) yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mutta indeksoitumisessa on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.
Jatka lukemista ”Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa”
Mitä avoimessa tieteessä on tänä vuonna tapahtunut? Tämä blogiartikkeli summaa alkuvuoden keskeiset asiat, ja kertoo, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut tieteen avoimuuteen, mitä linjauksia avoimen tieteen kotimaisessa yhteistyössä on tuotettu ja mitä viilauksia vuodenvaihteessa 2021 voimaan astuvaan Plan S -suunnitelmaan on tehty.
Helsingin yliopisto