Helsingin yliopisto
Open access author fee or article processing charge (APC) is the price paid for open access publication and it varies depending on the publisher and journal. The APCs finance open access publishing. However, most open access journals do not charge an APC. Open access fees are the subject of a new five-part series on the Think Open blog, and the opening article explains the basic concepts.
National research funding organisations’ cOAlition S recommends open access for books and reaches out to research community
Plan S, an initiative developed by major research funders, made the headlines when the funders’ requirement on open access publishing of research articles was pushed through with a time frame of only a few years. Since then, the academic world has waited for their statement on monographs and edited collections. The statement has now been published, and the accompanying recommendations reveal that the diversity of scholarly publishing has been considered more than in the Plan S guidelines.
Hiukkasfysiikan kirjoja avoimeksi kansainvälisellä yhteistyöllä – Helsingin yliopisto mukana SCOAP3 for Books -projektissa
SCOAP3 for Books -pilottiprojekti avaa hiukkasfysiikan ja sen lähitieteenalojen kirjoja kaikkien saataville (open access) kansainvälisellä konsortiomallilla, jossa Helsingin yliopistokin on mukana. Ensimmäiset kirjat avattiin syyskuussa. Kirjojen open access -projekti on jatkoa menestyksekkäälle artikkeleiden ja lehtien open access -hankkeelle, jonka aikana on avattu tuhansia tutkimusartikkeleita.
Suurten tutkimusrahoittajien cOAlition S suosittaa avointa julkaisemista kirjoille ja ojentaa käden tiedemaailmalle
Tutkimusrahoittajien Plan S tuli julki rytinällä, kun rahoittajien vaatimus tutkimusartikkelien julkaisemisesta avoimesti ajettiin läpi muutaman vuoden aikataululla. Nyt tiedemaailman jännityksellä odottama ensimmäinen avaus monografioiden ja kokoomateosten avoimuudesta on saatu. Julkilausuma ja siihen liitetyt suositukset ottavat tiedejulkaisemisen monimuotoisuuden huomioon huomattavasti aiempaa Plan S -ohjeistusta paremmin. Kirjojen avoimuuden lisäksi tässä artikkelissa tarkastellaan tiedeyhteisön näkemyksiä avointen CC-lisenssien käytöstä.
”Koko tiedejulkaisemisen malli pitäisi miettiä uudelleen” – tutkijat kertoivat näkemyksiään avoimesta julkaisemisesta
Mitä Helsingin yliopiston tutkijat ajattelevat kirjoittajamaksuista, rinnakkaistallennuksesta tai avoimesta julkaisemisesta ylipäätään? Pienimuotoisessa kyselyssä, joka päättää blogin juttusarjan, kuusi tutkijaa jakaa näkemyksiään avoimesta tieteestä niin yleisellä tasolla kuin konkreettisissa kysymyksissä. Open access (OA) koetaan periaatteellisesti tärkeänä ja hyödyllisenä mutta käytännön toteutuksessa on edelleen omat haasteensa liittyen muun muassa kirjoittajamaksujen kalleuteen, eri OA-kanavien käytön tilastointiin ja kustantajien pykäläviidakkoihin.
16 nostoa avoimesta tieteestä – puolivuotiskatsaus listaa pääteemat, lukuvinkit ja tutkimuscaset
Kotimaisten tiedelehtien rahoitus, tutkimusdatan linjaus, kirjojen avoimuus ja avoimuuden hinta. Siinä muutamia aiheita Think Open -blogin puolivuotiskatsauksesta, joka kokoaa pääteemojen ohella yhteen alkuvuoden luku- ja kuunteluvinkit ja avointa tiedettä hyödyntävät tutkimusesimerkit.
Missä julkaista tutkimusprojektin loppujulkaisu avoimesti? Helsingin yliopiston Helda tarjoaa hyvän vaihtoehdon
Tutkimusprojektin lopputulos ei ole aina artikkeli, vaan se voi olla myös kirja tai artikkelikokoelma, jolle ei välttämättä ole tiedossa sopivaa open access -julkaisupaikkaa. Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä Helda-julkaisuarkisto ja sen Helda Open Books -kokoelma tarjoaa tällaisissa tapauksissa hyvän vaihtoehdon: maksuttoman ja vakaan pitkäaikaisen säilytyspaikan, jossa aineistot ovat hyvin hakukoneiden haettavissa. Tästä blogiartikkelista löydät esimerkkejä Heldan käytöstä.
Avoimien lehtien Editori-palvelu opetuskäytössä – kokemuksia pilottihankkeesta
Helsingin yliopiston kirjasto on tarjonnut avoimille lehdille maksutonta Editori-palvelua jo muutaman vuoden ajan ja tällä hetkellä palvelussa on kahdeksan lehteä. Jo palvelun suunnitteluvaiheessa Editoria kaavailtiin myös opetuskäyttöön ja yksi pilottihanke asian tiimoilta onkin tehty. Tässä blogiartikkelissa, joka perustuu Liber Quarterly -lehdessä julkaistuun vertaisarvioituun artikkeliimme, tarkastelemme pilotista saatuja kokemuksia ja hahmotamme palvelun tulevaisuutta opetuskäytössä.
Jatka lukemista ”Avoimien lehtien Editori-palvelu opetuskäytössä – kokemuksia pilottihankkeesta”
Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?
Kirjoittajamaksut ovat osa avoimen julkaisemisen monimuotoista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta lähtökohta. Eri keinot avoimuuden toteuttamiseen tukevat strategiaa. Siirtymävaiheessa avoimeen julkaisemiseen liittyvät maksut koettelevat erityisesti tutkimusintensiivisiä yliopistoja.
Jatka lukemista ”Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?”
Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen
Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen”