Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Kirjoittajamaksut ovat osa avoimen julkaisemisen monimuotoista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta lähtökohta. Eri keinot avoimuuden toteuttamiseen tukevat strategiaa. Siirtymävaiheessa avoimeen julkaisemiseen liittyvät maksut koettelevat erityisesti tutkimusintensiivisiä yliopistoja.
Jatka lukemista ”Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta?”
Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen”
Kirjoittajamaksuihin sisältyvä taustatyö ulottuu sopimusten neuvottelemisesta tutkijoiden rahoituspyyntöjen käsittelyyn ja neuvontaan sekä maksujen seurantaan. Helsingin yliopiston kokoisessa tutkimusintensiivisessä yliopistossa kirjoittajamaksuihin liittyvä työmaa ei ole vähäinen. Kirjaston tavoitteena on sujuvoittaa hallinnollisia käytäntöjä ja vapauttaa tutkijan aikaa maksuprosessista.
Jatka lukemista ”Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa?”
Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on entistä yleisempää suomalaisissa korkeakouluissa. Yliopistojen raportoimien tietojen mukaan 71,7 % niiden henkilökunnan vuonna 2020 julkaisemista vertaisarvioiduista artikkeleista oli avoimesti saatavilla, joko kustantajan palvelussa tai julkaisuarkistoon rinnakkaistallennettuna versiona.
Avoimen julkaisemisen rahoitusta on Helsingin yliopistossa keskitetty kirjastoon, joka tarjoaa tutkijoille kaksi tapaa saada tukea kirjoittajamaksuihin. Tukea voi saada joko kirjaston sopimien lehtitilausten kautta tai suoraan keskitetystä APC-rahoituksesta. Nämä ovat kaksi pääväylää, joiden lisäksi yksittäiset tiedekunnat voivat tarjota tukea.
Jatka lukemista ”Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?”
Avoimen tieteen kehitykseen on liittynyt lukuisia eri vaiheita ja käännekohtia. Helsingin yliopistossa moni alkuaikojen kampuskohtaisista avoimen tieteen palveluista on muovautunut ja vakiintunut vuosien saatossa merkittäviksi, koko yliopiston kattaviksi palveluiksi. Vähitellen mukaan on tullut myös kokonaan uusia palveluita. Myös avoimeen tieteeseen kohdistuvat asenteet ja toimintatavat ovat käyneet läpi muutoksia, ja pääosin kehitys on ollut myönteistä. Kirjastossa pitkän työuran tehnyt kehityspäällikkö Kimmo Koskinen kertoo tässä artikkelissa omista kokemuksistaan avoimen tieteen parissa 1990-luvulta alkaen.
Kirjoittajamaksu (article processing charge, APC) on avoimen julkaisemisen hinta, jonka suuruus vaihtelee kustantajasta ja lehdestä riippuen. Kirjoittajamaksulla rahoitetaan avointa julkaisemista. Suurin osa open access -lehdistä ei kuitenkaan peri kirjoittajamaksua. Artikkelikohtaiset kirjoittajamaksut ovat Think Open -blogin uuden viisiosaisen kirjoitussarjan aiheena, ja avausosassa pureudutaan peruskäsitteisiin.
Viime vuonna koekäyttöön avattu Edition.fi-julkaisupalvelu tarjoaa mahdollisuuden avointen monografioiden ja kokoomateosten julkaisemiseen. Se sopii teosten avoimeen julkaisemiseen myös takautuvasti. Julkaisemisen lisäksi Journal.fi:n sisarpalvelua voi käyttää kirjojen toimitustyöhön ja vertaisarviointiin.
Avointen oppimateriaalien kirjastossa (Aoe.fi) on yli tuhat opetukseen liittyvää aineistokokonaisuutta, jotka ovat kaikkien käytettävissä. Myös Helsingin yliopiston opettajilla on ollut mahdollisuus jakaa oppimateriaalejaan kansallisessa palvelussa. Tässä blogiartikkelissa luodaan silmäys HY:n avoimiin aineistoihin.
Kansainvälinen Open Education Week 2021 nostaa avoimen opetuksen ja oppimisen ajankohtaiset teemat esille tällä viikolla. Helsingin yliopistossa järjestetään tiistaina 2. maaliskuuta webinaari oppimateriaalien avoimuudesta ja siihen liittyvistä palveluista. Tässä blogipostauksessa Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Kati Syvälahti poimii kansainvälisen ohjelman tarjonnasta kolme kiinnostavaa webinaaria.
Helsingin yliopisto