Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Plan S, national open science coordination, EOSC… Last year was an eventful time in open science. Think Open blog’s annual open science review 2019 brings together the highlights, interesting articles and trends of the 2019.
Jatka lukemista ”The open science annual review summarizes the main topics for 2019”
Plan S, kansallinen koordinaatio, EOSC… Viime vuosi oli avoimessa tieteessä tapahtumarikasta aikaa. Think Open -blogin avoimen tieteen vuosikatsaus 2019 kokoaa yhteen vuoden kohokohdat, keskeiset selvitykset, kiinnostavat artikkelit ja uudet avaukset.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus summaa vuoden 2019 pääaiheet”
Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025 on kansallinen linjaus, joka määrittelee, mihin suuntaan avointa tiedettä tutkimusyhteisössä viedään. Joulukuussa hyväksytty ja tammikuussa julkaistu julistus linjaa vision, mission ja strategisten päämäärien muodossa kehityksen suunnan. Suomalaiseen tutkimusyhteisöön kuuluvien organisaatioiden on määrä allekirjoittaa julistus helmikuussa.
”Avoimen tieteen ideaalit eivät poikkea tieteellisen tutkimuksen ideaaleista ylipäätään: tieteellinen tutkimus on julkista järjen käyttöä, avointa ja kriittiselle keskustelulle altista. Avoimen tieteen käytänteet ovat niitä perinteisiä hyviksi ajan saatossa testattuja ja havaittuja tieteen tekemisen käytänteitä, vaikka niihin saatetaan viitata hiukan eri termein kuin aiempina aikoina”, tietoasiantuntija Riitta Koikkalainen Kansalliskirjastosta kirjoittaa blogiartikkelissaan. Koikkalainen käsittelee kirjoituksessaan kansallista linjausta tutkimusartikkeleiden avoimesta saatavuudesta, joka julkaistiin Avoimen tieteen syyspäivillä marraskuussa.
Jatka lukemista ”Tutkija, tiedejulkaiseminen ja avoin tiede”
Saalistaja- eli pseudolehdistä on tullut kiinteä osa kansainvälistä julkaisukenttää. Arviot ilmiön laajuudesta vaihtelevat, ja vaikka paniikkiin ei olekaan syytä, ei saalistajilta kuitenkaan kannata sulkea silmiään. Näin kirjoittavat Timo Vilén ja Eeva Savolainen postauksessaan, joka kutsuu Think Open -blogin lukijat mukaan matkalle epäilyttävien lehtien ja -konferenssien maailmaan. Artikkeli tarjoaa tutkijoille myös keinoja kustantajien luotettavuuden arvioimiseen.
Many reasons are given for self-archiving, and self-archivers follow many different practices. We asked four researchers from different disciplines how and why they self-archive their research results. We also asked the researchers about their views on the promotion of self-archiving. This is the seventh part of the Think Open blog’s article series on self-archiving.
Jatka lukemista ”How and why I self-archive – four researchers report their views”
Rinnakkaistallentamiseen on useita syitä ja erilaisia käytäntöjä. Kysyimme neljältä eri tieteenaloja edustavalta tutkijalta, miten ja miksi he rinnakkaistallentavat tutkimustuotoksensa. Tiedustelimme myös tutkijoiden näkemyksiä rinnakkaistallentamisen edistämiseen. Kirjoitus on seitsemäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.
Jatka lukemista ”Miten ja miksi rinnakkaistallennan – neljä tutkijaa kertoo näkemyksistään”
”Responsible research evaluation must look past abstract quantitative indicators and examine research in its true context, which requires qualitative research evaluation approaches and methods.” In this blog article, Joona Lehtomäki, a science adviser at the division of strategic research at the Academy of Finland (Research Councils Finland), writes about research evaluation, role of metrics, impact of research, open science and the qualitative turn in research evaluation. Lehtomäki also outlines what would a turn towards more contextualized and qualitative research evaluation mean in practice.
Jatka lukemista ”Open science and qualitative research evaluation”
”Science should be transparent and accessible to everyone. Today, I firmly believe that science goes hand in hand with openness. When I started my PhD couple of years ago, I did not even know what open science meant. Since then, I have taken baby steps towards a more sustainable science culture.” In this blog post, University of Helsinki doctoral student Julia Kemppinen writes on a practical level how she learned to understand the importance of open science and how she implements open science practices in her research.
Tuntuuko rinnakkaistallennus vaikealta tai työläältä? Sitä se ei ole. Tässä rinnakkaistallennusta käsittelevän juttusarjan kuudennessa osassa kerromme, mitkä kaksi asiaa riittävät rinnakkaistallennuksen tekemiseen, jos haluaa päästä mahdollisimman vähällä.
Jatka lukemista ”Kahden kohdan muistilista – eli rinnakkaistallennuksen huoneentaulu tutkijalle”
Does self-archiving of research articles seem difficult or laborious? It’s not. Basically, there is only two things you need to remember about self-archiving at the University of Helsinki (if you want to choose the easiest way). This is the sixth part of Think Open blog’s article series on self-archiving.
Jatka lukemista ”Two-point checklist about self-archiving for University of Helsinki researchers”
Helsinki University Library supports self-archiving and open access publishing with its services: information service, training sessions, reminders about self-archiving, TUHAT checking and self-archiving depositing service. This article presents self-archiving and the work and services of the library’s open access team. This is the fourth part of Think Open blog’s article series on self-archiving.
Jatka lukemista ”Support for self-archiving from the library”
Helsingin yliopiston kirjasto tarjoaa monenlaista tukea rinnakkaistallennukseen: neuvontaa ja koulutusta, muistutusviestejä, rinnakkaistallennuspalvelun sekä TUHAT-tietojen tallennuksen ja tarkistuksen. Tässä jutussa kuvataan tarkemmin OA-tiimin toimintaa ja palveluita. Kirjoitus on viides osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.
Avoimiin julkaisuarkistoihin keskittyvä Open Repositories -konferenssi järjestettiin kesäkuussa Hampurissa. Tämän vuoden teemana oli käyttäjän tarpeet. Neljän päivän aikana syvennyttiin myös muun muassa avoimeen tieteeseen, julkaisuarkistojen kehittämiseen, metadataan ja laki- ja lisensointiasioihin. Tietojärjestelmäasiantuntija Reeta Kuuskoski ja tietoasiantuntija Tanja Vienonen Kansalliskirjastosta käyvät läpi konferenssin antia ja taustoittavat myös suomalaisten julkaisuarkistojen roolia.
Karoliinisen instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos oli vauhdittamassa Helsingin yliopiston datatukipalveluiden kehitystä 2010-luvun alussa. Roosin mukaan keskitetyt palvelut ovat vahvuus, josta Ruotsissa voitaisiin ottaa oppia. Avoimen tieteen laajassa kokonaisuudessa tutkimusdatalla on Roosin mukaan avainasema: ”Se helpottaa tutkimuksen toistettavuutta, tutkimusprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja laatu paranee. Tutkimusyhteisö säästää resursseja kun aiemmin tuotettu tai kerätty data saadaan esille ja jopa uusiokäyttöön.”
The most important repository of mathematical and physical sciences already contains 1.6 million e-prints. arXiv provides a platform for sharing e-prints openly for peer review. Over the years arXiv has grown into a giant, encouraging the birth of similar repositories in other scientific fields. This has been a challenge for arXiv maintenance, both in the technical and administrative sense. In this article, bibliometrics expert Eva Isaksson describes arXiv history, development and challenges.
Jatka lukemista ”Challenges of becoming too popular – arXiv growth requires updating maintenance”
Matematiikan ja sen lähitieteiden merkittävin repositorio arXiv sisältää jo yli 1,6 miljoonaa artikkeleiden e-printtiä. ArXiv toimii alustana, jossa e-printit ovat avoimesti muiden tutkijoiden arvioitavana, ja joista osa julkaistaan paranneltuina versioina lehdissä. ArXiv on kasvanut vuosien mittaan jättiläiseksi, joka on viime vuosina synnyttänyt samalla periaatteella toimivia palveluita myös muille tieteenaloille. Kasvu on asettanut myös omat haasteensa arXivin ylläpidolle, sekä teknisessä että hallinnollisessa mielessä. Tässä artikkelissa bibliometriikan asiantuntija Eva Isaksson taustoittaa arXivin syntyhistoriaa, kehitystä ja nykypäivän haasteita.
Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.
Euroopan komission avoimen tieteen suosituksia päivitettiin huhtikuussa 2018, ja suositusten toimeenpanon tarkistuspiste on nyt lokakuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sami Niinimäki käy tässä blogiartikkelissa läpi komission suositusten sisältöä ja roolia tiedepolitiikassa sekä suositusten toteutusta erityisesti Suomen osalta. Niinimäen mukaan komission suositukset ovat soft law -tasoa, eli ne eivät suoraan velvoita jäsenmaita. Komissio kuitenkin tarkastelee suositusten toimeenpanoa arvioidakseen, vaativatko ne tiukempaa ohjausta tai palveluita tuekseen.
Science fiction on tuttu kirjallisuudenlaji, mutta millaista voisi olla avoimen tieteen fiktio, open science fiction? Miten avoimen tieteen teemaa voisi käsitellä fiktiivisen kerronnan keinoin? Tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja tutkija ja johtava tietoasiantuntija Matti Myllykoski kokeilivat, millaisiin kuvitteellisiin skenaarioihin avoin tiede taipuu. Tässä haastattelussa he kertovat fiktiokirjoitustensa taustoista ja vaikuttimista. Hämeen-Anttilan ja Myllykosken fiktiotekstit julkaistaan Think Open -blogissa.
Helsingin yliopisto