Kokemuksia avoimen tieteen toimintatapojen opettamisesta – kirjasto ja tiedekunta yhteistyössä

Miten tehdä datanhallinnan ja avoimen julkaisemisen käytäntöjä tutuksi jo perustutkintovaiheen opiskelijoille? Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunta ja Helsingin yliopiston kirjasto toteuttivat syksyllä 2022 yhteistyöprojektin, jossa avoimen tieteen toimintatapojen opetus otettiin mukaan maisterivaiheen opiskelijoiden kurssille.

(This article is also available in English.)

Teksti: Ursula Virolainen (Helsingin yliopiston kirjasto)

Tämä blogiteksti esittelee, miten avointa tiedettä on mahdollista yhteistyössä tehdä tutuksi jo orientaatiovaiheessa maisteriopiskelijoille. Research orientation -opintojakso on osa Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan uutta Lääketutkimuksen, farmaseuttisen tuotekehityksen ja lääkitysturvallisuuden maisteriohjelmaa, joka käynnistettiin syksyllä 2022.

Yhteistyö farmasian tiedekunnan ja kirjaston välillä käynnistyi loppuvuodesta 2021, kun Research Orientation -opintojakson vastuuopettaja yliopistonlehtori Leena Hanski oli yhteydessä Helsingin yliopiston Datatukeen. Kirjastosta mukaan yhteistyöhön tulivat tietoasiantuntijat Anne Ojanen (avoimen tieteen ja julkaisemisen luento) ja Iina Hepolehto (aineistonhallinnan luento). Kirjaston osuuden suunnittelussa olivat mukana myös Päivi Helminen, Tuija Korhonen sekä harjoittelija Jingsi Wu.

Datatuen asiantuntijat näkivät yhteistyössä myös hyvän mahdollisuuden räätälöidä aineistonhallinnan opetusta enemmän perustutkintovaiheeseen sopivaksi kokonaisuudeksi, jota voisi myös hyödyntää jatkossa.

Alun perin ajatuksena oli, että opiskelijat osallistuisivat jo olemassa olevalle Research data management (RDM) basics -kurssille saadakseen perustiedot datanhallinnasta. Koska opiskelijoita odotettiin kuitenkin olevan lähemmäs kaksikymmentä, kirjaston datatuki lupasi tarvittaessa räätälöidä kokonaisuuteen sopivat erilliset luennot. Datatuesta ehdotettiin tässä vaiheessa myös avoimen julkaisemisen osiota täydentämään kokonaisuutta. Datatuen asiantuntijat näkivät yhteistyössä myös hyvän mahdollisuuden räätälöidä aineistonhallinnan opetusta enemmän perustutkintovaiheeseen sopivaksi kokonaisuudeksi, jota voisi myös hyödyntää jatkossa. Jo koulutuskäytössä oleva RDM Basics -luentomateriaali oli koostettu ajatellen enemmän väitöskirjatutkijoita ja kokeneempia akateemikkoja.

Miten toteutimme avoimen tieteen kokonaisuuden?

Aineistonhallinta (research data management, RDM) tukee tutkimusprosessia.

Research orientation -opintojakson avoimen tieteen kokonaisuus sisälsi kaksi luentoa, joissa käsiteltiin avointa tiedettä, julkaisemista ja aineistonhallintaa. Avoimen tieteen ja julkaisemisen luento koostui kolmesta osiosta, jotka nousivat esiin kirjastolaisten ja farmasian yhteyshenkilön palaverissa. Aluksi oli lyhyt yleiskatsaus avoimeen tieteeseen. Tämän jälkeen käsiteltiin avoimia julkaisuja etenkin tiedonhaun ja jatkokäytön näkökulmasta. Lopuksi esiteltiin Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen periaatteita ja kirjaston tarjoamia avoimen julkaisemisen palveluita.

Aineistonhallinnan osalta kurssilla käytiin läpi aineistonhallinnan käsitteitä ja periaatteita. Lisäksi käytiin läpi, miten datoja jaotellaan ja miten käsitellä henkilötietoja ja sensitiivistä dataa. Dokumentoinnin osalta luento pyrki olemaan mahdollisimman konkreettinen, ja luennolla käytiin läpi esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Miten tiedostot kannattaa nimetä systemaattisesti?
  • Miten aineistoja kannattaa järjestellä?
  • Millaisia asioita datasetistä on tarpeen dokumentoida?
  • Miten avata tutkimusdataa?
  • Miten löytää sopivia datarepositorioita?
  • Miten viitata vastuullisesti toisten tutkimusdatoihin?

Luennoille laadittiin myös ennakkotehtävät. Avoimen tieteen luennon tehtävässä tutustuttiin Directory of Open Access Journals –tietokantaan (DOAJ). Tehtävänä oli arvioida, miten artikkelin avoimuus toteutuu oman tutkimusryhmän artikkeleissa sekä tarkistaa, oliko opiskelijoiden tarkasteltavana olevassa artikkelissa mainittu sen lisenssiä kuten esimerkiksi CC BY. Aineistonhallinnan osuudessa ennakkotehtävänä oli apukysymysten avulla perehtyä oman isännöivän tutkimusryhmän datoihin esimerkiksi haastattelemalla jotakuta tutkimusryhmän jäsentä.

Luennolla käytiin myös pienen Menti-kyselyn avulla läpi, minkä tyyppisiin datoihin opiskelijat olivat omissa tutkimusryhmissään törmänneet.

Millaista palautetta saimme ja mitä opimme?

Kurssinvetäjät lisäsivät Helsingin yliopiston Norppa-palautelomakkeeseen erillisen kysymyksen avoimen tieteen ja aineistonhallinnan osuuksista.

”Tämä osio saikin hyvää palautetta opiskelijoilta. Valtaosa heistä piti sisältöjä erittäin hyödyllisinä”, Leena Hanski toteaa.

”Opettajan näkökulmasta oli myös erittäin positiivista, että kirjaston puolelta oltiin valmiita panostamaan opetuksen suunnitteluun ja pohtimaan hyvissä ajoin maisteriopiskelijoiden kannalta olennaisia sisältöjä ja toteutustapoja”, Hanski jatkaa.

Kurssin kantavana ideana myös oli, että opiskelijat tutustuivat eri tutkimusryhmien työhön paikan päällä. Tällöin eri avoimen tieteen toimintatavat tulevat eri lailla tutuiksi.

”Maisteriopintojen alkupuolella ei ole välttämättä helppo hahmottaa aineiston tai datan käsitettä, mutta tässä kysymykseen saatiin hyvin konkretiaa, kun opiskelijat selvittivät omassa tutkimusryhmässään, millaista dataa siellä konkreettisesti syntyy ja käytetään.”

Maisteriopintojen alkupuolella ei ole välttämättä helppo hahmottaa aineiston tai datan käsitettä, mutta tässä kysymykseen saatiin hyvin konkretiaa, kun opiskelijat selvittivät omassa tutkimusryhmässään, millaista dataa siellä konkreettisesti syntyy ja käytetään.

”Moni totesi ennakkotehtävän auttaneen konkretisoinnissa ja sanoi tämän opetuksen antaneen hyviä pohjatietoja ennen maisterin tutkielman aloittamista. Avoimen tieteen teemoja sivutaan myöhemmin myös maisteriohjelmamme pakollisella tutkimusetiikan kurssilla, joten siihen on hyvä tutustua ilmiönä jo opintojen alkupuolella”, Hanski lisää.

Myös kirjaston puolelta oltiin hyvin tyytyväisiä avoimen tieteen ja datanhallinnan kokonaisuuteen ja sen onnistumiseen, mutta nähtävissä on myös kehityskohteita toteutukselle.

”Luennon koostaminen avoimesta tieteestä maisterivaiheen opiskelijoille on asia, jossa riittää pohdittavaa. Luulen, että nyt asiaa saattoi olla liikaa yhdelle luennolle. Osuuden jatkokehittelyssä olisi hyvä olla useampia henkilöitä mukana, mielellään myös opiskelijoita”, Anne Ojanen toteaa.

”Sain kurssitehtävien koostamiseen hyviä vinkkejä, kuten sen, että tehtävien on hyvä olla aiheeseen aiemmin perehtyneelle sopivia. Oma asiantuntijuus voi hyvin vääristää kuvaa, millaiseen tehtävään opiskelija voi ryhtyä, kun asia tulee aivan uutena. Harjoittelijamme Jingsi testasi tehtävät, ja kommentoi sen pohjalta suunniteltuja ennakkotehtäviä. Tästä oli suuri apu ja hyöty”, Iina Hepolehto pohtii.

Millaisia jatkosuunnitelmia kurssi on poikinut?

”Aineistohallintaluennon dioja ja sisältöä on suunniteltu vielä jalostettavan datatiimissä niin, että oppimateriaali voitaisiin laittaa avoimesti saataville ja yliopisto-opettajien vapaaseen käyttöön. Alun perin ennakko- ja aktivoivien tehtävien laadinnassa oli ajatus, että ne koostettaisiin siten, että lähes minkä tahansa tieteenalan opiskelija voisi tehdä tehtävät tutustumalla oman alansa ajankohtaisiin artikkeleihin”, Anne Ojanen ja Iina Hepolehto avaavat jatkoa.

Aineistohallintaluennon dioja ja sisältöä on suunniteltu vielä jalostettavan datatiimissä niin, että oppimateriaali voitaisiin laittaa avoimesti saataville ja yliopisto-opettajien vapaaseen käyttöön.

Yhteistyö vaikuttaa onnistuneelta ja hedelmälliseltä. Jatkon kannalta lienee tarpeellista miettiä, millaista vastuulliseen ja eettiseen tieteeseen liittyvää koulutusta eri tiedekunnilla ja opintokokonaisuuksilla jo on, ja miten nämä saadaan integroitua kirjastossa tarjolla olevien sisältöjen kanssa. Viime vuonna valmistuneen datanhallintakoulutuksia kartoittavan kyselyn raportin (Survey of the Finnish Research Data Management (RDM) training 2020–2021, Kanerva et al., 2022) mukaan mukaan datanhallinnantaitojen osalta korkeakoulujen opetuksessa on vielä kehittämistä.

Käsitelläänkö kurssillasi avoimen tieteen asioita? Oletko kiinnostunut vastaavanlaisesta yhteistyöstä Helsingin yliopiston kirjaston kanssa? Ole yhteydessä yliopiston Datatukeen: datasupport@helsinki.fi.