Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä

Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.

Jatka lukemista ”Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä”

Avoimen julkaisemisen lukupaketti kokoaa yhteen palvelut, strategiat ja käytännöt

Think Open Digestin Open access -teemanumero luo kattavan katsauksen avoimeen julkaisemiseen. Kaikkiaan 27 artikkelin kokonaisuudesta löytyy juttuja niin Helsingin yliopiston tarjoamista palveluista, kirjoittajamaksuista (APC) kuin avointen lehtien toimittamisesta. Avoimen julkaisemisen käytäntöjen ohella lukupaketti esittelee tiiviisti myös avoimen tieteen linjauksia ja strategioita kansainvälisestä Plan S -suunnitelmasta kansalliseen koordinaatioon.

Jatka lukemista ”Avoimen julkaisemisen lukupaketti kokoaa yhteen palvelut, strategiat ja käytännöt”

Lehtipakettien ulkopuolella – Taylor & Francisin omistama Annals of Medicine vaihtaisi mieluusti avoimeen julkaisemiseen

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin lehtenä aloittanut Annals of Medicine viettää 30-vuotisjuhlavuottaan odottavissa tunnelmissa. Kustantaja Taylor & Francis vääntää open access -ehdoista FinELib-kirjastokonsortion kanssa samaan aikaan, kun lehdessä toivotaan uutta nostetta avoimesta julkaisemisesta. Annals of Medicinen tarinaan mahtuu monenlaisia käänteitä, ja lehden editoreilla on mielessä visioita myös tulevaisuuden varalle: entä jos tieteelliset lehdet olisivatkin akateemisen yhteisön käsissä ja kustantajat vastaisivat vain julkaisemisesta ja levityksestä…

Jatka lukemista ”Lehtipakettien ulkopuolella – Taylor & Francisin omistama Annals of Medicine vaihtaisi mieluusti avoimeen julkaisemiseen”

Toisiaan täydentävät julkaisuväylät – avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuus kehittyy Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen väylät täydentävät toisiaan ja tarjoavat tutkijalle mahdollisuuden maksuttomaan OA-julkaisemiseen. Kansainväliseksi tiedekustantamoksi profiloituva Helsinki University Press julkaisee ensimmäiset kirjat ensi vuoden alussa. Helda-julkaisuarkiston avointen monografioiden julkaiseminen saa uutta vauhtia Helda Open Books -kokoelmasta, joka tuo esiin tutkimukseen ja opetukseen liittyvien avointen kirjojen moninaisuutta ja parantaa kirjojen näkyvyyttä. Avointen lehtien julkaisemiseen tarkoitettu Editori täydentää kokonaisuutta ja antaa työkalun myös opetuksen tueksi.

Jatka lukemista ”Toisiaan täydentävät julkaisuväylät – avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuus kehittyy Helsingin yliopistossa”

Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?

Noin 80 % kustantajista sallii jonkin artikkeliversion tallentamisen julkaisuarkistoon, ja useimmiten se on hyväksytty käsikirjoitusversio eli post-print. Tästä syystä on erittäin tärkeää ottaa talteen viimeinen, vertaisarvioinnin perusteella korjattu käsikirjoitus. Think Open -blogin rinnakkaistallennusta käsittelevän juttusarjan toisen osan aiheena ovat artikkelin eri versiot.

Jatka lukemista ”Minkä version artikkelista voin tallentaa julkaisuarkistoon?”

”Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen

Yhteiskuntatieteilijä Salla-Maaria Laaksonen tuntee tutkijantyönsä kautta verkosta kerättyyn tutkimusdataan liittyvät pullonkaulat. Datan luonteeseen, omistajuuteen, käyttöoikeuksiin ja säilytysmahdollisuuksiin liittyy kysymyksiä, joihin tutkimusdataa käsittelevän tutkijan on etsittävä vastauksia. Laaksonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hän haluaa laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua myös tieteellisen tiedon käyttöön ja rooliin yhteiskunnassa.

Jatka lukemista ””Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen”

Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita

Eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S -suunnitelma ei ratkaise tiedejulkaisemisen rahoituksen ongelmia vaan siirtää niitä aiempaan vaiheeseen: tuotantoon ja kirjoittajille. Kysymyksiksi nousee, kuka päättää kenen OA-maksut milloinkin maksetaan ja miksi toisilla on institutionaalinen tuki kirjoitusmaksujen (article processing charges, APC) maksamiseen. Jääkö uutta tuottava tutkimus julkaisematta, koska sille ei löytynyt rahaa? Plan S:n toinen versio lähinnä helpotti siirtymää, kun se salli hybridi- ja rinnakkaisjulkaisemisen (vihreä OA). Pallo jää tutkijoille ja yliopistoille. Radikaalimpi uudistus toisi tukea suoraan lehdille ja niiden tieteellisille taustaorganisaatioille. Avointa julkaisemista eri rooleissa seurannut Emilia Palonen pohtii haastetta myös politiikantutkijana.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita”

Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista

Uusi kirjoitussarja pureutuu rinnakkaistallennukseen eli ”vihreän tien avoimuuteen” (green open access) – sen perusasioihin, hyötyihin ja erityiskysymyksiin. Sarjan avauspostauksessa kerrotaan avoimen julkaisemisen eri muodoista ja siitä, mikä on rinnakkaistallentamisen paikka avoimen julkaisemisen eri vaihtoehtojen kokonaisuudessa.

Jatka lukemista ”Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista”

Mikä muuttui? Avoimen julkaisemisen kansallisen strategian uusi versio kommentoitavana

Kaikki tieteelliset lehti- ja konferenssiartikkelit ovat avoimesti saatavilla vuodesta 2022 lähtien, linjaa päivitetty versio avoimen julkaisemisen kansallisesta strategiasta. Uuteen strategialuonnokseen on kirjattu myös toimenpiteet tämän ja muiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Blogikirjoitus summaa pääkohdat strategiapaperista, joka on avoimesti kommentoitavana 7. kesäkuuta saakka.

Jatka lukemista ”Mikä muuttui? Avoimen julkaisemisen kansallisen strategian uusi versio kommentoitavana”

”Muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta” – haastattelussa avoimen tieteen moniottelija Mikael Laakso

Avoin tiede eri teemoineen mietityttää niin tutkijoita kuin ketä tahansa aihepiiristä kiinnostunutta. Vain harva ehtii laajemmin ja syvällisemmin perehtyä avoimen tieteen kysymyksiin. Yksi harvoista on Mikael Laakso, joka on jo kymmenen vuoden ajan seurannut avoimen tieteen kehitystä sekä tutkijana että asiantuntijana. Laakson erikoisalana on avoin julkaiseminen ja siihen liittyvät rahavirrat. Tässä artikkelissa Laakso kertoo näkemyksiään ajankohtaisista puheenaiheista, kuten Plan S -suunnitelmasta, kirjoittajamaksuista sekä lehtipaketteihin liittyvistä sopimusneuvotteluista.

Jatka lukemista ””Muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta” – haastattelussa avoimen tieteen moniottelija Mikael Laakso”

Sanoista suunnitelmiin ja kohti tekoja – avoimen tieteen vuosikatsaus 2018

Avoimen tieteen toimenpideohjelma, avoimen tieteen kansallinen koordinaatio, Plan S, OpenAIRE, EOSC… Tässä blogikirjoituksessa käydään läpi avoimen tieteen keskeisimpiä avauksia viime vuodelta. Kaikki käsiteltävät asiat ovat läsnä myös tänä vuonna, ja tutkijan on hyvä olla niistä perillä – ja vaikuttamassa tapahtumien kulkuun.

Jatka lukemista ”Sanoista suunnitelmiin ja kohti tekoja – avoimen tieteen vuosikatsaus 2018”

Tilausmaksullinen lehti avautuu – Suomen Antropologin päätoimittajat kertovat, miten open access toteutetaan

Suomen Antropologi -lehdessä suunniteltiin lehden muuttamista avoimeksi lehdeksi pitkin 2010-lukua. Sysäyksen vuonna 2016 tehdylle muutokselle antoivat open access -julkaisukulttuurin vahva asema tieteenalalla, Suomen Antropologisen Seuran jäsenistön tuki ja Kotilava-hanke. Lehden avaaminen on lisännyt käyttöä ja vähentänyt toimitustyöhön liittyvää stressiä. Kustannuspuoli piti kuitenkin miettiä uudelleen.

Jatka lukemista ”Tilausmaksullinen lehti avautuu – Suomen Antropologin päätoimittajat kertovat, miten open access toteutetaan”

”Jos tämä olisi helppo ratkaista, tämä olisi ratkaistu jo” – Avoimen tieteen iltapäivässä etsittiin uutta suuntaa tiedejulkaisemiseen

Plan S ja muut avoimen julkaisemisen syksyn puheenaiheet olivat kattavasti esillä avoimen tieteen teemaviikon päätapahtumassa Tiedekulmassa. Avoimen tieteen iltapäivän puheenvuoroissa kantavaksi ajatukseksi nousi yhteistyön välttämättömyys tieteellisen julkaisukulttuurin muuttamisessa kestävämpään suuntaan.

Jatka lukemista ””Jos tämä olisi helppo ratkaista, tämä olisi ratkaistu jo” – Avoimen tieteen iltapäivässä etsittiin uutta suuntaa tiedejulkaisemiseen”