Helda Open Booksin vuosi 2021 – nämä 25 kirjaa ovat nyt avoimesti saatavilla

Helsingin yliopiston kirjaston avoimien monografioiden julkaisupalvelu Helda Open Books on saatellut 25 kirjaa vuoden 2021 aikana (9. 12. mennessä). Kuten tähänkin asti, uusien avointen monografioiden joukossa oli monenlaisia teoksia: kurssikirjoja, kokoomateoksia, tieteenalaklassikoita ja yksittäisiä tutkimuksia – suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tänä vuonna kaikki kirjat saivat sähköisen ensijulkaisunsa HOB-kokoelman kautta. Tässä blogiartikkelissa esitellään kaikki tänä vuonna julkaistut kirjat. Nappaa tästä mukavaa luettavaa jouluksi – ja muista myös Helda Open Books -pikkujouluwebinaari 16.12. klo 14–15!

Jatka lukemista ”Helda Open Booksin vuosi 2021 – nämä 25 kirjaa ovat nyt avoimesti saatavilla”

Hiukkasfysiikan kirjoja avoimeksi kansainvälisellä yhteistyöllä – Helsingin yliopisto mukana SCOAP3 for Books -projektissa

SCOAP3 for Books -pilottiprojekti avaa hiukkasfysiikan ja sen lähitieteenalojen kirjoja kaikkien saataville (open access) kansainvälisellä konsortiomallilla, jossa Helsingin yliopistokin on mukana. Ensimmäiset kirjat avattiin syyskuussa. Kirjojen open access -projekti on jatkoa menestyksekkäälle artikkeleiden ja lehtien open access -hankkeelle, jonka aikana on avattu tuhansia tutkimusartikkeleita.

Jatka lukemista ”Hiukkasfysiikan kirjoja avoimeksi kansainvälisellä yhteistyöllä – Helsingin yliopisto mukana SCOAP3 for Books -projektissa”

Uusi julkaisupalvelu avoimille kirjoille – Edition.fi on suunnattu etenkin tieteellisille seuroille

Viime vuonna koekäyttöön avattu Edition.fi-julkaisupalvelu tarjoaa mahdollisuuden avointen monografioiden ja kokoomateosten julkaisemiseen. Se sopii teosten avoimeen julkaisemiseen myös takautuvasti. Julkaisemisen lisäksi Journal.fi:n sisarpalvelua voi käyttää kirjojen toimitustyöhön ja vertaisarviointiin.

Jatka lukemista ”Uusi julkaisupalvelu avoimille kirjoille – Edition.fi on suunnattu etenkin tieteellisille seuroille”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta

Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi vuoden 2020 uutissatoa ja artikkelitarjontaa. Noin kymmenen poiminnan listauksessa nousevat esiin muun muassa avoimen tieteen linjausten suhde tutkijan arkeen, avointen julkaisujen osuuden lisääntyminen suomalaisissa yliopistoissa, kotimaisten tiedelehtien avoimuus, vastuullinen arviointi ja APC-maksuja maksavien tutkijoiden asema tutkimusyhteisössä. Vuosikatsauksen avausosa (pääteemat) julkaistiin 12. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) julkaistaan 18. tammikuuta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta”

Poimintoja Helda Open Books -kokoelmasta ja pohdintaa avoimen kirjajulkaisemisen haasteista

Helsingin yliopiston avointen kirjojen Helda Open Books on kasvanut jo yli 130 kirjan kokoelmaksi. HOB-julkaisupalvelu on yliopiston tutkijoiden ja opettajien käytössä. Tässä blogipostauksessa neljä tutkijaa poimii Helda Open Booksista omat lukuvinkkinsä ja kertoo ajatuksiaan avoimesta monografiajulkaisemisesta, erityisesti siihen liittyvistä haasteista.

Jatka lukemista ”Poimintoja Helda Open Books -kokoelmasta ja pohdintaa avoimen kirjajulkaisemisen haasteista”

”Kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään”

Yliopistonlehtori Ulrike Richter-Vapaatalo halusi julkaista saksan kielen oppikirjansa ensin painettuna. Sähköinen avoin julkaiseminen Helda Open Booksissa osoittautui kuitenkin hyväksi vaihtoehdoksi; avoin saatavuus varmistaa sen, että monikieliseen kontekstiin suunniteltu oppi- ja tietokirja on helposti erilaisten kielten opiskelijoiden saatavilla.

Jatka lukemista ””Kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään””

”Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla”

Krister Talvisen keväällä julkaistu teos tutkimuksen vaikuttavuudesta ja rahoitushakemusten tekemisestä on löytänyt hyvin lukijansa: Added value -teosta on ladattu Helda Open Books -sivuilta jo yli 3300 kertaa. ”Olen melko varma, että ilman avointa julkaisemista ja Helda Open Booksia, teokseni näkyvyys ja hyödyntäminen olisi jäänyt vaatimattomaksi.” Talvisen haastattelu on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.

Jatka lukemista ””Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla””

Miten vanhasta kirjasta tuli digikirja?

Painettu kirja ei siirry itsestään digitaaliseen maailmaan, vaan vaatii monenlaista työtä. Helsingin yliopiston kirjaston bibliometriikkaan erikoistunut tietoasiantuntija ja tietokirjailija Eva Isaksson kertoo tässä blogiartikkelissa, miten hänen vuonna 1987 ilmestynyt teoksensa Nainen ja maailmankaikkeus siirtyi kaikkien saataville Helda Open Books -kokoelmaan.

Jatka lukemista ”Miten vanhasta kirjasta tuli digikirja?”