Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut

Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.

(The first part of the Open science annual review is available in English.)

Think Open -blogissa julkaistiin vuonna 2020 yhteensä 82 blogiartikkelia – lyhyempiä ja pitempiä tekstejä, uniikkijulkaisuja ja käännöksiä. Tässä avoimen tieteen vuosikatsauksen kolmannessa ja viimeisessä osassa tutustumme hieman tarkemmin blogissa käsiteltyihin aiheisiin. Nostamme esiin kymmenen teemaa ja lopuksi summaamme vuoden 2020 luetuimmat artikkelit.

RDM-sarja valmistaa Suomen Akatemian uuteen DMP-ohjeistukseen

Tutkimusaineistojen ja -datan hallinta (research data management, RDM) on tutkijan perustaito ja keskeinen osa jokaista tutkimusprojektia. Blogissa julkaistiin syksyllä Helsingin yliopiston Datatuen tuottama RDM-tietoiskujen sarja, jossa kerrottiin, mitä RDM tarkoittaa, miksi se on tärkeä ja mitä palveluita siihen on saatavilla.

Aineistonhallinnan tavoitteena on tehdä tutkimusprosessista mahdollisimman tehokas, ja se toimii myös riskinhallinnan näkökulmasta. Tämän lisäksi se auttaa tutkijaa vastaamaan organisaation ja tutkimuksen rahoittajien vaatimuksiin. Suomen Akatemia muutti rahoitushakemuksiin liittyvien aineistonhallintasuunnitelmien (data management plan, DMP) käsittelyä viime vuonna siten, että hakuvaiheessa riittää lyhyt kuvaus aineiston hallinnasta ja varsinainen DMP toimitetaan kahdeksan viikon kuluessa myönteisestä rahoituspäätöksestä. Tässä ajassa DMP:n on saatava myös suorituspaikan hyväksyntä. Koska aikaikkuna on hyvin tiukka ja kysyntä esimerkiksi Datatuen DMP-kommentointipalvelulle suurta, aineistonhallinnan suunnittelua – saati RDM-perustaitojen opettelua (ks. päivittyvä lista RDM-koulutuksista keväällä 2021) – ei ole syytä lykätä rahoituspäätökseen: kannattaa aloittaa ajoissa.

Avoin opetus laajasti esillä – käytännön toteutuksesta suosituksiin

Avoimen opetuksen ja oppimisen teema (open education) oli viime vuonna laajasti esillä blogissa – ja myös kansallisessa avoimen tieteen linjaustyössä. Keväällä julkaistu Think Open Digest -verkkolehden teemanumero Avoin opetus ja oppiminen kokoaa yhteen kiinnostavia artikkeleita ja käyttökelpoisia palveluita avoimeen opetukseen ja oppimateriaaleihin liittyen. Teemanumero on suunnattu erityisesti korkeakouluopettajille. Myös blogissa julkaistiin vuoden aikana useita artikkeleita avoimesta opetuksesta:

Avoin opetus oli esillä myös Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnossa, ja palkinnonsaajien laajat haastattelut ovat luettavissa blogissa:

Avoin tiede ja tiedeviestintä kulkevat käsi kädessä

Kun puhutaan avoimesta tieteestä ja sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, pitäisi puhua myös tiedeviestinnästä. Salla-Maaria Laaksonen ja Petro Poutanen tuovat blogiartikkelissaan Askelta pidemmälle: avoin tiede ja tiedeviestintä esiin, miten avoimuus ei ole vain avaamista ja läpinäkyvyyttä, vaan todellinen vaikuttavuus vaatii myös aktiivista ja suunnitelmallista viestintää, jotta tutkimustieto päätyy oikeiden tahojen luettavaksi. Aidosti avoin tiede on osallistuvaa, vuorovaikutteista ja aktiivisesti viestivää — vain siten tutkimustieto saadaan oikeasti käyttöön.

Mikrobeista maailmaan muuttamiseen – keskustelua tutkimuksen arvioinnista

Kaarina Sivonen ja Anssi Mälkki keskustelivat tutkimuksen arvioinnista. Kuva: Juuso Ala-Kyyny

Tutkimuksen arviointi herättää keskustelua niin arvioinnin suorittajissa kuin kohteissakin. Maaliskuiseen blogiartikkeliin Mikrobeista maailmaan muuttamiseen – Kaarina Sivonen ja Anssi Mälkki keskustelevat tutkimuksen arvioinnista taltioitiin hieman tätä dialogia, aiheena oli juuri valmistunut Helsingin yliopiston tutkimuksen arviointi 2018–2019. Arvioinnin hyödyntämisestä, tutkimuksen vaikuttavuudesta ja muista tutkimusarvioinnin kysymyksistä keskustelivat arviointitoimiston vetäjä Anssi Mälkki ja mikrobiologian osastoa johtava professori Kaarina Sivonen. Keskustelun päätteeksi ruodittiin myös avointa tiedettä arvioinnin ydinkohtien – tutkimuksen vaikuttavuuden, laadun ja tutkimusympäristön – kannalta.

”Samat asiat pyörivät vuodesta toiseen, ja tuntuu, että mitään ei tapahdu. Mutta kun katson taaksepäin, olen pystynyt omillakin tutkimuksillani vaikuttamaan esimerkiksi vesistön tilaan ja vedenkäsittelymenetelmiin. Ne ovat vaikuttaneet.”
– Kaarina Sivonen

Avoimen tieteen infrastruktuurit: Luomus ja SMEAR

Miten syntyy avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuuri? Viime vuonna pyörähti käyntiin artikkelisarja, jonka avausosissa tarkastelun kohteena on kaksi kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettua tutkimusinfrastruktuuria, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus (ja Lajitietokeskus) ja Ilmakehätieteiden tutkimuksen SMEAR-asemaverkosto. Luomuksen kohdalla infrastruktuuria on rakennettu systemaattisesti, ja tärkeimmiksi tekijöiksi nostetaan linjausten huolellinen valmistelu, sopiva toteutusstrategia ja työyhteisön sitouttaminen. SMEAR-esittelyssä tutkija Pasi Kolari kiteyttää käytännönläheisesti datan keräämiseen, käsittelyyn ja avaamiseen liittyviä haasteita. Kannattaa tutustua myös Suomen Akatemia tutkimusinfrastruktuureja käsittelevään juttusarjaan, jossa näkökulma on muun muassa koronatutkimuksessa ja tutkimusyhteistyössä.

”Pitäisi toimia kuin jokainen aloitettu mittaus jatkuisi ikuisesti mutta mittausten aloittajat ja datavirran ylläpitäjät siirtyisivät muihin töihin seuraavalla viikolla. Kaikki dokumentointi pitäisi tehdä muille, ei itselle.”
– Pasi Kolari

Kirjaston avoimen julkaisemisen palvelut käyttäjien näkökulmasta

Viimeisen kahden vuoden aikana Helsingin yliopiston kirjasto on lanseerannut kaksi uutta palvelua avoimeen julkaisemiseen (open access, OA). Perustietoa Helda Open Books -monografiapalvelusta ja avoimeen lehtijulkaisemiseen tarkoitetusta Editori-palvelusta löytyy kattavasti oppaista. Käyttäjien omakohtaisiin kokemuksiin ja näkemyksiin OA-julkaisemisesta voi tutustua Think Open -blogin juttusarjoissa. Helda Open Books -artikkelisarjassa kirjojensa avoimesta julkaisemisesta ovat kertoneet emeritusprofessori Arto Mustajoki ja TSV:n kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki, tietokirjailija Heikki Oja, tietoasiantuntija Eva Isaksson, grant writer Krister Talvinen ja yliopistonlehtori Ulrike Richter-Vapaatalo. Editori-haastattelusarjassa avoimen lehden toimitustyöstä ovat kertoneet Journal for Reproducibility in Neuroscience -lehden päätoimittaja Plinio Casarotto ja LUMAT-lehden toimituspäällikkö, yliopistonlehtori Johannes Pernaa.

Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa

Miten Helsingin yliopiston Helda-julkaisuarkistoon tallennetut avoimet julkaisut leviävät maailmalla? Tätä ei ole aiemmin selvitetty, mutta Think Open -blogiartikkelissa tietoasiantuntijat Kimmo Koskinen ja Mika Holopainen luodaan katsaus aiheeseen pienen otantatutkimuksen avulla. Kahdentoista julkaisun satunnaisotannan perusteella rinnakkaisjulkaisut näyttävät leviävän yleisesti ottaen hyvin eri verkkopalveluihin, mikä lisää niiden verkkonäkyvyyttä. Julkaisujen leviämisessä on myös paljon julkaisutyyppi- ja palvelukohtaisia eroja.

Miksi CC BY ja CC0 ovat avointen lisenssien suosituksia?

Avointa lisenssiä valitessaan tutkijalle ehdotetaan usein vaihtoehdoksi Creative Commonsin CC BY- tai CC0-lisenssiä riippuen siitä, onko kyse julkaisuista vai tutkimusaineistoista. Syksyisessä blogipostauksessa tekijänoikeusasioihin erikoistunut tietoasiantuntija Soile Manninen kertoo tiiviisti, miksi näitä lisenssejä suositellaan, ja mitä tutkija valitsee, jos hän valitsee CC BY- ja CC0-lisenssin.

Mitä sensitiivisen datan tallennukselle kuuluu vuonna 2020?

Tutkijat kääntyvät Helsingin yliopiston Datatuki-verkoston puoleen usein teemoissa, jotka liittyvät datan tallennukseen ja sensitiiviseen dataan (ks. blogiartikkeli vuodelta 2019). Sensitiivisen datan tallennustarpeet kasvoivat yliopistolla merkittävästi vuonna 2018 voimaan astuneen EU:n laajuisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä. Sensitiivisen datan tallennus luonnistuu yliopistolla nykyisin Umpio-palvelun avulla, ja luvassa on myös uusia tapoja tallentaa ja jakaa aineistoa. Syksyisessä tilannekatsauksessa HY:n tietotekniikkakeskuksenratkaisukonsultti Janne Markkanen kertoo datan tallennuksen nykytilanteesta ja suunnitelmista.

Avoimien viittausten yleistyminen mullistaisi metriikan

Tutkimusdata on tuttu teema avoimen tieteen keskusteluista, mutta myös viittausdatan avaamiseksi on tehty työtä 2010-luvulla (OpenCitations-projekti, I4OC-aloite) . Viittaukset ovat suurille yrityksille tuottoisa bisnes, mutta tiedeyhteisölle avoin viittausdata antaa uusia mahdollisuuksia tutkimustoiminnan analysointiin. Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntijan Eva Isakssonin blogiartikkeli taustoittaa tiiviisti avointen viittausten nykytilannetta ja vaikutusta metriikkaan tulevaisuudessa. Loppuvuodesta avointen viittausten tilanne kohentui merkittävästi, kun suuriin tiedekustantajiin kuuluva Elsevier kertoi avaavansa viittausdatansa.

”Markkinoita ovat pitkään hallinneet Clarivaten Web of Science ja Elsevierin Scopus. Nämä ovat käytännössä määritelleet menestystä mittaavat indikaattorit, joilla tiedettä punnitaan muun muassa yliopistorankingeissa.”
– Eva Isaksson

Lajitietokeskus avasi viranomaistiedolle oman portaalin

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, luontokato, etenee niin maailmanlaajuisesti kuin kansallisestikin. On laajasti todettu, että luotettavan tiedon saattaminen tehokkaasti maankäytön suunnittelusta vastaavien käyttöön on yksi tärkeimmistä keinoista monimuotoisuuden huomioimiseksi entistä paremmin. Luomuksen Aino Juslénin blogiartikkelissa kuvataan, miten Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ylläpitämässä Suomen Lajitietokeskuksessa on luotu yhteistyössä viranomaisten kanssa uusia käytäntöjä ja palveluja lajitiedon jakamiseksi eri sektorien välillä. Tänä vuonna avattu Viranomaisportaali varmistaa lajitiedon tehokkaan välittämisen.

Vuoden 2020 luetuimmat blogijutut – top 10

  1. Avoin tiede koronan aikaan – katsaus avoimuuden ilmentymiin poikkeustilanteessa
  2. Julkaisujen avoin saatavuus yleistyy nopeasti suomalaisissa yliopistoissa
  3. Helda Open Books antaa vanhoille kirjoille uuden elämän
  4. Jatkuva oppiminen edellyttää myös avoimuutta – Helsingin yliopistossa etsitään uusia yhteyksiä opetuksen, oppimisen ja työelämän välillä
  5. Raakadatasta FAIR-dataksi – SMEAR-asemien datan matka instrumentilta loppukäyttäjälle
  6. Näin tunnistat saalistajajulkaisun – viisi vinkkiä tutkijalle
  7. Avoimuus voi vahvistaa päätöksenteon tieteellistä pohjaa
  8. Julkaisuarkiston haravointi lisää julkaisujen näkyvyyttä verkkopalveluissa
  9. Tieteen termipankki avaa tieteellistä tietoa ja ajattelutapaa
  10. Miten syntyy avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuuri? Tarkastelussa Luomus ja Lajitietokeskus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *