Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa

Avoimen tieteen kehitykseen on liittynyt lukuisia eri vaiheita ja käännekohtia. Helsingin yliopistossa moni alkuaikojen kampuskohtaisista avoimen tieteen palveluista on muovautunut ja vakiintunut vuosien saatossa merkittäviksi, koko yliopiston kattaviksi palveluiksi. Vähitellen mukaan on tullut myös kokonaan uusia palveluita. Myös avoimeen tieteeseen kohdistuvat asenteet ja toimintatavat ovat käyneet läpi muutoksia, ja pääosin kehitys on ollut myönteistä. Kirjastossa pitkän työuran tehnyt kehityspäällikkö Kimmo Koskinen kertoo tässä artikkelissa omista kokemuksistaan avoimen tieteen parissa 1990-luvulta alkaen.

Jatka lukemista ”Kuratoiduista linkkilistoista julkaisualustoihin – Kimmo Koskinen tuntee monen tutkijapalvelun syntyvaiheet Helsingin yliopistossa”

Editori-tarinat: Neuropsy Open – uusi avoimen julkaisemisen väylä erikoistumiskoulutuksen tarpeisiin

”Kirjallisuuskatsaukset ovat suuritöisiä ja tuovat arvokasta ajankohtaista tietoa kliinisesti relevanteista aiheista. Tuntui turhauttavalta, että ne jäisivät vain koulutuksen sisäiseen käyttöön. Editori-alusta tarjosi juuri oikeanlaisen ympäristön artikkeleiden julkaisuun”, Neuropsy Open -lehden päätoimittaja Laura Hokkanen kertoo. Neuropsy Open tuo neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksen lopputyönä tehdyt kirjallisuuskatsaukset laajemman lukijakunnan ulottuville.

Jatka lukemista ”Editori-tarinat: Neuropsy Open – uusi avoimen julkaisemisen väylä erikoistumiskoulutuksen tarpeisiin”

Mitä hyötyä Editori-julkaisualustasta on opetukselle ja opiskelijoille?

Voisiko kurssilla tehty essee, kirjallisuuskatsaus tai pieni tutkimus kiinnostaa laajempaakin yleisöä? Helsingin yliopistossa käytössä oleva avoimien lehtien Editori-julkaisualusta tarjoaa opetukselle ja opiskelijoille mahdollisuuksia tuoda kurssitöitä esiin. Sen avulla voi julkaista kurssitöistä kootun lehden tai perustaa jopa täysin uuden open access -opiskelijajulkaisun. Opetuksessa Editoria voi käyttää myös tieteellisten käytäntöjen, kuten vertaisarvioinnin, harjoitteluun.

Jatka lukemista ”Mitä hyötyä Editori-julkaisualustasta on opetukselle ja opiskelijoille?”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut

Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut”

Editori-tarinat: LUMAT – alansa huippulehti matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen tutkimuksessa

”Teemme lehteä pienellä budjetilla oman työajan puitteissa ja melko paljon myös työajan ulkopuolella. Editori tarjoaa meille vähän helpotusta työtaakkaan esimerkiksi ylläpidon ulkoistamisella”, yliopistonlehtori Johannes Pernaa kertoo alansa johtaviin lehtiin kuuluvan LUMATin syistä siirtyä Helsingin yliopiston kirjaston Editori-julkaisualustalle. Haastattelussa hän avaa myös tieteellisen lehden pyörittämisen arkea toimitustyöstä markkinointiin.

Jatka lukemista ”Editori-tarinat: LUMAT – alansa huippulehti matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen tutkimuksessa”