Helsingin yliopisto
”Kirjallisuuskatsaukset ovat suuritöisiä ja tuovat arvokasta ajankohtaista tietoa kliinisesti relevanteista aiheista. Tuntui turhauttavalta, että ne jäisivät vain koulutuksen sisäiseen käyttöön. Editori-alusta tarjosi juuri oikeanlaisen ympäristön artikkeleiden julkaisuun”, Neuropsy Open -lehden päätoimittaja Laura Hokkanen kertoo. Neuropsy Open tuo neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksen lopputyönä tehdyt kirjallisuuskatsaukset laajemman lukijakunnan ulottuville.
(This article is also available in English.)
Think Open -blogin artikkelisarjassa esitellään Helsingin yliopiston Editori-alustalla julkaistavia lehtiä. Haastateltavina ovat lehtien editorit, jotka kertovat avoimesta julkaisemisesta yleensä sekä siitä, millaista on käyttää kirjaston tarjoamaa Editori-työkalua tieteellisen lehden julkaisemiseen.
Sarjan kolmannessa osassa haastateltavana on kliinisen neuropsykologian professori Laura Hokkanen (TUHAT, ORCID, @laurahok), joka toimii Neuropsy Open -lehden päätoimittajana.
Millainen lehti on Neuropsy Open?
Laura Hokkanen: ”Neuropsy Open -verkkojulkaisun ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa 2020. Nyt helmikuussa 2021 ulkona on jo kolme numeroa. Julkaisu perustettiin ensisijaisesti neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksen tarpeisiin. Koulutuksen lopputöinä opiskelijat laativat systemaattisia kirjallisuuskatsauksia omaan työhönsä liittyvistä aiheista. Ne tehdään suomen kielellä ja ovat kiinnostavaa luettavaa kaikille kliinistä työtä tekeville neuropsykologeille. Siksi ne haluttiin saattaa laajemmin myös muiden saataville. Erikoistumiskoulutuksen lopputöiden lisäksi ensimmäisissä numeroissa on lyhyitä katsauksia myös äskettäin ilmestyneisiin kliinistä neuropsykologiaa sivuaviin väitöskirjoihin ja pro gradu -tutkielmiin. Muualta lähetettyjä artikkeleita ei tässä vaiheessa julkaista mutta ajatus ei ole täysin poissuljettu tulevaisuudessa, mikäli tarvetta tuntuisi olevan.”
”Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus organisoidaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, Psykologian ja logopedian osastolla. Lehden toimituskunta koostuu osaston opettajista ja tutkijoista, päätoimittajana kliinisen neuropsykologian professori Laura Hokkanen. Toimitus tekee lopputöistä laadittavien artikkeleiden taiton ja laatii katsaukset väitöskirja- ja pro gradu -tutkielmien esittelyihin. Lopputöihin pohjautuvien artikkeleiden julkaisemiseen pyydetään myös kirjoittajilta kirjallinen lupa. Erillistä vertaisarviointia ei suoriteta, artikkelit on tarkastettu koulutuksen puitteissa, lopputyöksi hyväksymisen yhteydessä.”
Koulutuksen lopputöinä opiskelijat laativat systemaattisia kirjallisuuskatsauksia omaan työhönsä liittyvistä aiheista. Ne tehdään suomen kielellä ja ovat kiinnostavaa luettavaa kaikille kliinistä työtä tekeville neuropsykologeille. Siksi ne haluttiin saattaa laajemmin myös muiden saataville.
Miksi lehti siirtyi Editori-alustalle?
LH: ”Ajatus lopputöiden saattamiseksi julkaisuiksi, muidenkin luettavaksi, on elänyt pitkään. Neuropsykologian erikoispsykologikoulutusta on annettu Helsingin yliopistossa vuodesta 1997 alkaen. Koulutus oli vuoteen 2016 asti lisensiaattitutkintoon johtava ja lisensiaattitutkielmina kirjoitettiin empiirisiä tutkimusartikkeleja. Ne julkaistiin hyvin usein kansainvälisinä tai suomenkielisinä tutkimusjulkaisuina vertaisarvioiduissa lehdissä. Kun koulutuksen muoto muuttui, ja lopputyön laajuus pieneni, empiirisiä tutkimusjulkaisuja tehdään enää vain poikkeustapauksissa. Katsaukset ovat nekin suuritöisiä ja tuovat arvokasta ajankohtaista tietoa kliinisesti relevanteista aiheista. Tuntui turhauttavalta ajatella, että ne jäisivät vain koulutuksen sisäiseen käyttöön. Editori-alusta tarjosi juuri oikeanlaisen ympäristön artikkeleiden julkaisuun ja näin päädyttiin perustamaan oma uusi julkaisusarja.”
Millainen työkalu Editori on lehden tekijöille?
LH: ”Editori-alustan valinta tuntui hyvältä toisaalta siksi, että se luontevasti linkittyi yliopiston omaan toimintaan ja toisaalta siksi, että sen takana on kansainvälinen Open Journal Systems ja Public Knowledge Project -yhteisö. Julkaiseminen on ilmaista, avointa ja elektronista, artikkelit julkaistaan Creative Commons -lisenssillä. Editorin käyttö edellyttää pientä harjoittelua mutta ei tunnu kohtuuttoman vaikealta julkaisemisen ei-ammattilaisellekaan. Käyttöönottoon on saatu hyvää ohjausta Helsingin yliopiston kirjastosta. Kimmo Koskinen ja Markku Roinila ovat tarjonneet alusta alkaen perehdytystä ja auttaneet kaikissa käytännön kysymyksissä. Valmiit templaatit tukevat nopeaa käyttöönottoa. Ensimmäistä numeroa suunniteltaessa paljon aikaa luonnollisesti kului ulkoasua koskeviin päätöksiin (lehden logo, kansikuvastrategia, taiton ratkaisut jne.) mutta ne tehdään vain kerran, jonka jälkeen seuraavien numeroiden julkaisu sujuu nopeammin. Sen olemme kuitenkin jo huomanneet, että Word ei välttämättä ole hyvä työkalu taiton askarteluun, ja sopivampi ohjelma tähän tarkoitukseen onkin hakusessa.”
Editorin käyttö edellyttää pientä harjoittelua mutta ei tunnu kohtuuttoman vaikealta julkaisemisen ei-ammattilaisellekaan.
Mitä vinkkejä teillä olisi niille lehtien tekijöille, jotka suunnittelevat siirtymistä Editorin käyttäjiksi?
LH: ”Omat kokemukset ovat pelkästään positiivisia. Jos/kun päätös julkaisusarjasta on tehty, Editori antaa hyvän ja toimivan rakenteen ajatuksen toteuttamiseksi. Akateemisen työn tekijänä artikkeleiden kirjoittaminen on tähän asti tullut tutuksi. On hauskaa välillä olla myös julkaisijana ja miettiä prosessin tätä puolta, varsinkin kun sen voi tehdä näin sujuvassa ja kevyessä ympäristössä.”
Editori-tarinoiden sarjassa julkaistuja artikkeleita: