Editori-tarinat: Journal for Reproducibility in Neuroscience – vertaisarvioitu open access -lehti

”Ydinasia on se, että julkaisualusta täyttää merkittävän aukkokohdan tieteellisessä julkaisemisessa: yliopistolähtöisten lehtien tarpeen”, toteaa vertaisarvioidun Journal for Reproducibility in Neuroscience -lehden päätoimittaja Plinio Casarotto. Casarotton haastattelu aloittaa juttusarjan, jossa esitellään Helsingin yliopiston Editori-alustalla julkaistavia avoimia lehtiä.

(This article is also available in English.)

Think Open -blogissa alkaa uusi haastattelusarja, joka esittelee Editori-alustalla julkaistavia lehtiä. Haastateltavina ovat lehtien vastaavat toimittajat, jotka kertovat avoimesta julkaisemisesta yleensä sekä siitä, millaista on käyttää Helsingin yliopiston kirjaston tarjoamaa Editori-työkalua tieteellisen lehden julkaisemiseen.

Sarjan avausosassa haastateltavana on Neurotieteen tutkimuskeskuksen tutkijatohtori Plinio Casarotto (TUHAT, ORCID, @p_casarotto), joka toimittaa perustamaansa Journal for Reproducibility in Neuroscience -lehteä.

Millainen lehti on kyseessä?

Plinio Casarotto: ”Journal for Reproducibility in Neuroscience (JRepNeurosci) julkaisee vertaisarvioituja artikkeleita, joissa yritetään toistaa neurotieteen alalla tehtyjä tutkimuksia tai yksittäisiä kokeita. Lehti perustettiin helmikuussa 2020, ja se aloitti toimintansa maaliskuussa. Julkaisemme uutta tutkimustietoa sisältäviä, toistettavuuteen liittyviä artikkeleita joko tutkimusartikkelin, raportin, katsausartikkelin tai kommentin muodossa. Toimitusneuvostoon kuuluu monentasoisia tieteentekijöitä vastuullisista tutkijoista maisteriopiskelijoihin ja uran alussa oleviin tutkijoihin. Lehden kirjoittajat ja lukijat kuuluvat neurotieteen alan yhteisöihin. Kaikki alkuperäistutkimukset ja katsausartikkelit vertaisarvioidaan tuplasokkomenetelmällä ulkopuolisia arvioijia käyttäen. Kommentit arvioidaan toimitusneuvostossa. Artikkelit jaetaan Twitterissä ja uutiskirjeen kautta.”

Kaikki alkuperäistutkimukset ja katsausartikkelit vertaisarvioidaan tuplasokkomenetelmällä ulkopuolisia arvioijia käyttäen. Kommentit arvioidaan toimitusneuvostossa.

Miksi lehti siirtyi Editori-alustalle?

PC:Helsinki University Pressin työntekijät suosittelivat julkaisualustaa. JRepNeurosci syntyi Editori-alustalla. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Editorin minimalistinen ja yksinkertainen kokonaisuus, toimitusjärjestelmä mukaan lukien, tekevät siitä helppokäyttöisen alustan ei-ammattimaisillekin käyttäjille.”

Millainen työkalu Editori on lehden tekijöille?

PC: ”Meidän näkökulmastamme OJS-alusta on erittäin yksinkertainen käyttää. Kirjoittajille suosittelemme, että he lähettäisivät yhden tiedoston, johon on liitetty kuvat ja kuvatekstit, koska se nopeuttaa käsikirjoituksen käsittelyä ja välittämistä arvioijille. Alustan paras ominaisuus on sen yksinkertaisuus ja joustavuus. Julkaisimme ensimmäisen numeromme 17. elokuuta, ja kerroimme siitä Twitterissä. Ensimmäisenä päivänä lehden artikkeleilla oli 120 katselua, ja Twitterin mukaan tavoitimme suoraan yli 6000 ihmistä. Tähän mennessä palaute on ollut erittäin myönteistä, ja valmistelemme parhaillaan seuraavia numeroita.”

Editorin minimalistinen ja yksinkertainen kokonaisuus, toimitusjärjestelmä mukaan lukien, tekevät siitä helppokäyttöisen alustan ei-ammattimaisillekin käyttäjille.

PC: ”Koska alusta on käytössä maailmanlaajuisesti lukuisissa lehdissä, yleinen palaute kirjoittajien puolelta on ollut erittäin myönteistä. Järjestelmän virhetoiminnot ja bugit on korjattu yleensä nopeasti, kuten saimme huomata kirjoittajan ORCID-liitännäisen ja erään käsikirjoituksen lähetystietoihin liittyvien bugien kohdalla. Molemmat ongelmat korjattiin alle viikossa. Tietysti julkaisualusta hyötyisi siitä, että Helsingin yliopiston kirjasto tai Helsingin yliopisto myöntäisi lisää resursseja, erityisesti Editorin IT-tukeen, varsinkin jos toimintaa on tarkoitus laajentaa.”

Mitä vinkkejä teillä olisi niille lehtien tekijöille, jotka suunnittelevat siirtymistä Editorin käyttäjiksi?

PC: ”Antaa mennä vain! Se on neuvoni Editori-käyttäjänä. Alusta on yksinkertainen, selkeä, näppärä ja responsiivinen. Verkkosivu ja toimitusjärjestelmä ovat intuitiivisia käyttää. Ja vaikka OJS vaatii hieman koulutusta, jota on helposti saatavilla, järjestelmän, verkkosivun tai koulutussisältöjen omaksuminen ei vie viikkoa kauempaa. Ydinasia on se, että julkaisualusta täyttää merkittävän aukkokohdan tieteellisessä julkaisemisessa: yliopistolähtöisten lehtien tarpeen. Nykyinen tieteellisen kommunikaation systeemi vaatii paljon sekä rahaan että rakenteisiin liittyviä resursseja, jotta lehteä on mahdollisuus pyörittää. Meidän edellytetään työskentelevän (yleensä ilmaiseksi) vertaisarvioijina yrityksille, jotka tekevät voittoa kirjoittajien tai instituutioiden avulla. Tässä skenaariossa Editori tarjoaa mahdollisuuden ottaa systeemi takaisin omiin käsiin kaupallisilta kustantajilta, jotka sen ovat kaapanneet. Julkaisualusta ei ratkaise rakenteellisia ongelmia nykyisessä systeemissä, mutta se todellakin antaa toivoa sille, että tulevaisuudessa meillä voisi olla kestävä ja reilu julkaisemisen kulttuuri. Voisi olla kiinnostavaa selvittää, paljonko Editori maksaa suhteessa siihen, miten paljon siitä on hyötyä opiskelijoiden koulutuksessa ja uusien lehtien perustamisessa.”

Editori tarjoaa mahdollisuuden ottaa systeemi takaisin omiin käsiin kaupallisilta kustantajilta, jotka sen ovat kaapanneet. Julkaisualusta ei ratkaise rakenteellisia ongelmia nykyisessä systeemissä, mutta se todellakin antaa toivoa sille, että tulevaisuudessa meillä voisi olla kestävä ja reilu julkaisemisen kulttuuri.


Editori-tarinoiden sarjassa julkaistuja artikkeleita: