Helsingin yliopisto
Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? Miksi Googlen pilvipalvelut puuttuvat yliopiston tallennusratkaisutaulukosta? Kuka on Datatuki-verkostossa se henkilö, joka hallitsee datanhallinnan ”viidakon” kokonaisuudessaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousi esiin kevään tapaamisissa ja webinaareissa uuteen tutkimusdatapolitiikkaan liittyen. Blogiartikkeli käy läpi kysymykset, ja tarjoaa niihin myös Datatuki-verkoston vastaukset.
Humanisti datamaailmassa: Täydellisen anonymisoinnin mahdottomuus
Tieteellisen tutkimuksen kohteena olevien ihmisten yksityisyyden suojeleminen on tutkimusdatanhallinnan eli RDM:n (research data management) avainasioita, jonka huomioimiseen myös lainsäädäntö velvoittaa. Tutkijan näkökulmasta tehtävä on usein haastava: ”Anonymisointi on tehtävä tarkasti, huolellisesti, kokonaisvaltaisesti ja kuitenkin niin, että lopputuloksesta on jotain hyötyä tutkimuksellekin – eli mitä käytännössä pitäisi tehdä?” Kirjoitussarjansa neljännessä osassa Aleksi Peura syventyy sensitiivisen datan ja anonymisoinnin perimmäisiin kysymyksiin.
Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Täydellisen anonymisoinnin mahdottomuus”
Datatermit tutuiksi, osa 1: Tallennanko, säilytänkö vai arkistoinko dataa?
Monet datanhallinnassa (research data management, RDM) käytetyt termit ovat yleiskielen sanoja, ja eri käyttötarkoituksissa ne saattavat saada eri merkityksen. Datanhallintaa koskevassa sarjassa tehdään selkoa keskeisistä – usein sekaannusta aiheuttavista – termeistä. Avausosassa pureudutaan datan ’tallennukseen’, ’säilyttämiseen’ ja ’pitkäaikaissäilytykseen’.
Jatka lukemista ”Datatermit tutuiksi, osa 1: Tallennanko, säilytänkö vai arkistoinko dataa?”
Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta
Tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että tutkijat pitävät tutkimuksen hyvää datanhallintaa eli datan järjestelmällistä käsittelyä erittäin tärkeänä datan eheyden, tutkimustulosten luotettavuuden ja tutkimuksen toistettavuuden kannalta. Silti koulutusta datanhallintaan on saanut vain harva ja nuorten tutkijoiden osaaminen on kirjavaa. Tutkimustaan käsittelevässä blogiartikkelissa Jukka Rantasaari esittää myös ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.
Jatka lukemista ”Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta”
Researchers need tools, services and ”data doctors” to manage and open their data – interview with Mietta Lennes
”I think open research data promotes honesty and transparency in science. Once a data set is well described, citable and available on clear terms, it is easy to discover and to reuse, and studies done on the data set are easier to replicate and to improve on”, says Mietta Lennes, Project Planning Officer for FIN-CLARIN consortium, which coordinates the Language Bank of Finland (Kielipankki). Lennes is one of the speakers at the webinar event ”What it takes: Open your research data” that takes place on 25 March 2021.
What does RDM and DMP aim for – learn the basics from Think Open Digest special issue
The new issue of Think Open Digest concentrates on the basics of research data management (RDM) and data management planning (DMP). ”Know Your Data” contains six articles and is aimed at all researchers – especially those who doubt the usefulness of RDM and DMP.
Miten RDM ja DMP auttavat tutkijaa – opi perusasiat Think Open Digestin erikoisnumerosta
Think Open Digest -verkkolehden uusin numero keskittyy tutkimusdatan hallinnan (RDM) ja datanhallinnan suunnittelun (DMP) perusasioihin. ”Tunne datasi” -erikoisnumero sisältää kuusi artikkelia, ja se on suunnattu kaikille tutkijoille – erityisesti niille, jotka eivät ole varmoja RDM:n ja DMP:n hyödyllisyydestä.
How is an open science research infrastructure created? The award-winning Luomus and Laji.fi sets an example
Careful preparation of common guidelines, selection of an appropriate implementation strategy and commitment of the entire work community are key things when building an open science research infrastructure. Aino Juslén, Director of the Finnish Museum of Natural History (Luomus) tells in this interview how openness of science is implemented in different ways (open data, open source code, open education) in Finnish Biodiversity Information Facility (FinBIF), coordinated by Luomus.
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut
Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.
Where is the help and support for research data management?
The digital environment requires new skills from researchers. For example, a researcher has to understand the complexities of the relevant legislation, or know how to choose suitable IT solutions to keep their data secure. Fortunately, researchers are not left to navigate these issues alone, as we have several services available for data management.
Jatka lukemista ”Where is the help and support for research data management?”