Editori-tarinat: LUMAT – alansa huippulehti matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen tutkimuksessa

”Teemme lehteä pienellä budjetilla oman työajan puitteissa ja melko paljon myös työajan ulkopuolella. Editori tarjoaa meille vähän helpotusta työtaakkaan esimerkiksi ylläpidon ulkoistamisella”, yliopistonlehtori Johannes Pernaa kertoo alansa johtaviin lehtiin kuuluvan LUMATin syistä siirtyä Helsingin yliopiston kirjaston Editori-julkaisualustalle. Haastattelussa hän avaa myös tieteellisen lehden pyörittämisen arkea toimitustyöstä markkinointiin.

Think Open -blogin haastattelusarja esittelee Helsingin yliopiston kirjaston Editori-alustalla julkaistavia lehtiä ja avoimen tieteellisen lehden julkaisemiseen tarkoitettua Editori-työkalua.

Sarjan toisessa osassa haastateltavana on yliopistonlehtori Johannes Pernaa (TUHAT, ORCID, @johannespernaa) Helsingin yliopiston kemian osastolta. Hän on toimituspäällikkönä matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen tutkimuksen LUMAT-lehdessä.

Millainen lehti on kyseessä?

Johannes Pernaa: ”LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education, perustettu 2013 – vuonna 2015 jako A-osaan ja B-osaan. Lehti on perinteisesti ollut erityisesti alan nuorten tutkijoiden pohjoismaisena foorumi, vaikka LUMAT julkaisee nimensä mukaisesti myös kansainvälistä tutkimusta. Kahden viime vuoden aikana lehti on huomattu myös kansainvälisesti, ja käsikirjoituksia on alkanut tulla entistä enemmän ympäri maailmaa.”

LUMATin toimituskunnan jäsenet tulevat eri puolilta maailmaa.

”Lehti julkaisee matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetukseen liittyvää tutkimusta, ja on vakiinnuttanut asemansa alan pohjoismaisena huippulehtenä saavuttaen Jufo 1 -julkaisuluokituksen vuonna 2017. Kirjoittajina ovat alan tutkijat, lukijoina tutkijat ja opettajat. Lehti käyttää tuplasokeaa vertaisarviointia. Lehdellä on kansainvälinen lehden kehittämistä tukeva neuvottelukunta (advisory board).”

LUMAT (A):n rinnalle perustettu LUMAT-B julkaisee konferenssiartikkeleita.

”Tietoa lehdestä levitetään somen kautta (Facebook, Twitter, LinkedIn; Google Ads: 50 euroa/kk). Tapahtumamarkkinointia tehdään oman alan konferensseissa. Lehti on laajan indeksoinnin piirissä (DOAJ, Scopus, Google Scholar, ERIC, Index Copernicus), artikkelitason metriikkaa seurataan Altmerics-palvelulla. Lisäksi lehden toimituskunta ja kirjoittajat levittävät sisältöjä omissa kanavissaan.”

”Erikoisnumeroita julkaistaan 1–2 vuodessa. Meillä on myös oma symposium vuosittain. Suunnittelemme myös fanituotteita. Meillä on jo T-paita, ja sillä on kulttimaine. Sen päälle rakennetaan koko tuotteisto.”

Suunnittelemme myös fanituotteita. Meillä on jo T-paita, ja sillä on kulttimaine. Sen päälle rakennetaan koko tuotteisto.

Miksi lehti siirtyi Editori-alustalle?

JP: ”Teemme lehteä pienellä budjetilla oman työajan puitteissa ja melko paljon myös työajan ulkopuolella. Editori tarjoaa meille vähän helpotusta työtaakkaan esimerkiksi ylläpidon ulkoistamisella. Näin ollen toimituspäällikön ei tarvitse tehdä myös teknistä ylläpitoa, joka vei aikaisemmin noin 100 työtuntia vuodessa. Alustaa kohtaa ei ollut erityisiä odotuksia, OJS (Open Journal Systems) oli tuttu entuudestaan.”

Millainen työkalu Editori on lehden tekijöille?

JP: ”OJS on entuudestaan tuttu työkalu, ja sitä käytetään julkaisuprosessin jokaisessa vaiheessa. Jos joku tarjoaa meille tukea HTML-artikkelin tuottamiseen Wordistä tai pdf:stä, niin se otetaan ilolla vastaan. Sen haluaisimme, mutta siihen ei riitä rahat ja työaika. Lehdellä on 5000 euron vuosibudjetti: Adobe CC (500 euroa), DOI-tunnisteet (500 euroa), Google Ads (600 euroa), tulosteet yms. (200 euroa), taitto (1700 euroa), tapahtumat (1500 euroa).”

OJS on entuudestaan tuttu työkalu, ja sitä käytetään julkaisuprosessin jokaisessa vaiheessa.

Mitä vinkkejä teillä olisi niille lehtien tekijöille, jotka suunnittelevat siirtymistä Editorin käyttäjiksi?

JP: ”Opiskelkaa OJS:n perustutoriaalit. Rekrytoikaa parisataa refereetä. Vertaisarviointien laatu ja koko prosessin nopeus ratkaisevat lehden kehittymisen. Toimittajien pitää olla todella aktiivisia. Jos vertaisarvio on myöhässä, niin sitten arvioijalle vaikka soitetaan kohteliaasti, että mikä meininki.”


Editori-tarinoiden sarjassa julkaistuja artikkeleita: