Helsingin yliopisto
Voisiko kurssilla tehty essee, kirjallisuuskatsaus tai pieni tutkimus kiinnostaa laajempaakin yleisöä? Helsingin yliopistossa käytössä oleva avoimien lehtien Editori-julkaisualusta tarjoaa opetukselle ja opiskelijoille mahdollisuuksia tuoda kurssitöitä esiin. Sen avulla voi julkaista kurssitöistä kootun lehden tai perustaa jopa täysin uuden open access -opiskelijajulkaisun. Opetuksessa Editoria voi käyttää myös tieteellisten käytäntöjen, kuten vertaisarvioinnin, harjoitteluun.
Teksti: Eemeli Anttila
Avoimien lehtien Editori-julkaisualustaa on pilotoitu Helsingin yliopistossa keväästä 2019. Yliopiston tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille tarkoitetulla alustalla on jo useita asiakkaita, ja Editorista löytyy kahdeksan lehteä. Näiden avointen tiedelehtien lisäksi Editori tarjoaa kuitenkin myös mitä moninaisimpia mahdollisuuksia opetuksen tueksi.
Miten Editoria sitten voi hyödyntää opetuksessa? Editori-oppaassa luetellaan laaja skaala erilaisia käyttötapoja. Editori ei siis vaadi välttämättä open access -lehden (OA) perustamista, vaan sitä voi käyttää esimerkiksi työkaluna seminaarien opponoinnissa tai esitelmien julkaisualustana. Editori on ilmainen yliopistolaisille ja sen käyttöön saa tukea kirjastosta (editori@helsinki.fi).
Opiskelijatöitä julki, vertaisarviointi tutuksi
Maailmalla Editorin tyyppisiä OJS-alustoja (Open Journal Systems) on käytetty myös erilaisten opiskelijalehtien julkaisuun. Esimerkiksi Albertan yliopiston historian ja antiikintutkimuksen laitoksen Past Imperfect -lehti julkaisee alan maisteriopiskelijoiden oppilastöitä. Yhtä lailla Albertan yliopistossa ilmestyy myös esimerkiksi Spectrum-lehti, jossa julkaistaan opiskelijatöitä tieteidenvälisellä otteella; julkaisuun voi tarjota monipuolisesti materiaalia liittyen vaikkapa yhteiskunta- tai luonnontieteisiin. Samantyyppinen opiskelijatöiden julkaisu lehden muodossa Editorissa voisi olla varteenotettava vaihtoehto myös Helsingin yliopiston opiskelijoille.
Editori on mainio väline tieteellisten julkaisukäytäntöjen oppimiseen. Alusta tarjoaa mahdollisuuden vertaisarvioinnin harjoitteluun esimerkiksi osana seminaaria tai metodikurssia. Kun opiskelija pääsee kokeilemaan käytännössä vertaisarviointia, tieteellisen julkaisemisen kriteerit näyttäytyvät huomattavasti konkreettisimpina kuin harmaalta luentokalvolta tavattuna.
Ulkomaiset OJS-alustoilla toimivat opiskelijalehdet käyttävät nekin usein jonkinlaista arviointia julkaisuprosessissaan. Jotkut lehdet myös edellyttävät kirjoittajiltaan arviointiin osallistumista; julkaistakseen lehdessä on sitouduttava arvioimaan myös muiden tekstejä. Tällainen käytäntö olisi mahdollinen myös Editorissa julkaistavassa opiskelijalehdessä. Näin opiskelijat pystyisivät itse tutustumaan tieteellisen julkaisemisen ja vertaisarvioinnin käytäntöihin.
Esseet esiin!
Jos tarkastellaan lisää ulkomailla ilmestyviä OJS-opiskelijalehtiä, voidaan huomata, että useiden lehtien tarkoituksena on yksinkertaisesti julkaista opiskelijoiden toteuttamia kurssitöitä. Esimerkiksi St. Andrewsin yliopiston Ethnographic Encounters –lehti julkaisee tähän tapaan oppilaitoksen sosiaaliantropologian opiskelijoiden tutkimuksia. Useinhan kurssisuoritusten vuoksi kirjoitettavat, sinänsä hyvin mielenkiintoiset esseet jäävät kovalevyille (tai nykyään pilvipalveluiden syövereihin) pölyttymään. Editorissa olisi siis täysin mahdollista julkaista tällaisia kurssitöitä avoimesti. Tällaisesta julkaisemisesta toinen hyvä esimerkki on Editorissa kolmen numeron verran julkaistu Neuropsy Open, jossa julkaistaan erikoispsykologikoulutuksen lopputöitä (kirjallisuuskatsauksia) sekä muita tutkimuksia kliinisen neuropsykologian alalta.
Useinhan kurssisuoritusten vuoksi kirjoitettavat, sinänsä hyvin mielenkiintoiset esseet jäävät kovalevyille (tai nykyään pilvipalveluiden syövereihin) pölyttymään. Editorissa olisi siis täysin mahdollista julkaista tällaisia kurssitöitä avoimesti.
Juuri avoimen julkaisemisen periaatteissa piileekin myös yksi Editorin eduista. Alustalla julkaistuja kurssitöitä ja muuta materiaalia voi halutessaan jakaa kenelle tahansa. Useat ulkomaiset OJS-opiskelijalehdet ilmoittavatkin yhdeksi funktioistaan kollegiaalisen keskustelun ylläpitämisen. Editorissa julkaistu materiaali ei tunne yliopistojen, tieteenalojen eikä kansallisvaltioiden rajoja. Myös tulevaa työelämää ajatellen saattaa olla opiskelijoiden kannalta edullista, että heidän ansiokkaita opiskelijatöitään on julkaistu aiemmin avoimesti jossakin.
Editori on joustava julkaisualusta
Opiskelijakäytön näkökulmasta Editori on myös monipuolinen ja joustava alusta. Opiskelijalehden ei ole välttämätöntä noudattaa tieteellisten lehtien suhteellisen tiukkoja käytäntöjä. Editorissa julkaisemisen kriteerinä on sisällön akateemisuus; materiaalin on siis liityttävä jollain tavalla yliopiston toimintaan. Näiden akateemisten rajojen puitteissa lehdet voivat kuitenkin julkaista hyvin monipuolisesti erilaista materiaalia, kuten esimerkiksi artikkeleita ja esseitä tai vaikkapa runoutta. Lisäksi lehden visuaalista ulkoasua voi muokata vapaasti mieleisekseen.
Editori tarjoaa siis opetukselle ja opiskelijoille mahdollisuuksia mitä moninaisimmin tavoin. Pienimmässä mittakaavassa alustaa voi käyttää pelkästään esimerkiksi vertaisarvioinnin harjoitteluun, mutta halutessaan sen avulla voi julkaista kurssitöistä kootun lehden tai perustaa jopa täysin uuden OA-opiskelijajulkaisun.
Kiinnostuitko Editorista tai haluaisitko tietää lisää? Jos olet Helsingin yliopiston opiskelija, opettaja tai tutkija, ota yhteyttä ja kerro Editoriin liittyvistä ideoistasi: editori@helsinki.fi.
Eemeli Anttila työskenteli Helsingin yliopiston kirjastossa korkeakouluharjoittelijana syksyllä 2020. Hän toteutti harjoittelun aikana laajan Editorin opiskelijakäyttöä koskevan selvityksen, johon artikkeli osin pohjautuu. Anttila opiskelee yleistä kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa.