Helsingin yliopisto
Hankehaavi on koonnut luonnonvara-alojen tutkimushankkeiden tietoja yhteen paikkaan 12 vuoden ajan. Päivittyvä verkkohakemisto antaa kokonaiskuvaa tutkimuskentästä, sekä meneillään olevista että päättyneistä tutkimushankkeista. Tällä hetkellä haettavana on yli 10 000 hankkeen tiedot. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, mitä hyötyä on projektitiedon keräämisestä ja sen avoimesta saatavuudesta. [Artikkelia on päivitetty 15.1.2024]
Kun etsit tietoa luonnonvara-alojen tutkimushankkeista, Hankehaavista on hyvä lähteä liikkeelle. Yhden luukun periaatteella toimiva verkkopalvelu kokoaa yhteen projektitietoa ja antaa nopeasti yleiskuvan monialaisesta tutkimuskentästä – ja tiedontuottajasta riippuen myös tutkijoista, julkaisuista ja tutkimusdatasta.
Lyhytjännitteisten ”tietoa yhteen paikkaan kokoavien” projektien maailmassa Hankehaavi on porskuttanut jo yli 12 vuotta ja verkkopalveluun on karttunut tietoa yli 10 000 hankkeesta. Palvelua käyttävät niin tutkijat ja opiskelijat kuin tiedon soveltajatkin, kuten päättäjät.
Hankehaaviin tuottavat tietoa keskeisten luonnonvara-alan tutkimusorganisaatioiden ohella Helsingin yliopiston Viikin kampuksen tiedekunnat (maatalous-metsätieteellinen, eläinlääketieteellinen, bio- ja ympäristötieteellinen ja farmasia) ja Ruralia-instituutti.
Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, mitä hyötyä on projektitiedon keräämisestä ja miksi sen tulisi olla avoimesti saatavilla. Kysymyksiin vastaa yksi Hankehaavin perustajista ja verkkopalvelun toteutuksesta vastaava Maj-Lis Aaltonen (MI Tietorakenteet Oy).
- Päivitys 15.1.2024: Hankehaavin sisällöt siirtyvät osaksi kansallista tutkimustietovarantoa ja ovat jatkossa löydettävissä Tiedejatutkimus.fi-portaalin kautta, jonne käyttäjät automaattisesti ohjataan. Ks. uutinen aiheesta.
Miten avoin tiede toteutuu Hankehaavissa?
”Hankehaavi on tietopalvelulähtöinen työkalu, joka keskittyy julkisin varoin tehtävän tutkimuksen esilläpitoon ja tutkimustiedon löytyvyyden edistämiseen. Hankehaavi avaa tietä tutkitun tiedon ja sen asiantuntijoiden löytämiseen. Tietoa tarvitsevat erilaiset toimijat rahoittajista ja päätöksentekijöistä viestintään ja opiskelijoihin.”
”Kaikki tiedontuottajat ja Hankehaaviin kuvatut hankkeet ovat samalla viivalla – niitä ei eriarvoisteta algoritmeilla. Mitä paremmin tutkijat kirjoittavat hankekuvauksensa ja mitä useammin he varustavat ne tiivistelmillä ja asiasanoilla, sitä paremmin tiedonhakijat ne löytävät. Hankehaavi yrittää parantaa löytyvyyttä asiasanahakemiston ja aihehakemiston avulla.”
”Avoimuudella on rajansa eikä tutkijan tarvitse tutkimuksen julkisessa hankekuvauksessa kertoa julkisuuteen salassa pidettäviä tai luottamuksellisia asioita. Hankehaavi saa kuvaukset tutkimusorganisaatioilta itseltään ja käyttää niiden aineistoa vain samanaikaisen haun toteuttamiseen.”
Hankehaavi
|
Miksi projektitieto on tärkeää?
”Hankkeen kuvaus on ensimmäinen asia mikä konkretisoi tutkimuksen – ilman sitä tutkimusta ei tosiasiassa ole olemassa. Tutkimus on aina luonteeltaan jäsennettyä ja järkiperäistä, silloinkin kun se tuottaa odottamattomia tuloksia ja innovaatioita sattumalta. Tutkijalla on aina oltava käsitys siitä, mitä tutkitaan, kuka tekee, milloin, mitkä ovat tavoitteet, mitä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään, mitä ovat odotettavissa olevat tulokset ja kenelle niistä voi olla hyötyä. Ja jotta hän saa jonkun tahon rahoittamaan työtään, hän joutuu tuon kuvauksen esittelemään joka tapauksessa tavalla tai toisella. Kun tutkimusta tehdään julkisin varoin, vähintään tuo hankekuvaus on voitava esittää, jotta myönnetyn rahoituksen käyttöä voidaan edes jollain tasolla todentaa.”
”Hankekuvaus on kuin sateenvarjo, joka kokoaa laajoja tutkimuskokonaisuuksia ymmärrettävään pakettiin. Yhdestä tutkimuksesta voi tulla julkaistuksi useita eri tasoille ja foorumeille tarkoitettuja yksityiskohtiin keskittyviä julkaisuja, joista ei yksitellen voi saada käsitystä työn kokonaisuudesta, konteksteista ja käsitteistä. Hankekuvaukseen voidaan tehdä yhteenvetoa, joka hyödyttää suuresti uutta tutkimusta suunnittelevia.”
Kuinka arvokasta olisikaan hankekuvauksessa annettu selostus tutkimuksen ’epäonnistumisesta’ ja epäonnistumisen syistä, joita rohkeasti eritellään!
”Ja kuinka arvokasta olisikaan hankekuvauksessa annettu selostus tutkimuksen ’epäonnistumisesta’ ja epäonnistumisen syistä, joita rohkeasti eritellään! Sellaista tietoa kaivattiin jo ennen Hankehaavin perustamista. Eräs lääketutkimusorganisaation johtaja totesi eurooppalaisessa konferenssissa, että sillä tiedolla saatettaisiin säästää suuri määrä aikaa ja resursseja tärkeämpään työhön.”
Hankehaavi on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Mitä etuja pitkäjänteisyydestä on?
”Tutkimus on lähtökohtaisesti sellaista, että siinä pyritään joko selvittämään jotain täysin uutta näkökulmaa tai todentamaan olemassa olevan tiedon paikkansapitävyys. Uuden tietämiseksi pitää kartoittaa vanha tieto. Tutkimuksessa on kausivaihteluja: tutkimuskohteet ovat välillä muodissa, välillä ne jätetään lepäämään. Vanhat teemat nousevat tutkimuskohteiksi uusista näkökulmista, ja päättyneiden tutkimusten kuvauksista tuon edeltävän työn jäljille pääsee kätevästi. Päättyneitä tutkimuksia vaalitaan juuri pitkäikäisessä tietovarastossa.”
Verkkoviestinnän kasvu on luonut tutkimusryhmille mahdollisuuden perustaa nopeasti uusia alustoja, sivustoja, tietokantoja ja -järjestelmiä, mutta niiden ylläpidon turvaaminen on monesti jäänyt lyhyiden projektien varaan. Niinpä seurauksena on ollut tietolähteiden pirstaloituminen.
”Tietojärjestelmien perustaminen, käyttöönotto ja niiden käytön turvaaminen on niin vaativaa työtä, että mahdollisuus olemassa olevien tietovarastojen rikastamiseen pitäisi aina selvittää ennen kuin aletaan perustaa uusia. Verkkoviestinnän kasvu on luonut tutkimusryhmille mahdollisuuden perustaa nopeasti uusia alustoja, sivustoja, tietokantoja ja -järjestelmiä, mutta niiden ylläpidon turvaaminen on monesti jäänyt lyhyiden projektien varaan. Niinpä seurauksena on ollut tietolähteiden pirstaloituminen. Tutkimusjulkaisujen kohdalla on parempi tilanne, kun on kirjastojen laajat viitetietokannat ja tiedekustantajien portaalit, mutta niissäkin toistuvat tietojärjestelmävaihdokset ja maksullisuus voivat vaikeuttaa tiedon pitkäaikaista saatavuutta.”
Mikä on Hankehaavin viesti tutkimusyhteisöille?
”Tutkijan aika on niukka resurssi, jota ei pitäisi haaskata moninkertaiseen raportointiin triviaaleista asioista. Hankekuvaukset pitää tutkimusorganisaatiossa järjestää kätevästi ja tehokkaasti sopivan määrämuotoisesti tuotettaviksi, ja niitä pitää jakaa sovituilla rajapinnoilla niitä tarvitseville tahoille, niin että tutkijan ei tarvitse tehdä kuvauksia erikseen moniin eri paikkoihin.”
