Helsingin yliopisto
”I think open research data promotes honesty and transparency in science. Once a data set is well described, citable and available on clear terms, it is easy to discover and to reuse, and studies done on the data set are easier to replicate and to improve on”, says Mietta Lennes, Project Planning Officer for FIN-CLARIN consortium, which coordinates the Language Bank of Finland (Kielipankki). Lennes is one of the speakers at the webinar event ”What it takes: Open your research data” that takes place on 25 March 2021.
How is an open science research infrastructure created? The award-winning Luomus and Laji.fi sets an example
Careful preparation of common guidelines, selection of an appropriate implementation strategy and commitment of the entire work community are key things when building an open science research infrastructure. Aino Juslén, Director of the Finnish Museum of Natural History (Luomus) tells in this interview how openness of science is implemented in different ways (open data, open source code, open education) in Finnish Biodiversity Information Facility (FinBIF), coordinated by Luomus.
From raw data into FAIR – The journey of data at a SMEAR station, from instrument to the end user
”You should act like every measurement you start is going to continue forever, but the people in charge of the measurements and data flow would move on to different tasks the next week,” says Pasi Kolari, university researcher at the University of Helsinki. In this blog interview, Kolari, who works as a data liaison for SMEAR stations (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations), sheds light on the real life challenges of collecting, processing and opening data. The article is part of the Think Open article series on open science research infrastructures.
Raakadatasta FAIR-dataksi – SMEAR-asemien datan matka instrumentilta loppukäyttäjälle
”Pitäisi toimia kuin jokainen aloitettu mittaus jatkuisi ikuisesti mutta mittausten aloittajat ja datavirran ylläpitäjät siirtyisivät muihin töihin seuraavalla viikolla”, havainnollistaa yliopistotutkija Pasi Kolari datanhallinnan lähtökohtaa. Ilmakehätieteiden tutkimuksen SMEAR-asemien datayhdyshenkilönä toimiva Kolari valottaa blogihaastattelussa käytännönläheisesti datan keräämiseen, käsittelyyn ja avaamiseen liittyviä haasteita. Artikkeli on toinen osa Think Open -blogin avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuureja esittelevässä sarjassa.
Miten syntyy avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuuri? Tarkastelussa Luomus ja Lajitietokeskus
Avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisessa keskeistä on yhteisten linjausten huolellinen valmistelu, organisaatiolle sopivan toteutusstrategian valinta ja koko työyhteisön sitouttaminen. Näin summaa Aino Juslén Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus). Luomuksen koordinoimassa Lajitietokeskuksessa tieteen avoimuutta toteutetaan eri tavoin (avoin data, avoin lähdekoodi, avoin opetus). Blogiartikkeli avaa avoimen tieteen infrastruktuureja esittelevän juttusarjan.
Mikrobeista maailmaan muuttamiseen – Kaarina Sivonen ja Anssi Mälkki keskustelevat tutkimuksen arvioinnista
Millainen maku Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnista 2018–2019 jäi? Miten arviointia hyödynnetään? Entä mitä on tutkimuksen vaikuttavuus? Näistä ja muista tutkimusarvioinnin kysymyksistä keskustelevat arviointitoimiston vetäjä Anssi Mälkki ja mikrobiologian osastoa johtava professori Kaarina Sivonen Think Open -blogin dialogihaastattelusarjassa. Keskustelun päätteeksi ruoditaan myös avointa tiedettä arvioinnin ydinkohtien – tutkimuksen vaikuttavuuden, laadun ja tutkimusympäristön – kannalta.
Mobilising data for research and decision-making – interview with Kari Lahti
”I wish that the funding bodies and publishers would not only demand for research data to be dumped in an open repository as it is, but it should be required that the data is stored in an open access repository in a standard data format(s), so that it can be found and reused”, says Kari Lahti, a director of Biodiversity Informatics Unit at the Luomus. Lahti is one of the speakers at the webinar event ”What it takes: Open your research data” that takes place on 25 March 2021.
Jatka lukemista ”Mobilising data for research and decision-making – interview with Kari Lahti”
The beauty of the unknown – why open your research data?
There are several reasons and benefits to open data for both researchers as well as for society. However, when the demand for opening data has grown rapidly, researchers might feel left alone with the problems, that is, how, where and what to open. This article describes the obstacles and opportunities for opening data – including the beautiful example of the the Carte du Ciel project.
Jatka lukemista ”The beauty of the unknown – why open your research data?”
What’s the problem with data – an overview of Data Support’s frequently asked topics
University of Helsinki Data Support, a network of experts ranging from library staff to lawyers, helps researchers all year long via a service address datasupport@helsinki.fi. To be able to develop services, Data Support investigated what are the most frequently asked topics in the service email by researchers. Along with data management plan commenting service, most questions asked by the researchers handled sensitive data management as well as storing solutions.
”FAIR-periaatteet avain sille, että päästään eteenpäin” – Karoliinisen Instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos korostaa datan merkitystä avoimessa tieteessä
Karoliinisen instituutin kirjaston johtaja Annikki Roos oli vauhdittamassa Helsingin yliopiston datatukipalveluiden kehitystä 2010-luvun alussa. Roosin mukaan keskitetyt palvelut ovat vahvuus, josta Ruotsissa voitaisiin ottaa oppia. Avoimen tieteen laajassa kokonaisuudessa tutkimusdatalla on Roosin mukaan avainasema: ”Se helpottaa tutkimuksen toistettavuutta, tutkimusprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja laatu paranee. Tutkimusyhteisö säästää resursseja kun aiemmin tuotettu tai kerätty data saadaan esille ja jopa uusiokäyttöön.”