Avainsana: metadata

Julkaistu

Kulttuuriperinnön digitointiin liittyy helppouden harha

Kulttuuriperintöaineiston digitalisaatio vaatii monenlaista osaamista, jota julkisessa keskustelussa ei aina oteta huomioon. Aineiston käytettävyys edellyttää erityisesti kuvailua eli metadataa, joka vanhassa aineistossa on monesti puutteellista ja vaatii täydentämistä. Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen on myös tarkoitus säilyä ja olla ymmärrettäviä jopa satojen vuosien kuluttua, mikä on huomioitava pitkäaikaissäilytysratkaisuissa.

Jatka lukemista ”Kulttuuriperinnön digitointiin liittyy helppouden harha”

Julkaistu

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: uutiset ja lukusuositukset

Avoimen tieteen vuosikatsauksen kolmas ja viimeinen osa tarjoaa kiinnostavimpia uutisia ja lukuvinkkejä vuodelta 2022. Uutisissa nostetaan esiin muun muassa avoimen julkaisemisen kokonaiskustannusten kartoitus, Helsingin yliopiston avoimen tieteen avaukset ja viittausdatan avautuminen. Lukusuosituksista löytyy datan avoimuutta eri muodoissaan sekä asiaa kansalaistieteestä – yksi kuunteluvinkkikin tarjotaan. Tutustu myös vuosikatsauksen avausosaan (kansalliset linjaukset ja AVOTT-yhteistyön tulokset) ja vuosikatsauksen kakkososaan (pääteemat).

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: uutiset ja lukusuositukset”

Julkaistu

Humanisti datamaailmassa: Metadatan tarpeettoman vaikea nimi

”Tutkijan näkökulmasta oman tutkimuksen ja sen datan näkyvyys on ehdottomasti hienoa, mutta saattaa tuntua tutkimusta tehtäessä painajaismaisen turhauttavalta: tässä minulla on tätä dataa, jota käsittelemällä tutkimustulokseni löytyvät, ja haluan vain tehdä tutkimustani – miksi siis käyttäisin aikaani kirjoittamalla auki jokaisen datan perustiedot?” Kirjoitussarjansa kolmannessa osassa Aleksi Peura on datanhallinnan perusasioiden äärellä: miksi metadataan kannattaa suhtautua vakavasti, vaikka se tuntuisi luotaantyöntävältä? Luvassa hillopurkkivertauksia, sivupolkuja ja metadatan kuvailua.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Metadatan tarpeettoman vaikea nimi”

Julkaistu

Researchers need tools, services and ”data doctors” to manage and open their data – interview with Mietta Lennes

”I think open research data promotes honesty and transparency in science. Once a data set is well described, citable and available on clear terms, it is easy to discover and to reuse, and studies done on the data set are easier to replicate and to improve on”, says Mietta Lennes, Project Planning Officer for FIN-CLARIN consortium, which coordinates the Language Bank of Finland (Kielipankki). Lennes is one of the speakers at the webinar event ”What it takes: Open your research data” that takes place on 25 March 2021.

Jatka lukemista ”Researchers need tools, services and ”data doctors” to manage and open their data – interview with Mietta Lennes”

Julkaistu

How is an open science research infrastructure created? The award-winning Luomus and Laji.fi sets an example

Careful preparation of common guidelines, selection of an appropriate implementation strategy and commitment of the entire work community are key things when building an open science research infrastructure. Aino Juslén, Director of the Finnish Museum of Natural History (Luomus) tells in this interview how openness of science is implemented in different ways (open data, open source code, open education) in Finnish Biodiversity Information Facility (FinBIF), coordinated by Luomus.

Jatka lukemista ”How is an open science research infrastructure created? The award-winning Luomus and Laji.fi sets an example”

Julkaistu

From raw data into FAIR – The journey of data at a SMEAR station, from instrument to the end user

”You should act like every measurement you start is going to continue forever, but the people in charge of the measurements and data flow would move on to different tasks the next week,” says Pasi Kolari, university researcher at the University of Helsinki. In this blog interview, Kolari, who works as a data liaison for SMEAR stations (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations), sheds light on the real life challenges of collecting, processing and opening data. The article is part of the Think Open article series on open science research infrastructures.

Jatka lukemista ”From raw data into FAIR – The journey of data at a SMEAR station, from instrument to the end user”

Julkaistu

Raakadatasta FAIR-dataksi – SMEAR-asemien datan matka instrumentilta loppukäyttäjälle

”Pitäisi toimia kuin jokainen aloitettu mittaus jatkuisi ikuisesti mutta mittausten aloittajat ja datavirran ylläpitäjät siirtyisivät muihin töihin seuraavalla viikolla”, havainnollistaa yliopistotutkija Pasi Kolari datanhallinnan lähtökohtaa. Ilmakehätieteiden tutkimuksen SMEAR-asemien datayhdyshenkilönä toimiva Kolari valottaa blogihaastattelussa käytännönläheisesti datan keräämiseen, käsittelyyn ja avaamiseen liittyviä haasteita. Artikkeli on toinen osa Think Open -blogin avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuureja esittelevässä sarjassa.

Jatka lukemista ”Raakadatasta FAIR-dataksi – SMEAR-asemien datan matka instrumentilta loppukäyttäjälle”

Julkaistu

Miten syntyy avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuuri? Tarkastelussa Luomus ja Lajitietokeskus

Avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisessa keskeistä on yhteisten linjausten huolellinen valmistelu, organisaatiolle sopivan toteutusstrategian valinta ja koko työyhteisön sitouttaminen. Näin summaa Aino Juslén Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta (Luomus). Luomuksen koordinoimassa Lajitietokeskuksessa tieteen avoimuutta toteutetaan eri tavoin (avoin data, avoin lähdekoodi, avoin opetus). Blogiartikkeli avaa avoimen tieteen infrastruktuureja esittelevän juttusarjan.

Jatka lukemista ”Miten syntyy avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuuri? Tarkastelussa Luomus ja Lajitietokeskus”

Julkaistu

Mikrobeista maailmaan muuttamiseen – Kaarina Sivonen ja Anssi Mälkki keskustelevat tutkimuksen arvioinnista

Millainen maku Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnista 2018–2019 jäi? Miten arviointia hyödynnetään? Entä mitä on tutkimuksen vaikuttavuus? Näistä ja muista tutkimusarvioinnin kysymyksistä keskustelevat arviointitoimiston vetäjä Anssi Mälkki ja mikrobiologian osastoa johtava professori Kaarina Sivonen Think Open -blogin dialogihaastattelusarjassa. Keskustelun päätteeksi ruoditaan myös avointa tiedettä arvioinnin ydinkohtien – tutkimuksen vaikuttavuuden, laadun ja tutkimusympäristön – kannalta.

Jatka lukemista ”Mikrobeista maailmaan muuttamiseen – Kaarina Sivonen ja Anssi Mälkki keskustelevat tutkimuksen arvioinnista”

Julkaistu

Mobilising data for research and decision-making – interview with Kari Lahti

”I wish that the funding bodies and publishers would not only demand for research data to be dumped in an open repository as it is, but it should be required that the data is stored in an open access repository in a standard data format(s), so that it can be found and reused”, says Kari Lahti, a director of Biodiversity Informatics Unit at the Luomus. Lahti is one of the speakers at the webinar event ”What it takes: Open your research data” that takes place on 25 March 2021.

Jatka lukemista ”Mobilising data for research and decision-making – interview with Kari Lahti”