Avoin oppiminen ja opetus sekä avoin tiede kietoutuvat yhteen maantieteen yliopisto-opetuksessa

Avoimesta tieteestä keskustelu ja sen edistäminen ovat voimistuneet valtavasti viime vuosina. Tässä keskustelussa ei aina muisteta sitä, miten tiiviisti myös oppimisen ja opetuksen avoimuus linkittyvät avoimeen tieteeseen. Maantieteen yliopisto-opetuksessa olemme huomanneet, kuinka avoimemmat aineistot, avoimen lähdekoodin ohjelmistot sekä avoin tiedejulkaiseminen ovat vaikuttaneet meidän opetukseemme. Niin kuin tutkimus ja yliopisto-opetus kulkevat käsi kädessä, niin kulkevat myös avoin tiede ja avoin oppiminen.

(This article is also available in English.)

Teksti: Petteri Muukkonen

Maantiedettä opettaessamme meidän tulee pitää mielessä muutama tärkeä asia. Opetamme maantieteen tutkimusmenetelmiä, jotka ovat usein riippuvaisia avoimista aineistoista (mm. laajat paikkatietoaineistot) sekä avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoista. Lisäksi teknologia kehittyy nopeasti, ja aineistot monipuolistuvat ja kehittyvät – laskentakapasiteetin kehittyminen mahdollistaa yhä laajempia ja monimutkaisempia aineistoja (mm. sosiaalisesta mediasta saatava big data). Juuri maantieteilijän työkalupakkiin kuuluvat paikkatietomenetelmät (geographic information system, GIS; geoinformatiikka) ovat tällainen alati kehittyvä ala. Avoimuuden idea nopeuttaa tätä kehitystä entisestään. Siksi nämä ovat tärkeitä maantieteen tutkijan ajatusmaailmassa.

Nykyään yhä suurempi osa tuotettavista paikkatietoaineistoista tuotetaan jo heti avoimeksi aineistoksi ja vanhoja aineistoja avataan. Suomi on tässä hienosti eturintamassa.

Maantieteilijä toimistollaan.

Nykyään yhä suurempi osa tuotettavista paikkatietoaineistoista tuotetaan jo heti avoimeksi aineistoksi ja vanhoja aineistoja avataan. Suomi on tässä hienosti eturintamassa. Lisäksi tutkijat julkaisevat omia analyysityökalujaan ja koodinpätkiään avoimesti muide käytettäväksi ja kehitettäväksi. GitHub-yhteisö ja siellä avoimesti julkaistavat työkalut ovat tästä hyvä esimerkki. Muun muassa maantieteen opiskelijoiden tekemän projektikurssini lopputuotoksena syntynyt paikkatietoaineistoja (liikuntapaikkojen sijaintitiedot ja laskelmat matka-ajoista) yhdistävä työkalu on julkaistu avoimesti muiden käytettäväksi GitHubissa.

Näyttää muutenkin siltä, että geoinformatiikan ja paikkatiedon (GIS) alalla akateeminen maailma ja työelämä suhtautuvat avoimuuteen hienosti. Monet ovat valmiita auttamaan tuntemattomiakin kollegoita toisella puolella maailmaa sekä jakamaan työnsä hedelmiä muille. Varsinkin Suomessa tämä näkyy siinä, että koko geoinformatiikan ala on puhaltamassa samaan hiileen, ja ovat käynnistämässä laajaa yhteistä verkostoa ja foorumia (GeoForum Finland), joka yhdistää alan kouluttajat, päättäjät, ammattilaiset, tutkijat, yritykset, tutkimusorganisaatiot ja järjestöt yhteen.

Opettajat ja opiskelijat jakavat tuotoksiaan avoimesti

Opetuksen avoimuudesta on hyötyä yliopistolle, opettajille ja opiskelijoille (ote Petteri Muukkosen kevään webinaariesityksestä).

Maantieteessä me opetamme kandi- ja maisterivaiheen opiskelijoitamme etsimään ja vaatimaan avoimia aineistoja ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Lisäksi pyrimme opettamaan heitä – varsinkin maisterivaiheen opiskelijoitamme – rohkeasti jakamaan tuotoksiaan avoimesti eteenpäin. Erityisesti neljännen ja viidennen vuoden opiskelijat tekevät upeita juttuja ja luovat arvokkaita tuotoksia, kuten karttoja, koodinpätkiä ja innovatiivisia analyysejä, joiden avoin julkaiseminen voi olla arvokas lisä myös opiskelijan oman osaaminen esiintuomisessa työnhaussa ja oman ammatti-identiteetin rakentamisessa. Niille, jotka jatkavat jatko-opiskelijoiksi ja väitöskirjan tekemiseen, tämä luo pohjaa avoimen julkaiseminen kannattamiselle.

Muutenkin maantieteen alalla avoimuus ja yhteistyö kollegoiden kesken on yhteinen intressi. Geoinformatiikan alalla yliopistojen yhteinen yliopistoverkosto FIUGINET helpottaa tätä yhteistyötä ja opetuskäytäntöjen, kurssien ja materiaalien jakamista keskenämme. Esimerkiksi peruskursseilla opetamme samoja perusasioita kaikilla maantieteen laitoksilla Suomessa. Siksi näiden peruskurssien materiaalien jakaminen kollegoiden kesken hyödyttää meitä kaikkia. Ainakin opettajan henkilökohtaista työmäärää on mahdollista näin keventää. Lisäksi tällainen avoin yhteistyö helpottaa opetusmateriaalien päivittämistä, jos päivitystehtäviä on jaettu kollegoiden kesken.

Rohkaisemme opiskelijoitamme jakamaan avoimesti heidän koodaamiaan työkaluja ja karttojaan muun yhteisön kanssa. Tämä rohkaisee heitä edistämään avoimuutta myöhemmin esimerkiksi työelämässä tai vaikkapa väitöskirjaa tehdessä.

Meillä maantieteen opettajilla on vielä tehtävää yhteistyön ja materiaalien avoimen jakamisen kehittämiseksi. Olemme kuitenkin matkalla kohti sujuvampaa kollegoiden välistä yhteistyötä. Edellä mainittujen samansisältöisten peruskurssien lisäksi kukin maantieteen laitos opettaa omiin erikoistumisaloihinsa liittyviä syventäviä kursseja. Pyrimme kehittämään yhteistyötä siten, että kukin yliopisto voisi tarjota omaa erikoisosaamistaan muille yliopistoille tarjoamalla kurssia muille vaikkapa etäopintoina. Näin yhden yliopiston opiskelijoiden mahdollisuus valita mielenkiintoisia kursseja ja kehittää omaa erityistä osaamisportfoliotaan laajenee. Opetuksen avoimuus on tällaisessa yhteistyössä keskeistä. Laajan ja ehkäpä jopa yllättävänkin osaamisportfolion rakentaminen voi toimia etuna työmarkkinoille siirryttäessä. Olemme huomanneet, että maantieteilijöitä työllistyy hyvin moninaisiin tehtäviin ja hyvinkin erilaisilla opiskelutaustoilla, ja tässä sivuaine- ja vapaavalintaisten kurssien valinnoilla on osansa.

Geoinformatiikan yhteisössä avoimuuden ilmapiiri

Kun jaamme maantieteen opettajien kesken opetusmateriaaleja toisillemme, jaamme myös syvetävien vaiheiden kursseja. Esimerkki kokonaisen kurssin jakamisesta muille opettajille on kurssi GEOG-339 3D-analyses in GIS, jonka on kurssityönä kehittänyt projektityökurssin opiskelijaryhmä. Kurssi  opettaa kolmiulotteisuuden huomioimista paikkatietoanalyyeissä. Jaoimme kurssin muille opettajille helposti ja yksinkertaisesti Moodle-oppimialustan back up -pakettina zip-pakattuna tiedostona. Lisätietoa tämän kurssin luomisesta löytyy projektikurssin julkaisustamme: Kujala, Lämsä, Määttänen & Muukkonen 2019, sivut 18–30.

Maantieteessä jaamme kursseja avoimesti myös globaalisti. Hyvä esimerkki tästä syventävien opintojen kurssi GEOG-329 Automating GIS-processes, jonka ovat luoneet Henrikki Tenkanen and Vuokko Heikinheimo. Kuka tahansa voi vapaasti ottaa tämän kurssin osaksi omaa geoinformatiikan opetustaan CC-BY-SA -lisenssillä. Tai kuka tahansa voi opiskella omaehtoisesti tämän kurssin sisällön. Tällainen avoimuus on hyvä esimerkki geoinformatiikan yhteisön avoimesta asenteesta.

Avoin tieteellinen julkaiseminen auttaa promoamaan tutkijan tieteellisiä saavutuksia ja tuloksia paremmin. Samalla tavalla myös opettaja voi promota opetusosaamistaan ja oppimateriaalejaan jakamalla niitä vaikkapa aluksi kollegoiden kanssa. Opettaja voi näin siis aloittaa pienillä askelilla.

Opettaja voi aloittaa pienin askelin

Yhteenvetona voin todeta, että avoin tiede ja avoin oppiminen kulkevat maantieteen, ja erityisesti geoinformatiikan, opetuksessa usein käsi kädessä. Kuten kirjoitin edellä, maantieteen yliopisto-opetus ja tutkimus nojaavat avoimiin aineistoihin ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja koodeihin. Etsimme muiden maantieteen laitosten ja geoinformatiikan alalla työskentelevien kollegoiden kanssa tapoja jakaa oppimateriaaleja ja hyviä opetuskäytäntöjä keskenämme. Ja parhaita valmiita kursseja jaetaan jopa avoimena verkossa.

Siksi rohkaisenkin kaikkia miettimään, miten voisit omassa opetustyössäsi edistää avointa oppimista. Avoin tieteellinen julkaiseminen auttaa promoamaan tutkijan tieteellisiä saavutuksia ja tuloksia paremmin. Samalla tavalla myös opettaja voi promota opetusosaamistaan ja oppimateriaalejaan jakamalla niitä vaikkapa aluksi kollegoiden kanssa. Opettaja voi näin siis aloittaa pienillä askelilla. Myöhemmin voit jakaa kokonaisia kursseja verkossa tai järjestää kurssisi MOOC-kurssina avoimesti.

Avointa oppimista edistämällä hyödyt opettajana myös itse. Ensinnäkin tuot esille osaamistasi. Ja toiseksi saat uusia ideoita ja materiaalia muilta opettajilta. Kolmas hyöty on se, että voit jopa keventää omaa työtaakkaasi verkostoitumalla kollegoidesi kanssa.


Petteri Muukkonen, FT, dosentti (ORCID) työskentelee yliopistonlehtorina Geotieteiden ja maantieteen osastolla Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa (lisätietoja Petteristä löytyy HY:n tutkimusportaalista).

Yksi vastaus artikkeliin “Avoin oppiminen ja opetus sekä avoin tiede kietoutuvat yhteen maantieteen yliopisto-opetuksessa”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *