Helsingin yliopisto
Opetus siirtyi Helsingin yliopistossa keväällä koronan tieltä pikavauhtia verkkoon, mikä on lisännyt myös avoimesti saatavilla olevan opetuksen määrää. Tässä blogiartikkelissa tarkastellaan Helsingin yliopiston avoimen opetuksen kanavia (mm. Unitube, Youtube, Mooc), opetuksen avoimuuden toteuttamista ja peilataan opetuksen digiloikkaa keväällä järjestettyyn webinaariin, jossa aiheena oli oppimisen avoimuus ja avoimet opetusmateriaalit.
Teksti: Antero Salminen
Lukuvuosi lähtenyt käyntiin vauhdilla, pääosin etäopetuksen muodossa, kuten viime kevänä. Keväästä lähtien opetusta alettiin laittaa julkiseksi kaikkien nähtäväksi, mikä onkin tarjonnut eräänlaisen kurkistusikkunnan, minkälaista opetus on Helsingin yliopisto tänä aikana.
Esimerkiksi valtiotieteistä kiinnostunut voisi olla kiinnostunut seuraamaan viime kevään suosittua avointa verkkokurssia talouskriiseistä Youtubesta. Tai yksittäisiä luentoja Unitubesta johdantokursseilta kuten kriminologiasta ja viestinnän tutkimuksesta.
Digiloikka toi opetuksen verkkoon
Unituben tarjontaa seuraamalla näkyy, mitä konkreettisesti siirtyminen etäopetukseen on tarkoittanut. Opetusta on viety valtavasti verkkoon sitten viime kevään. Poikkeustilanne on haastanut toteuttamaan opetusta etäällä, mutta se on rohkaissut tuomaan sitä myös avoimeksi. Kyseessä on valtava digiloikka.
On kiinnostavaa peilata tätä Helsingin yliopiston kirjaston ja Opettajien akatemian keväällä yhdessä organisoimaan Oppimisen avoimuus ja avoin oppiminen -webinaarin esityksiin (ks. myös ohjelma Flamma-intranetissä).
Ajatus tilaisuuden teemasta nousi silloisesta strategialuonnoksesta ja nyt jo vahvistetusta Helsingin yliopiston strategiasta (vuosille 2021–2030), jossa avoimuus on vahvasti esillä. Huhtikuun webinaarissa opetus- ja opiskelijapalveluiden kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta kuvasi, miten avoimuus näkyy uudessa strategiassa eri tavoin. Parhaillaan yliopistossa suunnitellaan, miten strategisia valintoja toteutetaan tulevina vuosina.
Oppimisen avoimuus ja avoimet opetusmateriaalit -webinaari
|
Kevään webinaarissa projektipäällikkö Pauliina Kupila kuvasi jatkuvan oppimisen kokonaisuutta sekä projektin tavoitteita ja toimintaa. Syyskuun alussa Jatkuvan oppimisen projektiryhmä julkaisi Jatkuvan oppimisen vision. Visiossa esiteltiin neljä kulmakiveä: 1) sivistyslupaus ja tutkimusperustaisuus, 2) jatkuva oppiminen kuuluu kaikille, 3) yliopisto työelämän luottokumppanina sekä 4) jatkuva oppiminen osa yliopiston arkena.
- Lue lisää Jatkuvan oppimisen visiosta ja Katso julkistustilaisuus.
- Lue myös Pauliina Kupilan haastattelu Think Open -blogissa.
Kevään webinaarissa pohdittiin, miten edistää avoimuutta nimenomaan opetuksessa ja opetusmateriaalien osalta. Teema on tärkeä Opettajien akatemian näkökulmasta, koska taito käyttää ja kehittää opetusmateriaalia on yksi tekijä, kun puhutaan hyvästä opettajuudesta.
Miksi avata opetusta?
Opetuksen avaaminen on ollut todella helppoa, mikä näkyy Unituben tarjonnassa. Jos luento pidetään Zoomin tai Teamsin kautta, niin tallentaminen on napin painalluksen päässä. Mutta miksi avata opetusta?
Webinaarissa digitaalisaatiojohtaja Jaakko Kurhilan mukaan opetuksen, kuten tutkimuksenkin, laatu paranee avoimuuden, kritiikin ja palautteen pohjalta. Yliopistonlehtori Petteri Muukkosen mukaan avoimuus mahdollistaa laajemman valtakunnallisen ja kansainvälisen yhteistyön. Valtakunnallisesta näkökulmasta tämä mahdollistaa spesifimmän opetustarjonnan ja työnjaon eri korkeakoulun oppilaitosten välillä.
- Lue Petteri Muukkosen artikkeli, jossa hän kertoo avoimuuden toteuttamisesta omassa opetuksessaan (englanniksi).
Välineet opetuksen avaamiseksi
Unituben tarjonta osoittaa, että opetusta on helppo tehdä avoimeksi. Mitä muita välineitä on opettajilla käytettävissä, jos haluaa tuoda opetusta avoimeksi?
Helsingin yliopiston kirjasto on yhtenä tukena ja yhteistyökumppanina tässä. Kirjaston tietoasiantuntija Kati Syvälahti kuvasi webinaarissa, miten kirjasto tukee opettajia oppimateriaalien tallentamisessa ja avoimessa julkaisemisessa. Lisäksi kirjastolla on myös tekijänoikeusosaamista.
Myös Avointen oppimateriaalien kirjasto, jota Anna Lindfors esitteli webinaarissa, on yksi kanava tuoda eri koulutusasteiden opetusta ja opetusmateriaalia avoimesti saataville. Helsingin yliopiston kirjaston palvelujohtaja Kirsi Mäenpää nosti omassa puheenvuorossa koko koulutussektorin tarpeen saada valmiita korkeatasoisia materiaaleja.
Löytyvätkö avoimet aineistot?
Valtavaa tarjontaa eri kanavissa läpikäydessä voi huomata, että opetusta saa avoimeksi helpostikin. Mutta tarkoittaako avoimuus löydettävyyttä?
Omassa puheenvuorossa Kurhila kuvasi omia kokemuksia, että opetuksen avaaminen koko maailmalle ei käy käden käänteessä vaan siihen tarvitaan tukea. Helsingin yliopiston valtava tarjonta Unitubessa ansaitsee samanlaiset sivut kuin Tiedekulma tai yliopiston Youtube-kanava, jossa esitykset on jäsennettynä teemoittain.
Avoimuus on myös voimavara opiskelijarekrytoinnissa. Yliopiston Mooc-alustalla on useampi kurssi, joiden yhtenä kohderyhmänä ovat lukiolaiset: esimerkiksi Mikrotaloustieteen perusteet-, Kemian rakenneanalyysi ja mallinnus– tai Ruoka 1.0 -kurssit (kirjaudu kurssisältöihin Haka- tai Guest-tunnuksella). Erityisesti Ruoka 1.0-kurssilla opiskelijarekrytointi on huomioituna ja kurssi tarjoaa lukiolaiselle esimakua opiskelusta maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Antero Salminen työskentelee suunnittelijana Helsingin yliopistossa, Opetuksen strategisissa palveluissa.