Helsingin yliopisto
Avoimen tieteen hyödyntäminen yhteistyöverkostoissa, tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen ja opetuksen avoimuuden lisääminen. Siinä kolme seikkaa, jotka nousevat esiin Helsingin yliopiston uudesta strategiasta vuosille 2021–2030. Keskustelu strategian tulkinnoista on alkanut, ja blogiartikkelissa strategiaa tarkastellaan avoimen tieteen näkökulmasta.
(Strategic plan of the University of Helsinki 2021–2030 is available in English on Helsinki.fi website.)
Helsingin yliopiston uuden strategian 2021–2030 visiona on ”tieteen voimalla – maailman parhaaksi”. Visiota kohti on määrä kulkea neljän strategisen valinnan kautta:
- Tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille
- Avoimuus vahvistaa tiedettä ja yhteistyötä
- Yliopistomme on paras paikka opiskella ja työskennellä
- Yliopistomme on vastuullisuuden ja kestävyyden edelläkävijä
Tässä blogiartikkelissa tarkastellaan, miten avoin tiede näyttäytyy uudessa strategiassa. On syytä huomioida, että strategia hahmottelee vuosikymmenen suuntaviivoja, ja keskustelu tulkinnoista on vasta alkanut. Konkreettisemman muodon strategia saa toimeenpanosuunnitelmissa.
Avoin tieto käyttöön
Uudessa strategiassa ei enää kovin painokkaasti kerrota, että yliopisto aikoo avata aineistojaan, oli kyse tutkimusjulkaisuista tai tutkimusdatasta. Sen sijaan huomio keskittyy siihen, millaisessa roolissa avoimet aineistot ovat ja mitä niillä tehdään – kun ne on avattu. Näkökulma on siirtynyt siis tuotoksista tuloksiin ja vaikutuksiin, avoimen tieteen hyötyihin.
”Avoimet julkaisut ja avoimesti saataville tallennetut aineistot edistävät tieteen kehittymistä ja tuovat tutkimuksen yhä kattavammin kumppaneidemme ja koko yhteiskunnan käyttöön yhteiseksi tietopääomaksi. Parannamme vaikuttavuuttamme tuottamalla ja hyödyntämällä tutkimustietoa ja asiantuntijuutta avoimuutta edistävin käytäntein yhteistyössä elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin kanssa.” (Strateginen valinta 2)
Miten avoimia aineistoja sitten käytetään? Ne ovat osa yleisempää avoimuutta, yhteistyötä ja verkostoja, joihin yliopisto osallistuu yhdessä muiden toimijoiden, kuten julkishallinnon, yritysten ja kansalaisjärjestöjen, kanssa – globaalimpaa näkökulmaa unohtamatta.
”Vahva ja avoin tutkimus sekä vuorovaikutus yhteistyökumppaneiden kanssa tuottavat monipuolisesti lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Tässä keskeisiä ovat muun muassa tutkimusta hyödyntävä vapaa sivistystyö, kansalaistoiminta ja taide sekä innovaatiot, kaupallistettavat tulokset ja liiketoiminta. – – Avoimen tieteen avulla edistämme YK:n Agenda 2030:n tavoitteita, erityisesti demokratiaa, oikeudenmukaisuutta, globaalia vastuutamme sekä kansalaisten ja yhteiskunnan luottamusta tieteeseen.” (Strateginen valinta 2)
Strategian viesti on siis se, että avoimet aineistot on saatava monipuolisesti käyttöön. Salla-Maaria Laaksonen ja Petro Poutanen kirjoittivat hiljattain Think Open -blogissa samasta asiasta tutkimusviestinnän näkökulmasta.
Infrastruktuurit avoimuuden tukena
Helsingin yliopiston Datatuen 10-vuotishaastattelussa viime syksynä Tietotekniikkakeskuksen Ville Tenhunen arvioi mennyttä vuosikymmentä suhteessa tulevaan: ”Datatulva ei ole laantumassa, vaan päinvastoin, olemme nähneet vasta laineet.” Data ei jää huomiotta uudessa strategiassakaan. Kenties konkreettisin asia, jolla strategia pyrkii edistämään avointa tiedettä Helsingin yliopistossa, liittyy tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen, ja sillä on yhteys tutkimusaineistojen avoimuuden edistämiseen.
”Vahvistamme tutkimus- ja opetusympäristöjemme toimivuutta ja houkuttelevuutta niin infrastruktuurien, urapolkujen kuin palveluidenkin osalta. Avointa tiedettä, uusia tutkimusmenetelmiä ja -teknologioita hyödyntämällä, tutkimuksen ja opetuksen edellyttämiä tiloja ja laadukkaita infrastruktuureja pitkäjänteisesti kehittämällä sekä niiden yhteiskäyttöä tehostamalla edistämme tiedettä ja sen hyödyntämismahdollisuuksia yhteiskunnassa. Kasvatamme osaamistamme suurten ja avointen aineistojen analytiikassa ja kehitämme niihin liittyviä infrastruktuureja.” (Strateginen valinta 1)
Kun tavoitteena on avoimet aineistot ja niiden hyödyntäminen tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti mielekkäällä tavalla, keskeistä on infrastruktuurin ohella myös datan jakamiseen ja avaamiseen liittyvä osaaminen – itsestään data ei avaudu. Strategiassa nostetaan esiin erityisesti tutkimustaitojen kehittäminen, ja tutkimusdatan hallinnan taidot on ymmärrettävä olennaiseksi osaksi näitä taitoja.
”Yliopistomme vahvuutena on tieteellisen ajattelun ja tutkimustaitojen jatkuva kehittäminen. Näin tutkimuksen laatu kohenee, ja luodaan entistä paremmat edellytykset tasokkaalle julkaisutoiminnalle, kansainväliselle vaikuttavuudelle ja arvostetulle asiantuntijuudelle.” (Strateginen valinta 1)
Jatkuvaa oppimista – ja avointa opetusta
Avoin opetus on ollut viime vuodet avoimen tieteen nousevia teemoja. Yliopisto-opetuksessa taas jatkuva oppiminen on ollut paljon esillä, ei vähiten opetus- ja kulttuuriministeriön uuden rahanjakomallin myötä. Avoin opetus ja jatkuva oppiminen sopivat hyvin yhteen, koska ne tukevat toisiaan, kuten Helsingin yliopiston jatkuvan oppimisen projektin projektipäällikkö Pauliina Kupila totesi Think Open -blogin haastattelussa helmikuussa.
Avoin opetus ja jatkuva oppiminen pyrkivät avaamaan opetusta mahdollisimman monelle ja lisäämään opetuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Uudessa strategiassa avoimen opetuksen voi nähdä toteutuvan jatkuvan oppimisen välityksellä.
”Avoimuuden ja digitaalisuuden yhdistelmällä tarjoamme uusia oppimisen tapoja ja yhteistyömalleja opiskelijoiden, tieteen ja yhteiskunnan tarpeisiin. Oppimisympäristöjen ja -sisältöjen avoimuudella lisäämme ajan, paikan, menetelmien ja toteutustapojen joustavuutta. – – Parannamme opintojen saavutettavuutta sellaisille ryhmille, jotka ovat tällä hetkellä aliedustettuina yliopistokoulutuksessa. Näin vahvistamme mahdollisuuksien tasa-arvoa ja sosiaalista liikkuvuutta. Työelämän muutokset lisäävät koulutustason nostamisen sekä uudenlaisen osaamisen tarpeita yhteiskunnassa. Strategiakaudella vastaamme näihin tarpeisiin kasvattamalla merkittävästi – opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä hyödyntäen – tutkintojen määriä ja laajentamalla jatkuvan oppimisen tarjontaamme voimavarojen rajoissa.” (Strateginen valinta 1)
Monentyyppisille opetuksen muodoille on käyttöä, kuten koronaepidemiakin on osoittanut. Avoin opetus tarjoaa yhden tavan pedagogiikan kehittämiseen, ja hiljattain julkaistusta Think Open Digest -verkkolehden avoimen opetuksen teemanumerosta löytyy perustietoa aiheesta.