Helsingin yliopisto
Miten motivoida avoimuutta opetustyössä – ja mitä käytännön kysymyksiä tähän liittyy? Miten opiskelijat kokevat opetuksen avoimuuden? Ja miten kirjasto tukee avoimuutta palveluillaan? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan Helsingin yliopiston kirjaston torstai-iltapäivän 22.10. webinaarissa, johon osallistuu myös tuore avoimen tieteen palkinnon saaja. Blogiteksti tarjoaa myös tuoreita lukuvinkkejä avoimesta opetuksesta
Avoin tiede on laajentunut viime vuosina yhä enemmän myös opetuksen suuntaan. Avointen oppimateriaalien kirjasto aloitti toimintansa noin vuosi sitten ja Avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa on tehty teemaan liittyvää linjaustyötä. Think Open -blogissakin aihe on ollut esillä, viimeksi tällä viikolla pienimuotoisen kirjoitussarjan muodossa (ks. opetusaiheiset artikkelit jutun lopusta).
Osana Open Access -viikkoa Helsingin yliopiston kirjasto järjestää tänään torstaina klo 15–16 keskustelutilaisuuden otsikolla ”Oppimisen ja opetuksen avoimuutta rakennetaan yhteistyöllä”. Webinaarina toteutettavaan tilaisuuteen ei ole ilmoittautumista – liittymistiedot intranetin Flamma-uutisessa. Tilaisuutta ei tallenneta.
Webinaari lähestyy opetuksen ja oppimisen avoimuutta niin opettajan, opiskelijan kuin myös kirjaston näkökulmasta. Keskustelemassa ovat pedagoginen yliopistonlehtori Jokke Häsä, matematiikan maisterivaiheen opiskelija Vivi Hyttinen ja kirjaston tietoasiantuntija Kati Syvälahti. Tapahtuman juontaa Päivi Helminen Helsingin yliopiston kirjastosta.
Edellä mainittujen lisäksi keskusteluun osallistuu myös Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnon saajat, tutkijatohtori Laura Riuttanen Ilmakehätieteiden keskuksesta ja tietojenkäsittelytieteen kandiohjelman johtaja Kjell Lemström. Riuttanen palkittiin ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen opetuksen ja oppimisen yhteisön rakentamisesta. Lemström edustaa tietojenkäsittelytieteen osastoa, joka palkittiin avoimen opetuksen kehitystyöstä.
Tuoreita artikkeleita ja keskustelunavauksia
Webinaaria odotellessa (ja sen jälkeenkin) on hyvä paneutua tuoreisiin artikkeleihin avoimesta opetuksesta ja oppimisesta. Niitä on julkaistu niin Think Open -blogissa, Avoimen tieteen sivuilla kuin muuallakin:
- ”Avoin oppiminen ja opetus sekä avoin tiede kietoutuvat yhteen maantieteen yliopisto-opetuksessa” – konkreettisia esimerkkejä tieteenalan opetuksesta.
- ”Onko avointa opetusta ilman avoimia ohjelmistoja?” – uudempi avaus opetuksen avoimuuteen liittyvässä keskustelussa.
- ”Jalkautunut, avoin opetus ja yliopiston vaikuttavuus: Opiskelijat avoimen tiedon tuottajina yhteiskunnassa” – mainioin esimerkein täydennetty keskustelunavaus opiskelijoiden roolista avoimessa julkaisemisessa.
- ”Koronasta digiloikkaan ja opetuksen avoimuuteen – poikkeusaika on avannut opetusta” – opetuksen avoimuuden pohdintaa niin koronan kuin yleisemmästäkin näkökulmasta.
- ”Avointa vai kaupallista opetusta – tarvitseeko valita?” – kirjoituksessa pohditaan oppimateriaalikysymystä mm. kansallisen linjauksen kannalta.
- ”Avointa oppimista – kuka maksaa?” – opetuksen avaaminen reilusti ja tasapuolisesti eri osapuolten välillä vaatii laaja-alaista dialogia.
- ”Oppiminen avoimeksi – mutta ei pakolla” – opetuksen avaamisessa vastuullisuus ja vapaaehtoisuus ovat avainsanat, tekijänoikeuksien kunnioittaminen a ja o.
- ”Miten Open Access (OA) näkyy oppimateriaaleissa ja mikä on kirjaston rooli tässä?” – kirjoituksessa tuodaan esiin mm. mitä on huomioitava oppimateriaaleja avattaessa.