Helsingin yliopisto
Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? Miksi Googlen pilvipalvelut puuttuvat yliopiston tallennusratkaisutaulukosta? Kuka on Datatuki-verkostossa se henkilö, joka hallitsee datanhallinnan ”viidakon” kokonaisuudessaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä nousi esiin kevään tapaamisissa ja webinaareissa uuteen tutkimusdatapolitiikkaan liittyen. Blogiartikkeli käy läpi kysymykset, ja tarjoaa niihin myös Datatuki-verkoston vastaukset.
Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä
”Se määrä dataa, jota jokainen meistä nykypäivänä kerryttää, on historiallisesti täysin poikkeuksellinen. Jätämme jälkemme kaikkialle minne menemmekin.” Historioitsija ja Helsingin yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Aleksi Peura pureutuu juttusarjansa toisessa osassa digitalisaatioon ja datan määrän kasvuun, joka vaikuttaa olennaisesti myös historiantutkimukseen – niukkuuden tieteen hukkuessa dataan tutkimusmetoditkin muuttuvat.
Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Datan pökerryttävä määrä”
Datatermit tutuiksi, osa 1: Tallennanko, säilytänkö vai arkistoinko dataa?
Monet datanhallinnassa (research data management, RDM) käytetyt termit ovat yleiskielen sanoja, ja eri käyttötarkoituksissa ne saattavat saada eri merkityksen. Datanhallintaa koskevassa sarjassa tehdään selkoa keskeisistä – usein sekaannusta aiheuttavista – termeistä. Avausosassa pureudutaan datan ’tallennukseen’, ’säilyttämiseen’ ja ’pitkäaikaissäilytykseen’.
Jatka lukemista ”Datatermit tutuiksi, osa 1: Tallennanko, säilytänkö vai arkistoinko dataa?”
Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut
Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.
Mitä sensitiivisen datan tallennukselle kuuluu vuonna 2020?
Sensitiivisen datan tallennustarpeet kasvoivat yliopistolla merkittävästi vuonna 2018 voimaan astuneen EU:n laajuisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä. Sensitiivisen datan tallennus luonnistuu nykyisin Umpio-palvelun avulla, ja luvassa on myös uusia tapoja tallentaa ja jakaa aineistoa.
Jatka lukemista ”Mitä sensitiivisen datan tallennukselle kuuluu vuonna 2020?”
Project Mildred 2016–2018 – katsaus hankkeeseen, joka pyrki uudistamaan tutkimusdatapalveluita
Helsingin yliopiston Mildred-hankkeen tavoitteena oli tarjota tutkijoille korkeatasoinen tutkimusdatainfrastruktuuri ja edistää avointa tiedettä. Mitä saatiin aikaan ja mitä opittiin? Hankkeen osaprojektien vetäjät kertovat.
”Mihin haluamme mennä ja kuka maksaa?” – Paula Eerola ja Tuuli Toivonen keskustelevat tutkimusdatasta (osa 2/2)
Dialogihaastattelun toisessa osassa vararehtori Paula Eerola ja geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivonen keskustelevat tutkimusdatasta, yritysyhteistyöstä ja tutkimusinfrastruktuureista.
Datanhallinnan perusopas on julkaistu
Uusi opas esittelee datanhallinnan perusteet tiiviisti ja käytännönläheisesti. Helsingin yliopiston kirjastossa tehty opas on suunnattu kaikille datanhallintaa aloitteleville opiskelijoille ja tutkijoille.