Avainsana: avoimet lisenssit

Julkaistu

Avoimen lähdekoodin periaatteet tukevat yliopiston ohjelmistojen avointa kehittämistä

Kuvituskuva

Tietotekniikkakeskus julkaisi yliopiston uudet avoimen lähdekoodin periaatteet loppuvuodesta 2022. Tässä kirjoituksessa vastataan muun muassa kysymyksiin siitä, mitä avoimen lähdekoodin periaatteet ja avoimuus tarkoittavat, keitä periaatteet koskevat ja mistä niiden soveltamiseen saa tarkempaa ohjeistusta ja lisätietoa. Jatka lukemista ”Avoimen lähdekoodin periaatteet tukevat yliopiston ohjelmistojen avointa kehittämistä”

Julkaistu

Avoin julkaiseminen on arvokysymys – myöskään kustannuspalveluiden laadusta ei haluta tinkiä

Moni tutkija haluaa julkaista avoimesti, jotta heidän tutkimuksensa olisi mahdollisimman laajan yleisön saavutettavissa. Avoimuus ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri, sillä tutkijat toivovat avoimen julkaisemisen sisältävän palveluja, jotka parantavat tutkimuksen laatua ja julkaisun tasoa sekä edesauttavat kirjan päätymistä oikeiden yleisöjen luettavaksi.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen on arvokysymys – myöskään kustannuspalveluiden laadusta ei haluta tinkiä”

Julkaistu

Suurten tutkimusrahoittajien cOAlition S suosittaa avointa julkaisemista kirjoille ja ojentaa käden tiedemaailmalle

Tutkimusrahoittajien Plan S tuli julki rytinällä, kun rahoittajien vaatimus tutkimusartikkelien julkaisemisesta avoimesti ajettiin läpi muutaman vuoden aikataululla. Nyt tiedemaailman jännityksellä odottama ensimmäinen avaus monografioiden ja kokoomateosten avoimuudesta on saatu. Julkilausuma ja siihen liitetyt suositukset ottavat tiedejulkaisemisen monimuotoisuuden huomioon huomattavasti aiempaa Plan S -ohjeistusta paremmin. Kirjojen avoimuuden lisäksi tässä artikkelissa tarkastellaan tiedeyhteisön näkemyksiä avointen CC-lisenssien käytöstä.

Jatka lukemista ”Suurten tutkimusrahoittajien cOAlition S suosittaa avointa julkaisemista kirjoille ja ojentaa käden tiedemaailmalle”

Julkaistu

Missä julkaista tutkimusprojektin loppujulkaisu avoimesti? Helsingin yliopiston Helda tarjoaa hyvän vaihtoehdon

Tutkimusprojektin lopputulos ei ole aina artikkeli, vaan se voi olla myös kirja tai artikkelikokoelma, jolle ei välttämättä ole tiedossa sopivaa open access -julkaisupaikkaa. Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä Helda-julkaisuarkisto ja sen Helda Open Books -kokoelma tarjoaa tällaisissa tapauksissa hyvän vaihtoehdon: maksuttoman ja vakaan pitkäaikaisen säilytyspaikan, jossa aineistot ovat hyvin hakukoneiden haettavissa. Tästä blogiartikkelista löydät esimerkkejä Heldan käytöstä.

Jatka lukemista ”Missä julkaista tutkimusprojektin loppujulkaisu avoimesti? Helsingin yliopiston Helda tarjoaa hyvän vaihtoehdon”

Julkaistu

Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?

Helsingin yliopiston lähtökohtana on suosia avoimia teknologioita ja avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Käytännön tilanteissa valintoja ohjaavat avoimuuden lisäksi muutkin periaatteet, joissa punnitaan niin käytettävyyttä, ylläpitoa kuin kustannuksiakin. Eduistaan huolimatta avoin lähdekoodi ei aina ole synonyymi laadukkaalle ohjelmistotuotannolle. Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, miten Helsingin yliopisto linjaa avoimen koodin käyttöä, mitä avoimia ohjelmistoja yliopistossa käytetään ja millaisia näkökulmia avoimeen koodiin liittyy organisaation näkökulmasta.

Jatka lukemista ”Avoin lähdekoodi Helsingin yliopistossa – miten linjataan, miten käytetään?”

Julkaistu

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut

Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut”