Avoin julkaiseminen on arvokysymys – myöskään kustannuspalveluiden laadusta ei haluta tinkiä

Julkaistu kirjoittanut Anna-Mari Vesterinen

Moni tutkija haluaa julkaista avoimesti, jotta heidän tutkimuksensa olisi mahdollisimman laajan yleisön saavutettavissa. Avoimuus ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri, sillä tutkijat toivovat avoimen julkaisemisen sisältävän palveluja, jotka parantavat tutkimuksen laatua ja julkaisun tasoa sekä edesauttavat kirjan päätymistä oikeiden yleisöjen luettavaksi.

(This article is also available in English.)

Teksti: Anna-Mari Vesterinen ja Sanna Rihu (Helsinki University Press)

Helsinki University Press (HUP) on open access -tiedekustantamo, jonka kaikki julkaisut ovat vapaasti saatavilla verkossa. Halusimme selvittää, mitä tutkijat arvostavat ja toivovat avoimelta tiedekustantajalta. Meitä kiinnosti myös, liittyykö avoimeen julkaisemiseen tutkijoiden mielestä ongelmia, joista olisi syytä käydä laajempaa keskustelua. Tätä blogijuttua varten kuusi HUPin kautta julkaissutta tutkijaa on vastannut lyhyeen kyselyyn, minkä lisäksi materiaalina on käytetty kolmea aiempaa samankaltaista kyselyvastausta sekä kirjeenvaihtoja ja keskusteluja tutkijoiden kanssa.

Avoimuus vie tutkimusta maihin, jotka monesti jäävät maksumuurin ulkopuolelle

Kaikki kustantamon kautta julkaisseet tutkijat pitivät avoimuutta tärkeimpänä syynä tarjota käsikirjoitustaan HUPille. Vastauksissa korostuu näkemys, että avoimesti julkaistu tutkimus saavuttaa laajemman lukijakunnan kuin perinteisillä painetuilla kirjoilla tai maksumuurien takaa olisi mahdollista saavuttaa. Julkaisujen latausluvut paljastavatkin, että HUPin kirjoja ja niiden osia ladataan runsaasti ja maantieteellisesti laajoilla alueilla (ks. esim. HUPin vuosiraportti 2021, s. 2).

Laajempien yleisöjen lisäksi tutkijat toivoivat, että avoimen saatavuuden myötä julkaisut tavoittaisivat lukijoita myös niillä alueilla, joita on tutkittu. Tätä pidettiin erityisen tärkeänä, kun julkaisut käsittelevät kehittyviä maita, joissa tutkimuksen maksullisuus on monesti saavutettavuuden este. Neljä kyselyyn vastannutta tutkijaa mainitsi lisäksi, että on eettisesti oikein julkaista julkisin varoin tehtyä tutkimusta avoimesti.

”Lähetin kirjaehdotukseni HUPiin, sillä avoin julkaiseminen kiinnostaa minua erityisesti. Pidän vapaata pääsyä tieteellisen tutkimuksen äärelle tärkeänä, ja tämä oli keskeisin syy päätökselleni julkaista kustantamon kautta.”
Mari Toivanen (The Kobane Generation, 2021)

”Avoin julkaiseminen on kasvanut antropologian alalla erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta, sillä antropologiassa on korostunut tarve tutkimuskumppaneiden mukaan ottamisesta ja julkaistun tiedon saattamisesta heidän käsiinsä.”
Tuomas Tammisto ja Heikki Wilenius. Wilenius ja Tammisto vastasivat Jukka Siikalan (toim.) Culture and History in the Pacific -teoksen uudelleenjulkaisuprosessista.

Palvelut parantavat julkaisun laatua ja saavutettavuutta

Vastausten perusteella tutkijat toivovat kustantamolta avoimuuden lisäksi laajoja palveluja, jotka takaavat julkaisujen laadun. Kyselyihin vastanneet tutkijat arvostivat HUPin tarjoamia julkaisupalveluja, ja vastauksissa korostui kielenhuolto- sekä hakemistopalvelujen merkitys. Useampi vastaaja nosti esiin, että HUPin palvelut vastaavat perinteisten (kaupallisten) tiedekustantamoiden palveluja tai ovat jopa niitä parempia.

Lisäksi tutkijoille on tärkeää, että käsikirjoitukset vertaisarvioidaan perusteellisesti laadun takaamiseksi, vaikka muutama tutkija pitikin prosessia pitkänä ja hieman raskaana. Toiminnan läpinäkyvyys sai kuitenkin kiitosta, ja sujuvaa ja rakentavaa yhteistyötä kustantamon kanssa pidettiin arvossa.

Tutkijat pitivät kyselyssä tärkeänä, että kustantamot markkinoivat kirjoja, jotta teokset saavuttavat kohdeyleisönsä. Keskeiseksi tekijäksi nostettiin tiedelehdissä julkaistavat kirja-arviot. Osana kirjojen markkinointia HUP-tiimi viestii tiedelehtien toimituksille uusista sopivista julkaisuista ja mahdollisuuksista pyytää arviointikappaleita.

”Olin kuullut kollegoiltani, että HUPin tarjoamat julkaisupalvelut ovat laadukkaita, mukaan lukien vertaisarviointiprosessi ja kielenhuolto. Kollegani olivat oikeassa ja kirjan toimitus- ja julkaisuprosessit vastasivat odotuksiani.”
Mari Toivanen (The Kobane Generation, 2021)

”HUP tarjosi arvokasta apua mm. kielentarkastukseen ja muuhunkin toimitukselliseen työhön. Julkaisuprosessi oli varsin sujuva ja vastasi aikaisempia kokemuksiani – parhaiden – perinteisten kustantamojen työskentelystä.”
Jukka Gronow (Deciphering Markets and Money, 2020)

”I think one important point HUP is already addressing: seeking to promote reviews of new publications. Reviews, I think, are one of the most important, because they are one of the most informative forms of ‘marketing’.”
Kenneth Westphal (Kant’s Transcendental Deduction of the Categories: Critical Re-Examination, Elucidation and Corroboration, 2021)

Avoimuuden kääntöpuolina tekijänpalkkioiden puuttuminen ja käänteiset vaikutukset meritoitumiselle

Avoimella julkaisemisella nähtiin myös kääntöpuolia, joista keskeisimpinä pidettiin tekijänpalkkioiden puuttumista ja pelättyjä negatiivisia vaikutuksia tutkijan uralle. Erityisesti meritoitumaan pyrkivillä nuorilla tutkijoilla on paineita julkaista tunnettujen kustantamoiden kautta avoimien väylien sijasta. Samaan aikaan yliopistot luovat ristipainetta avoimuuden vaatimuksilla . Tutkijat ovat siis hyvin eri asemassa avoimen julkaisemisen suhteen riippuen siitä, onko heillä virka ja ovatko he professorien vakinaistamispolulla (tenure track). Näissä tapauksissa avoin julkaiseminen ei enää vaikuta samalla tavalla arviointiprosesseihin kuin apurahatutkijoiden tai virkaa hakevien tapauksessa.

Avoimet tiedekustantamot eivät maksa tekijänpalkkioita, sillä open access
-kirjojen myynti on pienimuotoista eikä niistä saaduilla tuloilla kateta julkaisukustannuksia. Tekijänpalkkioiden puuttuminen voikin näyttäytyä negatiivisena sellaisilla aloilla, joilla tutkimusta julkaistaan myös kaupallisten kustantamoiden toimesta. Toisaalta osa tutkijoista julkaisee kirjojaan sekä kaupallisten että avointen kustantamoiden kautta. HUPin näkökulmasta tutkijoiden ei tarvitse sitoutua puhtaasti avoimiin tai kaupallisiin kustantamoihin, ja molemmille on tarvetta tiedejulkaisemisen kentällä.

”Humanistisilla aloilla ei varmaankaan ole vielä mahdollista luopua kokonaan kaupallisten kustantajien kustantamien maksullisten kirjojen julkaisemisesta. Mutta HUPin kaltainen open access -toiminta on merkittävä askel oikeaan suuntaan.”
Sami Pihlström (Pragmatic Realism, Religious Truth, and Antitheodicy, 2020)

Lisää tietoa avoimista lisensseistä tarvitaan

Tutkijat kaipaavat enemmän tietoa eri lisenssivalintojen seurauksista.

Tutkijoiden vastauksissa toivottiin lisää keskustelua avoimista lisensseistä (Creative Commons -lisenssit) ja korostettiin kustantamoiden asiantuntijuutta niiden suhteen. Erityisesti tutkijat pitivät tärkeänä saada kustantamolta tietoa siitä, mitä seurauksia eri lisenssien valinnalla voi olla julkaisun leviämiselle ja hyödyntämiselle. Olemme lisänneet keskustelua eri lisenssien ominaisuuksista tutkijoiden kanssa sekä panostaneet avoimista lisensseistä tiedottamiseen niin sosiaalisessa mediassa kuin myös blogikirjoituksissaan (ks. esim. ”Suurten tutkimusrahoittajien cOAlition S suosittaa avointa julkaisemista kirjoille ja ojentaa käden tiedemaailmalle”, joka sisältää myös tietopaketin CC-lisensseistä).

”Kustantajan kanssa olisi voinut olla enemmänkin keskustelua avoimista lisensseistä, sillä tutkijan on vaikea ymmärtää eri lisenssien tarjoamia mahdollisuuksia ja seurauksia ilman aiempaa kokemusta.”
Katri Pynnöniemi (toim., Nexus of Patriotism and Militarism in Russia, 2021)

HUP suosittelee kirjantekijöille lisenssiä, joka kieltää julkaisun käytön kaupallisiin tarkoituksiin (CC BY-NC), mutta sallii myös muiden lisenssien käytön sen mukaan, mitä tekijä toivoo. Kirjantekijöiden kanssa pohditaan sitä, mikä lisenssi juuri heidän julkaisulleen sopisi. Joissain tapauksissa on esimerkiksi tärkeää miettiä, halutaanko sallia julkaisun kääntäminen muille kielille vapaasti vai tehdäänkö kääntämisestä luvanvaraista esimerkiksi CC BY-NC-ND -lisenssin avulla. Eroavaisuudet eri lisenssien välillä eivät aina ole selkeitä, ja onkin tärkeää, että kustantamo tarjoaa riittävästi tukea tutkijoille lisenssien valinnassa.

Lähteet:

Haastateltujen tutkijoiden kirjat:

Anna-Mari Vesterinen työskentelee toimitus- ja viestintäpäällikkönä Helsinki University Pressissä.
Sanna Rihu työskentelee viestintä- ja julkaisukoordinaattorina Helsinki University Pressissä.